Suominen toivoo lumikeliä

Teksti
Kuva
Jani Hovi
Seppo Suomisen piti lähteä Päijänteen Ympäriajoon viime vuonna, kun ensimmäisestä kerrasta oli aikaa 50 vuotta. Silloin homma ei onnistunut ja nyt on edessä uusi yritys.

- Viime vuonnahan minun piti lähteä kisaan mukaan, kun ensimmäisestä Päitsistäni olisi ollut 50 vuotta aikaa, mutta silloin nivusvamma esti sen reissun.

Minkälaisessa vaiheessa harjoittelu on nyt? Paljonko on jo ajotunteja takana?

- En ole päässyt trenaamaan yhtään, kun sain Portugalissa Sixillä vatsataudin ja se oli sen verran sitkeässä, että alkoi helpottaa vasta vuoden vaihteessa. Tulin viikko sitten tänne pohjoiseen ja nyt on korkean paikan leiri menossa. Olen täällä Ruotsin puolella Muodoslompolossa. Minulla on ollut täällä talo toistakymmentä vuotta. Kovasti treenataan hiihtoa ja kuntopyörää ja ajamista. Lumispooria olisi tarkoitus harjoitella.  Rakensin tuollaisen telapyörän ja teen sillä ensin spoorin, että pääsen sitten pyörällä ajamaan. Täällä on metrin verran lunta, niin ei ihan joka paikkaan pääse. Pyörällä en ole vielä ajanut yhtään, olen ajanut vain kelkalla pohjia.

Vaikka kelit ovat ainakin etelässä nyt, mitä ovat, niin toivot sitten ilmeisesti Päitsille lumispooria?

- Kyllä minä tietysti lumikeliä Päitsille toivon. Pitkäjalkaisella miehellä spoorin ajaminen onnistuu mukavammin.

Minkälaisella pyörällä olet Päitsille lähdössä?

- 350-kuutioisella nelitahtisella KTM:llä. Vaikka KTM tavallaan jätti minut, niin minä en ole jättänyt KTM:ää.

Edellisestä Päitsistäsi on aikaa jo 11 vuotta. Vieläkö järven kierto sujuu vanhasta muistista?

- Eiköhän se mene. En minä usko, että siinä mitään sen kummempaa uutta on.

Kun ajoit ensimmäisen Päitsisi jo 50 vuotta sitten, niin kisa on varmasti muuttunut vuosien varrella?

- Onhan se muuttunut. 1970-luvulla oli minun mielestäni oikea konsepti. Silloin Päitsi ajettiin non stoppina. Ensin oli Lahdessa kahden tunnin tauko, samoin Jyväskylässä ja sitten taas Lahdessa takaisin tultaessa. Se oli ihan kivaa, vaikka 35 watin valoilla ajettiinkin. Kyllä sieltä silti kaikki aina suurin piirtein läpi pääsivät.

Kerro vielä joku muisto Päitsiltä vuosien varrelta.

- Vuonna 1969, jouduin keskeyttämään ensimmäisen Päitsini. Jyväskylässä tuli hirveä räntäsade, eikä reittiä merkanneella Kärhällä ollut pyörässään nastarenkaita. Eihän hän millään ehtinyt joka puuhun reittimerkkejä lyödä. Eksyimme sitten ajoparini kanssa ja meillä jäi joku reittiasema käymättä. Meiltä otettiin kilpailukortit pois ja sanottiin, että tämä oli nyt tässä. Eihän siinä sitten muu auttanut, kuin pakata pyörät huoltoautoon ja kotia kohti. Pääsimme Jämsään asti ja kun siellä aukesi ensimmäinen kapakka, niin huoltomiehet lähtivät ryyppäämään. Odottelimme kaverini kanssa muutaman tunnin ja sitten totesimme, että eivät huoltomiehet sieltä tämän päivän aikana pois selviä. Purimme kaverini kanssa Husqvarnat autosta pois ja lähdimme ajamalla kotiin. Päijänne tuli siis kierrettyä, vaikka osa matkasta menikin Transitilla ja loppumatka ajettiin pitkin tietä.

Sinut on nähty usein myös Sixillä. Kuuluuko se ohjelmaan tänä vuonna?

- Ei varmaankaan, koska olen jo Italiassa ajanut. Laskeskelin, että olen ajanut 24:ssä eri maassa kilpaa, kun huomioidaan myös sivuvaunukisat. Mutta Sixihän olisi huhujen mukaan kahden vuoden päästä Dominikaanisessa tasavallassa, niin sitä pitää sitten miettiä. Sinne on kuitenkin niin pitkä aika vielä, että katsotaan nyt. Ensi kesän tähtäin on joka tapauksessa sivuvaunucrossikisoissa.