Hyvinkääläiset kuuden tunnin endurokilpailussa Ruotsissa

Keväisin Eskilstunassa ajettava enduron kuuden tunnin kilpailu on samalla SM-osakilpailu (svenska mästerskap), tänä vuonna se oli lisäksi valittu Ruotsin kerhojoukkueiden mestaruuskilpailuksi. Kilpailu on Sixdays enduron tukikilpailu ja sen tuotto menee suoraan nuorten ja Elitin maajoukkueiden tukemiseen. Kilpailussa on voittajille rahapalkinnot. 

Mukana kisassa oli jo viidettä kertaa kolme Hyvinkääläistä, joista Ruotsissa asuvan vahvistuksen Tepon avulla saatiin kasaan kilpailun ainoat kaksi suomalaista joukkuetta. Pohjolan Kunkut V50 joukkueessa ajoivat Peera Piiroinen ja Harri Viertoma ja Pohjolan Kunkut V40 joukkueen muodostivat Antti Vartiainen ja Teppo Nurminen. 

Pohjolan kunkut

Pohjolan Kunkut nimi on lähtöisin siitä, kun Ruotsissa ja Norjassa on kunkut ja koska Suomessa ei ole, niin me ollaan sitten niin kun Pohjolan kunkut. Se on kait Ruotsissa sellainen juttu, et suomalaiset on kuin Pohjolan kuninkaita, niin se nimi on tempaistu siitä, selventää Harri ja jatkaa.

- Perjantai-iltana starttasimme kolmisin täpötäyden Hiacen kanssa Hyvinkäältä puoli kahdeksan aikaan suuntana Naantali. Reissu oli aika nopea, kun ajattelee, että sunnuntaina oltiin sitten takaisin kotona 9 aikaan aamulla. Siihen välille mahtuu kaksi yötä laivassa, noin 800 kilometriä Hiacen hytissä, kuuden tunnin endurokilpailu ilmoittautumisineen ja katsastuksineen, kuraisten kamojen pakkaus takaisin autoon, grillailua kisan jälkeen kisapaikalla ja kahvitauot automatkalla. Sehän on hyvää tuommoisessa pikareissussa, jos kisa paikka on Tukholman lähellä, että ei tarvi majoituksia, kun yöpymiset tapahtuu laivalla, jossa pääsee vielä saunaan.

-Nurmisen Teppo joka asuu ruotsissa, kuuluu meidän kanssa Hyvinkään Konekerhoon ja kesälomilla Suomessa Tepolla on ollut pyörä mukana ja me ollaan yhdessä ajeltu ja se on sitten houkutellut meidät mukaan kisaan. Meillä on aina ollut vähän erilainen kokoonpano joukkueissa johtuen loukkaantumisista, mutta aina kaikki on olleet kuitenkin reissussa mukana huollossa tai ajamassa. On me siellä jo niin monta kertaa käyty, että monet naamat on siellä jo ihan tuttuja. Ollaan nähty Gotlannissa ja tuolla ja ne tietää, että noi on niitä suomalaisia. Ja Tepolle ne sanookin siellä, kun kisat on tulossa, että kutsu taas niitä suomalaisia ajamaan, kertoo Harri.

- Kilpailu ajetaan vuosittain aina eri maastoissa ja me ajateltiin etukäteen, että ajetaan kahden hengen joukkueissa, niin saadaan siten tarpeeksi ajoaikaa kummallekin. Reitti oli 17 kilometriä pitkä ja se osoittautuikin tosi rankaksi, mitä me ei osattu odottaa ollenkaan. Se ei ollutkaan jouheaa cross country tyylistä, vaan ihan enduroa. Reitti oli tehty todella pahaan maastoon, se oli kauheata kivikkoa, juurakkoa ja savea ja se oli liukasta. Se oli ihan järkytys se reitti, kun sinne metsään pääsi, se oli niin kivinen ja sitä kiveä oli niin paljon. Kilpailu oli tosi rankka, rankempi kuin odotettiin, maaliin kuitenkin päästiin, toteaa Peera.

Kummatkin joukkueet ajoivat Motion-sarjassa veteraaneissa. Viertoma/Piiroinen joukkue ajoi myös Ruotsin kerhomestaruus kisassa, ollen siinä kahdeksas ja Motion-sarjassa sijoitus oli 21. Toinen joukkue sijoittui samassa sarjassa sijalle 46.

Kilpailun kulku

Ulkomaalaiset eivät voi ajaa Ruotsissa kertalisenssillä, mutta suomalaisella enduron vuosilisenssillä voi kilpailuun osallistua. Joukkueen muodostaa 2-4 kuljettajaa.

Startissa viivalla ovat kaikki luokat (Motion, Elit, naiset, nuoret ja seka joukkueet) yhtä aikaa. Joukkueita oli tällä kertaa mukana 120 ja joten sen verran oli kuskejakin odottamassa sammutetuin moottorein starttia. Lähtötapa on lippulähtö. Joukkueen kaikki kuljettajat käyttävät samaa ajanottoponderia ja ponderi vaihdetaan pyörästä toiseen aina ajovuoron vaihtuessa. 

- Ajovuoron vaihtuessa oli juoksumatkaa toisen pyörälle 100 metriä ja sitten toisen täytyi vielä taluttaa pyörä sellaiselle alueelle, jossa sen sai vasta käynnistää. Varikolle auton luokse sai ajaa ponderien vaihtoalueelta, Harri kertoo. 
- Aikaisempina vuosina on ollut juoksulähtö, eli pyörät on olleet jossain 200 metrin päässä esim. hiekkakuopan reunalla, silloin oli takki tyhjä jo siinä kohtaa, kun piti lähteä ajamaan.
- Meillä oli kisan aikana viestilappu systeemi, minkä avulla jätettiin aina toisillemme viestejä. 

Kiireinen kotimatka

- Me oltiin viimeiset, jotka lähtivät kisapaikalta, sillä meillä oli grillikin mukana ja siellä me sitten kisan jälkeen vielä grillailtiin. Siinä oikein paikallinen kaveri odotti rata-alueen portilla, että koska me oikein lähetään menee sieltä, että sais portit kiinni. Navigointi ei sujunut autolla yhtä hyvin kuin moottoripyörillä, sillä heti Ruotsin vahvistuksen Tepon poistuttua paikalta alkoivat vaikeudet. Pohjolan kuninkaat eksyivät kotimatkalla kisapaikalta satamaan. Siitä syystä lopun 60 kilometrinmatka satamaan taittui Hiacella niin kovaa, kun laite vaan kulki. Itseasiassa me oltiin mennen tullen myöhässä laivan lastauksesta, mutta Finnlinesin toimistosta soitettiin ja varmistettiin kummassakin päässä meidän saapuminen laivaan.   
- Hyvä reissu, tosin se vähän harmitti, kun meillä meni Ruotsin päässä se laivaan saapuminen niin tiukille ja sitten me käytiin vielä kaikki ukot suihkussa, niin me ei sitten saatukaan enää ruokaa, eli me myöhästyttiin ruokailustakin. Syötiin sitten pähkinöitä ja perunalastuja pienet purkit ja juotiin kaljat ja mentiin unelle, tarinoi Peera.

Onko tämä nyt sitten sitä suomalaisten miesten harrastamista?
- Vissiin se on sitä. Takana mukava ja erilainen viikonloppu, joka meni hyvin, kehenkään ei sattunut ja kaikki pääsi maanantaina töihin. Kilpailu oli tosi rankka, rankempi kuin odotettiin. Ensi vuonnakin mennään ajaa, koska kisa ajetaan aina eri paikoissa. Esim. viime vuonna reitti oli tosi pölyinen. Tänä vuonna ei tuolla paljon harrastajia ollut, koska reitti oli niin vaativa. 
- Ruotsista löytyy myös 12 tunnin kisoja, mutta silloin kyllä pitää olla enemmän porukkaa ajamassa, tuumailee Harri.

Pohjolan Kuninkaat V50 joukkue ajoi Ruotsin kerho mestaruuskisassa hienosti kahdeksanneksi.

Minna Valonen

Alla video kilpailusta: