Huomioita Päitsiltä

Endurokauden kohokohta Päijänteen ympäriajo on jälleen taputeltu. Reilu viikko ennen kilpailua alkaneet pakkaset muokkasivat reittiä merkittävästi ja vaikuttivat myös varmasti osaltaan kilpailun kärkisijoituksiinkin. Kilpailun maastokokeet olivat viime vuoden tapaan todella nopeita, säästä johtuen. Tänä vuonna kilpailijat pystyivät jopa hyödyntämään hankikantoa, joita käyttämällä säästi monin paikoin sekunteja.

Vaikka reitti olikin todella hyvässä kunnossa ja sitä kautta myös helppo, ei pitkä kilpailu oli kuljettajille koskaan läpihuutojuttu. Eikä myöskään huoltoporukoille tai järjestäjille.

Mutta vaikka viikonloppu oli kuinka raskas tahansa, saimme jälleen nautti hyvin järjestetystä ja hienosta kilpailusta.

Merkkaus

Vähäinen lumi vaikutti jälleen myös maastokokeiden merkkaamiseen. Valitettavasti monin paikoin merkkaamiseen olisi pitänyt panostaa hieman enemmän, sillä nyt epäselviä ja oivallusta vaativia paikkoja riitti reitin varrella. Monin paikoin vaikutti siltä, että reitti oli merkattu lumiseen aikaan, eikä lumen sulamista oltu sen jälkeen huomioitu. Tämä korostui varsinkin aukeilla paikoilla, missä oli kääntymismerkkejä siellä täällä. Tämä puolestaan mahdollisti sen, että kuljettajat saivat valita ajolinjansa täysin vapaasti ja hyvien linjojen avulla sai hyötyä helposti useita sekunteja kerralla. Tietysti tässä kuljettajan kekseliäisyys ja huomiokyky tulee esille, mutta aivan tällaisena se ei kuulu lajiin.

Tarkkala

Puhutaanpa muutama sana kisan voittajasta. Kovinkaan moni ei ennen kisaa kuvitellut Tarkkalan pesevän muut kuljettajat mennen tullen. Niin kuitenkin kävi. Tarkkala on yksi harvoista voittajista, joka johti kilpailua ensimmäisestä pätkästä lähtien. Beta –kuljettaja löi luun kurkkuun muille jo Vesivehmaalla ja sama tahti jatkui aamun muillakin pätkillä. Tarkkala oli tänä vuonna yksinkertaisesti muille aivan liian nopea, varma ja henkisesti vahva. Kaikille muille kärkiviisikon kuskeille tuli kisan aikana huonoja vaiheita, mutta Tarkkalalle ei. Hän kaatui Auttoisen pätkällä, tuli maaliin nenä veressä ja pyörä rikkinäisenä. Mutta silti tuloksena oli pätkän pohja-aika ja MK:n hän oli yhä rauhallinen ja piti paketin kasassa. Muut eivät siihen pystyneet.

Yllättäjät

Päitsiltä löytyy aina yllättäjiä ja niin nytkin. Tarkkalan lisäksi voisi nostaa esiin kolme muuta kuljettajaa, jotka yllättivät positiivisesti.

Henri Himmanen ajoi todella tasaisen vahvan kilpailun ja oli yleiskisan seitsemäs. Himmanen kellotti kaksi yleiskilpailun pohja-aikaa, mikä on SM-tasolla aina kunnioitettava saavutus. Erittäin vahvan talvikauden jälkeen Himmanen on E2 -luokan SM-sarjassa toisena.

Positiivisena nimenä täytyy nostaa esiin myös Matias Savo. Kangasalla tuskaillut jämsäläinen hyötyi selvästi lumettomasta Päitsistä ja meno oli hyvää. Tuloksena oli yleiskisan 10. sija ja luokasta sijat 4. ja 6.

Hienoa jälkeä teki myös Kim Teikari. SE-Teamin kuljettaja oli yleiskilpailun 11. ja ajoi SM-luokassaan sijat 3. ja 2. Samalla Teikari nousi SM-pistetilanteessa toiseksi.

Tulospalvelu

Päitsin tapaan tulospalvelu toimi jälleen tänä vuonna todella hyvin. Tulokset tulivat todella nopeasti ja luotettavasti pätkien jälkeen ja se piti kaikki kisaa seuraavat hyvin ajan tasalla. Oikeastaan ainoa ”ongelma” mihin itse törmäsin, oli lauantaina illalla olleet AT-pisteet. Yksi illan viimeisistä AT-väleistä oli liian kireä ja muutamat kuljettajat saivat AT-pisteitä. Kuitenkin Päitsin sääntöjen mukaan nuo AT-minuutit annettiin anteeksi, mutta ne kummittelivat jonkin aikaa tuloksissa ja sen vuoksi sekoittivat kärjen järjestystä.

Mutta todellakin tulospalvelun toimivuus oli omasta mielestäni kiitettävällä tasolla.

Maalin tulijoille diplomi

Perinteisesti kaikki Päitsin maaliin ajaneet kuljettajat ovat saaneet aina pienen Päitsikilven. Itsellänikin muutamia näitä pikkukilpiä on yhä tallessa ja jopa hyllyssä. Tänä vuonna kyseisiä kilpiä ei jaettu, vaan ne oli korvattu diplomilla. Rehellisesti sanottuna, ainakaan omasta mielestäni tuollaisella paperilapulla ei ole paljon arvoa tai merkitystä. Vaikea kuvitella, että kukaan laittaisi sitä palkintokaappiinsa esille.

Yhteishuollon bensat

Ehkä valitettavin asia tapahtui tänä vuonna yhteishuollossa. Jostain syystä Vaajakosken huollossa oli kuljettajien pyöriin tankattu jollain tavalla ”huonoa” bensaa ja tämän takia usea kuljettaja joutui keskeyttämään kilpailun. Tämän syyn takia keskeyttäneiden kuljettajien määrästä olen kuullut monta eri lukua, mutta ne ovat liikkuneet viiden ja yhdeksän kuljettajan välillä. Keskustelin asiasta järjestäjien kanssa sunnuntaina ja he kertoivat, että polttoaine toimitetaan tutkittavaksi, jotka ongelman aiheuttaja saadaan selville. Tällä hetkellä itselläni ei ole asiasta tarkempaa tietoa, mutta tuo lausunto tulee ymmärtääkseni julkiseen levitykseen.

Vuosaarelle korvaava paikka

Olen tämän aikaisemminkin sanonut ja sanon sen nyt uudelleenkin. Vuosaaren satamaa huonompaa maalipaikkaa ei ole Päitsillä ikinä ollut. Satama-alue on kaukana kaikesta, eikä sinne tule yhtään ulkopuolista katsojaa. Myöskään alueella ei ajeta maastokoetta, joten sekään ei puolla satamaa maalialueena. Maalin pitäisi olla Helsingin keskustassa tai aivan sen välittömässä läheisyydessä, tai sitten vaikka Lavagossa, jossa ajettaisiin samalla viimeinen maastokoe.

Yleisö

Vaikka Vuosaaressa ei yleisöä ollutkaan, niin reitin varrella sitä oli runsaasti. Jo ensimmäisellä maastokokeella oli parkkipaikat täynnä autoja ja sama tahti jatkui koko viikonlopun läpi. Mahtavaa onkin nähdä, että Päitsin houkuttelee vuodesta toiseen yleisöä reitin varrelle paljon. Ylivoimaisesti eniten, kuin mikään muu yksittäinen kilpailu, vaikka kuinka suhteutetaan reittien pituuksia.

Jälleen kiitos kaikille jotka jaksoivat lukea huomiot loppuun.

Jani / Xracing