Huomioita Päitsiltä

Aloitetaan tämän kertainen Huomioita- osio pahoittelemalla tekstin tulemisen kestämistä, alkuviikko on ollut hieman kiireistä aikaa. Mutta mennäänpä sitten asiaan, eli seikkoihin mihin kiinnitin huomioita Päijänteen Ympäriajossa. Vanhaan tapaan luvassa on omaa tajunnan virtaani, ei viimeistellyssä muodossa, vaan sellaisessa jona se päässäni pyörii.

Osanottajat

Tietysti ennen kilpailua asia mihin kaikki kiinnitti huomioita, oli osanottajien vähyys. Koska asiaa on ruodittu jo niin monella eri taholla, en rupea sitä sen enempää pohtimaan. Ainoa asia minkä totean on se, että jotain tarttis tehrä!

Tiedottaminen kilpailusta

Jostain syystä omaan korvaani tuli viikonlopun useaankin kertaan lause; eihän tästä ole ollut missään edes tietoa. Luotetaanko liikaa siihen, että kyllä se yleisö osaa paikalle tulla, kun se on tullut edellisinäkin vuosina? Alan harrastajat varmasti osaa, mutta miten muu yleisö? Kyllähän kilpailusta pitäisi tiedottaa aktiivisesti paikallisesti ja kertoa, että nyt se Päijänteen ympäriajo on täällä Lahdessa perjantai-iltana ja sunnuntai aamuna. Tietysti yleisö ei tuo kilpailuun rahaa ja mainostaminen maksaa...

Reittien merkkaus

Kiersin viikonlopun aikana katsomassa 11 eri maastokokeella, eli puolella reitillä olleista eri maastokokeista. Yhteneväinen huomio, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta oli merkkauksen todella heikko taso. Reitit oli merkattu ilmeisesti lumisempaan aikaan ja kun monin paikoin lumet olivat sulaneet pois, ei reittiä kunnolla erottanut. Merkkejä oli itsessään todella vähän, eikä nauhoja oltu käytetty merkkauksessa. Järjestäjillä pitäisi olla valmius lisätä merkkausta kilpailua edeltävinä päivinä, kun lumien huomataan sulavan pois. Kiertämilläni maastokokeilla poikkeuksen teki MK 19, Leppäkoski. Pätkän pellot oli merkattu nauhoilla molemmin puolin, eikä tulkinnan varaa reittivalintojen suhteen ollut. Myös niillä metsäosuuksilla, joita kävelin, oli nauhoja ja merkkaus oli asiallista.

Maaliintulo

Minkä vuoksi kilpailun kärkeä ei enää pysäytetä hieman ennen maalikorokkeelle tuloa ja pistetä kilpailun voittajaa tulemaan ensimmäisenä maaliin? Nytkin paikalla oli jonkun verran ihmisiä, jotka olivat tulleet vaan katsomaan maaliintuloa, eikä todellakaan erottanut kuka on Kantonen ja kuka on Peltonen. Nyt moni luuli ensimmäisenä maaliin saapuneen Toni Peltosen voittaneen kilpailun ja vastaanotto oli sen mukainen. Enkä nyt todellakaan tarkoita sitä, etteikö Peltonen olisi sitä ansainnut, mutta kuitenkin.

Nopeusmittaukset

Onko kilpailun järjestäjät oikeita henkilöitä tekemään nopeusmittauksia ja rankaisemaan heidän kilpailuun osallistuvia maksavia kuljettajia? Ymmärrän kyllä sen, että on tärkeä ehkäistä vaaratilanteita ja nopeuksia rajoittamalla siihen pystytään, mutta tehdäänkö itsestään naurunalaisia kyttäämällä kuljettajia puukasojen takana pikkuteillä? Olisiko järkevämpää valvoa kuljettajien holtitonta menoa huoltopaikoilla, muiden ihmisten seassa? Tänä vuonna kilpailun kolmossijasta ajanut kuljettaja pudotettiin kahden minuutin sakkorangaistuksen avulla pois tuosta taistelusta, mutta mitä tällä asialla oikeasti saavutettiin, vai hävisikö koko laji sen vuoksi? Vähentääkö tämä toiminta kaahaamista ensi vuonna, vai vähentääkö se kuljettajia ensi vuonna?

Ja mihin unohtui valojen tarkastaminen tämän vuoden kilpailussa? Räikein esimerkki nähtiin, kun kilpailun kolmanneksi ajanut kuljettaja tuli maaliin rikkinäisellä takalokasuojalla, jossa ei ollut kilpeä eikä valoa. Ja sama tilanne oli jo sunnuntain kolmannella maastokokeella, eli aikaa korjaamiseen olisi pitänyt olla. Tällä kommentilla en missään nimessä hyökkää kyseistä kuljettajaa kohtaan, koska jos järjestäjät eivät käske vikaa korjaamaan, miksi sitä turhaan tehdä.

Jotenkin vaan tuntuu, että joka vuosi tulee uusi asia mihin keskitytään ja vanhat unohtuu. On se sitten valot, kypärien merkinnät, tai ehkä ensi vuonna nopeusvalvonta.

Yllättäjät

Toni Peltonen. Saatuani ensimmäisiä tulostietoja perjantaina, epäilin niissä olevan virheen, koska nimi Toni Peltonen komeili listojen kärkipäässä. Virhettä ei ollut, vaan mäntsäläläinen osoitti allekirjoittaneen endurotiedon olevan hieman suppealla pohjalla, ajamalla aivan loistavan kilpailun ja sijoittumalla lopulta yleiskilpailussa sijalle 10.

Roni Nikander. Kuka olisi uskonut Mikkelin SM-enduron jälkeen Roni Nikanderin ajavan Päitsillä yleiskilpailun toiseksi? En minä ainakaan. Myönnän sanoneeni muutamalle henkilölle lauantaina aamuna, että Nikander putoaa varmasti tuloslistalla muutaman pykälän alas päin, kun lumispoorit alkavat. Mutta päinvastoin, Nikander paukutteli muita karkuun koko lauantain ajan ja osoitti pääsevänsä myös lumispoorissa lujaa, kun jättää yliyrittämisen pois.

Lauri Pohjonen. Släde oli lauantaina selvästi toiseksi nopein kuljettaja ja ajoikin lauantain osalta täysiin SM-pisteisiin 250-kuutioisten nelitahtisten luokassa. Taisteli lauantain jälkeen tiukasti vielä kolmossijasta, mutta sunnuntai aamun kaksi ensimmäistä pätkää menivät huonosti ja sijoitus oli lopulta viides. Loistava kisa joka tapauksessa.

Markus Michelsson. On siinä ja siinä, kuuluuko listalle? Mutta rehellisesti en etukäteen olisi odottanut Michelssonilta aivan näin hyvää suoritusta. Potentiaali oli tiedossa, mutta Michellson tupannut hieman epäonnistumaan / olemaan epäonninen tärkeissä kilpailuissa. Nyt ongelmia ei ollut ja varsinkin lauantaina meno oli todella hyvää. SM-pisteittä Michelsson nappasi yhdet täydet pisteet ja perjantain/sunnuntain yhdistelmä kisassa hän oli Riku Nikanderin jälkeen toinen.

Pettymykset

Miko Mellin. Ainakin allekirjoittanut odotti Mellinin ajavan kolmen joukkoon, vaikka tiedossa olikin, että Mellinin mieleistä lumispooria ei kilpailussa olisikaan. Siitä huolimatta vauhdin olisi pitänyt riittää tuomaan toisenkin Hondan podiumille. Kaksi pohja-aikaakin mahtui Mellinin viikonloppuun, mutta epätasaisuus oli lopulta viikonlopun sana Mellinin kohdalla.

Valtteri Salonen. Kaksi kertaa aiemmin kolmanneksi ajanut Salonen oli hieman hukassa Päitsillä. Missään vaiheessa hän ei päässyt vauhtiin, mistä osoituksena paras maastokoesijoitus joka oli neljäs. Hankaluuksi oli pyörän kanssa, ajamisen kanssa ja ylinopeuksien kanssa. Niin kuin Valtteri itsekin Vuosaaressa kertoi, kilpailu oli hänelle henkisesti erittäin vaikea.

Paavo Honkanen. Rajatapaus listalla, mutta henkilökohtaisesti odotin paljon parempaa. Viikonlopun pilannut tekninen vika ei ollut missään nimessä Honkasen vika, mutta siitä huolimatta vauhti ei ollut odotetulla tasolla. Piikkien perjantai/sunnuntai SM-kisassa neljäs sija ja 10 minuuttia Nikanderin perässä, ei todellakaan ollut Honkasen toivoma suoritus. Mikkelissä jämsäläinen ajoi varmasti ilman virheitä, mutta sortui Päitsillä yliyrittämiseen ja virheisiin.

SM-pisteet

Olenko vaan niin yksinkertainen, mutta SM-pistetaiston seuraaminen viikonlopun aikana on erittäin vaikeaa ja yleensäkin SM-pisteiden arvo ulospäin tässä kilpailussa on mitätön. Lauantai-iltana kuljettajat joutuivat itse laskeskelemaan tilannettaan, kun perjantainen kisa jatkui sunnuntaina. Jos alan ihmiset eivät pysy tässä laskennassa mukana, niin miten sitten ulkoiset mediat? Olisiko kuitenkin järkevintä jakaa kilpailusta vain yhdet pisteet, en tiedä? Nyt pisteet tuntuvat tulemaan monelle sunnuntaina hieman yllättäen, kun kilpailun aikana kuitenkin seurataan pääsääntöisesti yleiskilpailun tilannetta.

Tiedotus kilpailun aikana

Kaksikko Elina Raittila ja Emilia Mölsä hoitivat tehtävänsä kilpailun aikana hienosti. Lehdistö sai tarvittavaa tietoa ja ennen kaikkea ajan tasalla olevaa tietoa. Kaksikko haastatteli kuljettajia myös aktiivisesti huolloissa ja sitä kautta hakivat syvyyttä tiedotteisiinsa. Kilpailun aikana tulospalvelu medialle toimi tekstien avulla ja tulivat myös erittäin pian, kärjen tultua jokaisen maastokokeen maaliin.

Makkarat

Erittäin tärkeä seikka nälkäiselle toimittajalle metsässä. Kalleimmat makkarat omalle kohdalleni osui Auttoisten maastokokeella. Kun mainitsin kahden euron hinnan olevan kallis, sain vielä v*******t päälleni. Reitin halvimmat makkarat ja parhaan palvelun puolestani sain Jussinkorven maastokokeella. Iloiset ihmiset ja euron hinta saivat suunpielet väkisinkin hymyyn.

Menipähän vähän kritisoinnin puolelle, mutta joka tapauksessa Suomen paras endurokilpailu on takana ja edessä on jälleen vuoden odotusaika!

Jani Hovi