Motocrossin joukkue MM

Olipa aika hauskaa kun tänään lennolla oli isosti crossikansaa mukana. Saatiin kunnon crossi bench racing -sessiot kasaan kun kone oli puolillaan crossareita: Nikkilä, Laakso, Matikainen, Savo, Kuhanen, Oinoset, velipoika Seppo, Jokinen jne, toisella lennolla Poikelaa, Ötheniä ym.. Milanossa meininki on mahtava ja huomenna kurvaillaan sitten pelimestoille. Videota olisi varmaan tulossa tonne smlmotocross.fi osoitteeseen ensi viikolla....

Foorumit

Tänä vuonna ameriikan jees jees ei voita mestaruutta

No huh huh katselin video clippiä kisoista ei tarvitse suurta tietämys määrää kun ymmärtää miksi meiltä ei tule enään maailman luokan ajomiehiä. Kun radat ovat MM kisoissa tuota tasoa niin missä kukaan juniori oppii suomessa tuonne tarvittavan perustekniikan? Hyvänen aika eihän meidän ns SX sarjassakaan ollut lähellekkään tuon tasoisia esteitä radalla.

Yhteistuloksia koitin laittaa,mutta ei tule näköjään suoraan.Tuosta ne saa kumminkin valittua oikealta valikon alimmaisesta.

Ainakin tässä vaiheessa ollaan vielä Ruotsia edellä, se on tärkeintä :D

Live lähetystä netissä: http://www.foxhead.com/mxon/

Suomen joukkueen tunnelmat karsintojen jälkeen videopätkä löytyy osoitteesta www.youtube.com/SMLsupercross, kunhan saan ton latauksen onnistumaan.

Kyllä oli taas aikamoiset kisat... Tapahtumaa riitti kyllä joka erässä! Kävikö antille pahastikkin siinä viimosen erän kaatumisessa?

etusivulla tais olla maininta että jalka poikki, paska homma

Cairolihan oli siinä kolarissa mukana ja pyöräkin oli kyllä sen näköinenkin. Toivottavasti Antin tilasta tulee lisätietoa!

Moottoriliiton sivuilla tiedote http://www.moottoriliitto.fi/tied.php?id=1830&type=kv_tiedotteet&page=19

\"Sairaalasta saamieni tietojen mukaan hänen vasemman jalkansa sääriluu on mennyt poikki nilkan yläpuolelta.\"

Surkea juttu sekä Eerolla että Antilla (okei Antilla surkeampi). Kuvattiin paljon hyvää materiaalia ja kannattaa tulla tuonne Motocross Gaalaan 24.10.09 Kaivohuonelle tsekkaamaan videota tuolta kisasta. Harrin kypäräkamerat yritän puskea tonne SMLmotcrossiin vielä tällä viikolla.

Kait niitä videoitakin muuallekkin tulee, kun ei ole oikein mahdollisuutta tuollaseen tilaisuuteen osallistua?

Mika:
Yhdyn sinun viestiisi! Ihan totta puhut!
Ei Suomesta tule ikinä kunnon crossareita niin kauan kuin radat parannetaan/muutetaan.
Kisoja ei voisi järjestää ellei niistä tehdä kunnon motocross ratoja, esim. tuolla joukkue mm-ssä oli kunnon kaksareita ja tripla hyppyreitä sekä erilaisia pattisuoria ja isoja pöytiä. Eihän meidän \"Supercross-SM\"- sarjaa voi verrata mitenkään tuollaiseen normiin Motocross- rataan.

Harri #151

Miten suomalaiset pärjäävät endurossa vaikka meillä ei juurikaan ole MM enduroa vastaavaa maastoa?

Miten suomalaiset pärjäävät endurossa vaikka meillä ei juurikaan ole MM enduroa vastaavaa maastoa?

Suomalaiset ossoo ajjoo rossia

Tomille, taitaa kaikki enskassa oikeasti pärjäävät kuskit harjoitella ajoreenit Etelä-Euroopassa. Toivottavasti tuohon Sipoon uuteen rataa otettaisiin suunnitteluun mukaan jokin noita GP ratoja suunnitellut taho ainakin jossakin muodossa.

Viroon kannattaisi kanssa lajiryhmän tehdä muutama ekskursio perehtymään paikallisiin toimintatapoihin. Ainakin livekuvan mukaan taisi melkein jokainen Baltian, Tanskan ja Ruotsin kuski käydä vuoronperään nutullaan ja silti se järjestys vaan muodostui tällaiseksi. Rahaa ja perinteitä on taatusti meren eteläpuolella vähemmän. Asennetta, lajikulttuuria, reeniä ja yritystä sitäkin enemmän.

Nyt en halua astua kenenkään varpaille ja tai yhtään mollata lajia, mutta aikas monella tän hetken mm sarjaa enskassa kiertävällä kaverilla on aika vankka tausta crossista, joko kansalliselta tai sitten ihan MM tasolta. Uskoisin, että siinä on osasyy miksi ne ajaa niin pirun hyvin enskaa. Nopeille pätkille on varmasti hyötyä crossin ajamisesta. Ei se ero sitten niin iso varmaan suomessa olekaan, mutta jos suomessa enduroa ajavat vietäisiin ulkomaille ajamaan, niin jo vain rupeaa sekunteja tulemaan lisää. Korjatkaa joku asiantuntija jos olen väärässä. Tää on ihan puhtaan crossarin pohdintaa. Ainakin se on crossissa silleen ollut, esim. Seistolan Masaa voitettiin täällä mutta kun samoja kavereita oli em ja mm radoilla niin sitten ottivatkin takkiin.

Mutta tuota Italian rataa ihan katsomosta katsellessa pystyn toteamaan sen olleen vaikea. Tälläinen SM sarjan keskikastin jäärä ei olisi varmasti päässyt ees kahta kierrosta ilman ylimääräsiä ohjelmia. Hypyt oli niin isoja että jos täällä olisi sellaisia niin itkuhan siitä tulisi, että hyi kamala kun on vaarallista ja turvatonta. Ja oli rytmisuoraa ym. patikkoa, jossa oli ihan vetomiehilläkin ohjelmaa ja kun vauhti meni, niin hävis heti useita sekunteja. Mutta oli kyllä komeet kisat ja katsomossa pari muutakin kattomassa.

Lajiryhmä ei valitettavasti voi päättää suomen radoista vaan jokainen kerho (ja viime kädessä se kaivurimies) päättää millaisilla radoilla suomessa ajetaan. Ratojen suhteen mielipiteitä on vähintään yhtä monta kun on alan harrastajiakin. Ratojen suunnittelu ja tekeminen on todella vaativaa hommaa ja valitettavasti jos yrittää kaivurimiestä vähän neuvoa, niin voin vakuuttaa että ammattiylpeys jyrää kaikki muutosehdotukset. Jos tehdään vain isoja hyppyreitä ilman käsitystä siitä miten lähdöt ja alastulot pitää tehdä niin huonosti käy. Esimerkiksi tuolla Italian joukkue MM radalla oli sekä hyvin että huonosti suunniteltuja hyppyreitä eli niistäkin pitäisi ottaa mallia niistä hyvistä. Italian rata oli hyvin samantyyppinen kuin radat jenkeissä eli kyllähän se tieto noista radoista on mutta saada ne ideat menemään läpi Suomessa on taas ihan eri juttu.

Muistin virkistämiseksi kannattaa käydä katsomassa se jenkkirata esittely täältä Offroadpron video osastolta (päivätty 10.06.2009).

Eipä minkään kerhon intresseissä oo rakentaa sellaisia kisaratoja, jotka säännöt kieltävät. Eli säännöt ensin uusiks, sitten muuttuu radatkin! Ei tietenkään tarvii kaikkia MM-ratojen vaatimustasoja Suomi-ratojen täyttää, mutta voisha vaativuustasoa ees vähän kasvattaa ainakin hyppyreiden, rytmisuorien ja teknisten kohtien lisäyksen osalta. Onhan endurossakin otettu extremet Suomeen, miksei siis tuplia ja triploja myös crossiin. Kannattaa katsoa noista Italian joukkuekisavideoista mallia miten vaativuustasoa saahaan. Tuplia ja rytmisuoria ei tosiaankaan tehä teräväpiirteisiks vaan ovat loppupelissä aika loivia. Vain nopeimmat klaaraa puhtaasti

Nii edellisen viestin kirjaili Miika

Oikeasti isot pöydät ja porrashyppyrit (mitä ne pääasiassa tuolla italiassa oli) ovat säännöissä olleet aina sallittuja ja silti niitä ei juurikaan Suomesta löydy. Suomessa tehdään hyppyreistä 5 metriä korkeita ja 10 - 15 metriä pitkiä surkeilla lähdöillä ja postimerkin kokoisilla alastuloilla, ei hyvä. Jos täällä sallittaisiin tuplat ja triplat niin nykyisellä ratojen rakentamistaidoilla ja huoltotiheydellä niistä tulisi todella vaarallisia.

Amerikan \"jees,jees\" Voitti nyt kuitenkin,vai mitä Jukka!? Kyllä siellä vaan on taso niin kova,johtuen tietenkin osaksi suuresta harrastaja-määrästä.Mutta ei sekään kaikkea selitä;Jake Weimer,Ryan Dungey ja Ivan Tedesco oli Amerikan tason mukaan korkeintaan 3-4 ketjun porukka ja silti tulos oli selvä! Muutamia kaikille tuttuja äijiä jotka puuttui,esim. Stewart,Villopoto,Windham ym. Jenkit on parhaita,piste! Tsemppiä Antille jalan kuntoutuksen kanssa!!!

Nyt oli Jukka väärässä..Ajovat niin tasasesti että kultaa vua saivat.

Antin kans samassa kasassa oli Ranskan Paulin ja Italian Cairoli, jotka molemmat voittivat ensimmäiset eränsä, eli tiedä sit mikä olis tulos ollut jos... Suoraan sanoen, ei Jenkit radan nopeimpia olleet, ajoivat vaan riittävästi riittävän hyviä tuloksia. Mut sitä monttisrossi on, aina nopeimmat eivät vie mestaruuksia, vaan tasasuus palkitaan.

Ite mitä oon virossa käynyt kisoja ajamassa niin täytyy sanoo et
siellä on radat järkevämmin tehty ihan lähtöpaikoista lähtien ja vaatimustasoa löytyy.Hypyt ei sen pienempiä kuin täälläkään, parempia vaan profiileiltaan eli turvallisempia.Voin kyllä kuvitella et on aika turha täällä mennä kenenkään konekuskeja neuvomaan, sehän olis epäluottamuslause ammattitaidolle.

Näinähän se on. Pirinen taitaa olla ainoa ammattikonekuski, joka osaa ajaa myös crossipyörää.

www.smlmotocross.fi osoitteesta löytyy taas uutta videota tuolta joukkue-MM kisasta.

To Kaire Kullas:
Tulkaa ajamaan Eestin lisensillä, olette ainakin yleistuloksissa korkeammalla sijoituksella. :)
Ja radat on meillä myös vaikeammat :).

Noihin ratoihin viel sellasta, että kun lama taas laantuu, niin SML vois järjestää sellasen kaivuri lisenssi koulutuksen, mikä pitäis käydä kaikkien ratojen rakentajien ja kunnostajien. Poislukien ehkä alle 50-henkisten kerhojen hakkuuaukeita lanailemassa käyvät maanviljelijät. Koulutus olis maksuton, mutta pakollinen.
Olis teoriaa noista hypyistä, niiden lipoista ja alastuloista, sekä muista radan mahdollisista rakennelmista ja rakentamisesta. Ja sit pitäis olla jotkut hirveet sakot tai sanktiot, jos ei oo höyläys lisennssiä, mutta on kaivurin sarvissa.
Voitais pohtia mihin suuntaan ratoja pitäis kehittää mm. maailmaa tahkonneiden ja kiertävien kuskien, esim: Kullaksen, Kovalaisen, Pyrhösen ja vaikka amerriikkaa kartoittaneiden ja analysoineiden Mannisten kanssa.
Radoista voisi tulla hauskempia, useampi linjaisia, haaseteellisempia ja mahdollisesti samalla turvallisempia.
Kertokaa mielipiteitä ehotuksesta ja kehittäkää ideaa, vaikka uudessa treadissa, alkaa heittää aika hyvin tosta otsikosta.
Ja vielä Pyrtsille tsemppiä kuntoutumiseen!

Lähtökohtasesti Suomen \"vuoristoiseen\" ja \"ympäristöhenkiseen\" maahan on himppuverta vaikeaa lähteä rakentamaan nykyisillä resursseilla ja ulkopuolisten kiinnostustasolla uusia ja \"päteviä\" crossiratoja. Oikei - on joitakin projekteja on työn alla eli katotaan jospa vaikka jossain homma osattas hoitaa pienilläki resursseilla. Vaikkapa Rovaniemellä ;))
Mut siellä missä suuri massa ajeloo, niin otetaanpa vaikka esim. Lavangon tai Espoon radat. Noiden rata-alueiden maaperän rajoitukset tekevät radan kehittämisen melkein mahdottomaksi nuihin tosimiesten ratoihin verrattuna. Ja heti hyvänä kakkosena tulee rahapula. Kukaan kerho ei lähe omasta pussista pistään satkutonttua hiekkaan, saveen ja kivituhkaan.

Minusta ainoa rata jossa olosuhteet huippuradalla on olemassa, on Mansikki. Siellä vois yrittää tehä tulevina vuosina vähän muutoksia rataroffiiliin, jotta saatas optimi treeniolosuhteet ees jonneki. Vaikka vähän pattisuoraa ja rytmisuoran poikasta kaipais. Pipossa on hyvää yritystä tehä kunno rataa ja onki periaatteessa ok paitsi, että on ihan liian kapee ja kieputusta. Liian ahas alue siis. Hiekkaradoista Jämsä on parhaimmistoo profiilin ja hyppyjen osalta vaikka ite sanonki.

Hyviä ideoita radoista kaikilta idearikkailta rossareilta ja sivustaseuraajilta ois kyl kiva kuulla (tai nähä täällä palstalla). Kohtahan on taas aika, kun niitä sääntöjä taas rukataan. Bros Manninen, Mahlis ja A seuratkaaha tätä keskustelua ees sivusta.

MMMS (MadMike MacSavo)

Itse uskon, että esim. Lavangosta olisi mahdollista saada aivan huippurata niin harrastelijoille kuin a-luokan kuskeille, jos tekemiseen saisi vapaat kädet. Varmaan ei kerralla tulisi valmista, mutta vähitellen kokeilemalla ja muuttelemalla varmasti onnistuisi. Lavangossa on kuitenkin huippulaitteet (telakaivuri, kauhakuormaaja ja traktori äkeellä) koko ajan käytössä, kastelulaitteet valmiina ja jopa jonkin verran korkeuseroa.

Mitä tuohon pintamateriaaliin tulee, niin esim. Supercrossien sunnuntaina Lavangossa radan pinta oli ihan huippuluokkaa kun sitä oli äestetty ensin SM-varten ja sitten uudelleen vielä sunnuntaita varten. Äestäminen kuohkeuttaa sitä pintaa (ja sekoittaa savea/hiekkaa keskenään) niin ettei lisätavaraa oikeastaan tarvita (vaikka ei sekään pahaa tee). Äestäessä tietysti nousee jonkun verran kiveä ym pintaan, mutta ne on helppo heittää sivuun. Ne samat kivet tulee esiin joka tapauksessa ajaessa, joten ne kannattaa mielummin heittää sivuun kuin ajaa vanne lommolle.

Lavangon ratahan ON jo aivan huippurata monentasoisille kuskeille ihan joka suhteessa. Saataisiinpa monista muista radoista edes lähelle yhtä hyviä.

No, sehän tietysti riippuu mihin vertaa :P

Kirjoittelen vielä tuohon kehitykseen liittyen.
Eli jos katsotaan meidän junnujen touhua niin on kyllä outoa kun virossa,latviassa ja muualla euroopassa ajetaa jo 50cc mestaruuskisoja. Ja 65cc luokassa jopa Euroopan Mestaruudesta, niin ei ole ihme jos Suomesta kehitytään niin myöhään.
Silloin junnut oppisivat aikaisemmin kilpailutouhun sekä kehittyisivät puolta nopeammin kun saataisiin yhteisiä kilpailuja aikaseksi!
Iso ongelma, että kun järjestetään vaikka niitä 65cc \"kisoja\" niin miksei niissäkin voi laskea tuloksia.
Jos katsotaan nytten nuoria kuskeja, niin ei meillä ole kuin vain yksi kuski joka käy ulkomailla kisoissa, sitä kautta se vauhti on tullut myös kun on niin ylivoimainen täällä Suomessa. Mutta kun Suomesta kehityttäisiin jo aikaisemmin niin olisi kiinnostusta lähteä ulkomaille koittamaan myös!
Harri #151

Meinasin toissa päivävä kirjoittaa tähän liittyeen että kun Suomalainen junnu alkaa kilpailemaan niin naapurien junnut on jo 5v ajaneet kilpaa...Sitten 5 vuoden päästä ihmetellään miksi Suomipojan vauhti ei riitä? Mutta ei ajatella sitä että naapurin junnut ovat ajaneet 100% kauemmin jo kilpaa.

Ei kai tulosten laskeminen alle 10-vuotiaana kenestäkään parempaa kuljettajaa tee? Mielestäni varsinkin 65-luokassa ajamisen pitää olla vielä kuskista niin kivaa, että pelkkä ajaminen ja kisaaminen riittää motivointiin. Jos ne ei riitä motivoinniksi, kannattaa varmaan miettiä lajin vaihtamista. Voittojen kerääminen tuntuu olevan loppupeleissä vanhemmille tärkeämpää kuin noille junnuille. Liigakisoissa ajettavissa MX65 kisoissahan on katsottu tulokset ja vaikea uskoa että Suomesta tulisi yhtään sen enempää huippukuskeja vaikka kaikista kisoista tulokset otettaisiin.

BTW: Käy Harri katsomassa kypäräkamerasetit tuolta joukkuekisasta, on varmaan kohta latautunut. www.smlmotocross.fi

Onkohan olemassa joku Suomessa joku muu urheilulaji jossa tuloksia ei lasketa alle 10-vuoiaana?

Jos on tuleeko menestystä MM tasolla?

Harrin ja Jukan kanssa samoilla linjoilla. Jotenkin vaan kilpaileminen ja tulosten vertaileminen kasvattaa motivaatiota. Lisäksi tuo helpottaa hyvin pärjäävän junnun mahdollisuuksia saa jo alku vaiheessa tukijoita touhulle. Tosiasia kuitenkin on, että laji vaatii rahaa ja pelkästään vanhempien rahoituksella homma on pidemmän päälle hankalaa.

Mikäli lajissa kuin lajissa halutaan huipulle, on \"kaikki pelaa\" ajattelutapa lopetettava. Vaikea kuvitella että Roczenin tai Herlingsin leirissä on 10 -vuotiaana ajateltu, että ajellaan nyt ja katsotaan mitä tästä tulee. Varmasti myös Harrin leirissä on tehty määrätietoista työtä jo monen vuoden ajan. Nykyisin crossissa tulee yhä nuoremmat kuskit huipulle, tiimit ottavat ennemmin 16 -vuotiaan lupauksen, kuin 20 -vuotiaan lupauksen.

Täytyy tietysti muistaa lähtökohdat nuorelle kuskille Suomessa, verrattuna esim. Saksaan. Markkinat ovat täysin erilaiset ja rahaa liikkuu erilailla. Kuitenkin pärjäämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää päästä mahdollisimman nuorena kansainvälisille radoilla. Pelkästään kotimaassa ylivoimaisiin erävoittoihin ajaminen ei kehitä ketään. Tullakseen huipuksi, on ajettava itseään nopeampien kanssa. Ja tämä taas maksaa.

Tulipa taas tajunnan virtaa :)

PS. Harri ja Manniset, hienoa videomateriaalia Italiasta!

Nuori Suomi (http://www.nuorisuomi.fi/files/ns2/Urheiluseurat_PDF/Kilpailutoiminnans…) määrittelee tuloksista näin:

Yksilölajit: Tuloksia ei laiteta paremmuusjärjestykseen. Tulokset voidaan julkistaa esim. suoritus- tai aakkosjärjestyksessä.
Joukkuelajit: Ottelut ovat yksittäisiä pelejä, joissa maalit tai pisteet voidaan laskea. Sarjataulukoita, pistepörssejä tai ranking-listauksia ei ylläpidetä. Turnausvoittajaa ei ratkaista
Arvostelulajit: Arviointi on yksilö-/joukkuekohtaista perustuen vahvuuksiin ja osaamiseen. Arviointi ei ole vertailevaa, ei pisteitä.

Perustelut:
Lasten keskinäinen vertailu on luonnollista, mutta

Laitetaan nyt samalla tuohon Nuoren Suomen piiriin sitten CC ja CB luokkakin.Ne kun ovat lapsia.Ei tarvitsisi edes ajanottoa käyttää.Kisajärjestelyt helpottuu,radat kuluvat jatkossa vähemmän kun lopetetaan ajaminen.Lapset rupeavat harrastamaan perinteisiä lajeja kuten suunnistus,shakki tai vaikka kuviokellunta.Näin se homma etenee.

Suunnistuksessa on tietääkseni sama systeemi eli alle 10 vuotiaita ei laiteta järjestykseen vaan kaikki palkitaan. Taitaa tuossakin lajissa Suomesta löytyä muutama maailmanmestaruus.

Joka tapauksessa ensikaudella startteja on 65:lle luvassa ihan sopivasti (jos alustava kalenteri toteutuu) ja niitä liigakisojakin. Jos liigakisoja on kovin monta niin kuskeilla ei taas olisi aikaa käydä kokeilemassa niitä ulkomaankisoja.

Ongelmana on myös se, että helposti aletaan liikaa keskittymään sijoituksiin, vaikka tärkeintä on kuitenkin erityisesti tuossa vaiheessa ajotaitojen kehittyminen. Vaikea on uskoa, että 65 kuljettajien ajotaidot hirveästi kehittyy jos ne kisaa vaikka Hyvinkään tai Vantaan isolla radalla. Suorien ja hyppyrien pituudet ei ole mitenkään suhteessa kuskien/pyörien kokoon ja vauhtiin.

Pirun vaikea kysymys kaiken kaikkiaan tuo junnujen kilpailutoiminta/tulokset. Toisaalta pitää muistaa, että ei tästä niin kovin montaa vuotta ole, kun MX65 ja MXC/C- luokat tuli, ja näin kisoihin osallistumisen ikäraja laski selvästi. Toisaalta, onhan se jokseenkin outoa katsoa noita 65-kisoja, kun ollaan ajavinaan kilpaa, mutta ei sit kuitenkaan ajeta oikeesti kilpaa.
Meillä kun nuoriso (vanhempien onneksi) on keskittynyt kokeilemaan kaikkia mahdollisia lajeja (no onneksi kuviokelluntaa ei ainakaan vielä), niin noissa vähän isommissa lajeissa kuitenkin alle kymppivuotiaillekin niitä tuloksia kuitenkin tehdään. Esim. ammunnassa 8-vuotiaista alkaen.

Crossin lajiryhmistä sekä edellinen että nykyinen on ajaneet asiaa rauhallisesti kohti oikeaa suuntaa. Noin ääriesimerkkinä toisenlaisesta toiminnasta CrossCountryn junnuluokan tappaminen lajiryhmän toimesta. Asia jota en koskaan ole ymmärtänyt, enkä koskaan tule antamaan asianosaisille anteeksi. Eli kaikenkaikkiaan MX-lajiryhmä on kuitenkin tehnyt vastuullista työtä hankalassa raossa tasapainotellen menestyspaineiden ja NuoriSuomi/terveen järjen juniorikasvatuksen välimaastossa.

Tuskin kukaan haluaa ikinä nähdä italialais-/Itä-Eurooppalaistapaista junnukasvatusta, jossa junnun harrastus ei ole vanhemmille ensisijaisesti harrastus, vaan mahdollinen koko suvun tuleva elinkeino, mutta toisaalta, kyllä niitä MX65-nappuloita itseäänkin oikeesti v...ttaa niissä kisoissa, joista ei saa tuloksia.

Kokonaisuudessaan, oikeasti vaikea yhtälö, ei käy yhtään kateeksi lajiryhmää, teet niin tai näin, niin aina joku heittää paskaa niskaan. Mutta oli miten oli, viime vuosien huiman kehityksen ansiosta crossi ei muuten enää ole ihan pienikään urheilulaji, varsinkaan junnu-urheiluna. Jos näistä nykypäivän viidestä-kuudestasadasta aktiivikilpailija-junnusta ei löydy yhtään tulevaisuuden harrikullasta, niin ihmettelen kovasti.

\"Kokonaisuudessaan, oikeasti vaikea yhtälö, ei käy yhtään kateeksi lajiryhmää, teet niin tai näin, niin aina joku heittää paskaa niskaan\"

Joo, sama fiilis, ei käy kateeksi :P

Tässä se on edellä pitkä juttu, joka olisi varmasti ollut ihan toisenlainen, jos Suomen joukkue olisi sijoittunut MM-kisassa 6-8 sijalle. Nyt oli karsean huono tuuri ja kävi niinkuin kävi. Se huono tuuri on näissä lajeissa usein vieraana. Yhden reissun epäonnen myötä ei saisi liikaa synkistellä...kyllä se päivä paistaa vielä romuläjäänkin. :) Pappa

Kun ei vain se lapsi unohtuisi lajin menestystä tavoiteltaessa.

Inokkaimmmankin urheilijan, myös motocrossarin, elämässä on hyvä olla muutakin kuin urheilua. Lasten osalta on suorastaan vahingollista, jos huippu-urheiluun tähdätään jo alle 16 - vuotiaana. Vanhemmilla on tässä suhteessa suuri vastuu. Kilpailemisen pitäisi olla kaikissa lajeissa vähemmän vakavaa ainakin 15 ikävuoteen asti. Jos liian totinen harjoittelu aloitetaan jo lapsena, niin motivaatio hiipuu useimmilta ennenkuin todellinen harjoittelu ja kilpailua alkaa.\"Lapsitähdistä\" tulee harvoin maailmantason huippuja. Muutamat poikkeukset vahvistavat säännön. Vanhempien kannattaa ajatella lapsen elämää kokonaisuutena ja myös sitä, että ura huippu-urheilijana voi kestää parhaimmillaakin 10-15 vuotta. Elämää on sen jälkeenkin ja siihen kannattaa valmistautua jo lapsena ja nuorena. Oman kokemukseni mukaan urheilussa vanhempien \"kilpailuhulluus\" on usein suurempi kuin lasten. (Itsekin olen tuohon syyllistynyt.) Suomalaisten motocrossarien menestys maailmalla on kiinni ensisijasssa oikeasta asenteesta harjoitteluun ja rahasta. Lisäksi on muistettava, että ilman erityistä lahjakkuuta ei huipulle pääse urheilussa ( ei myöskään motocrossissa) millään konsteilla.

Elämä on valintoja täynnä. Oli laji mikä tahansa täytyy olla valmis tekemään uhrauksia jo hyvin nuoresta lähtien. Jos katsotaan asfaltti- tai kurapyörä puolelta jenkkeihin tai eteläiseen eurooppaan, niin aika nuorena siellä aletaan jalostamaan tulevia tähtiä. Suomessa ei ole etenkään jenkkien kaltaista akatemiaa, mikä mahdollistaa koulun, talouden ja treenin sovituksen.Eikä tähän kannata resursseja odotella. Vastuu tulee olemaan aina näin pienellä markkina-alueella pienemmän piirin kontolla. Vaikka ajat ja maailma muuttuu täytyisi asennepuolessa ottaa mallia vanhoilta staroilta. Kouki sanoi \"jos ei päästy 10-sakkiin MM:ssä niin silloin isot miehet itki\" Vastaavaa kommenttia ei ole tarvinut odotella 90 -luvun alun jälkeen.Taisi olla josaakin Op:ssa haastateltu Mika Koukia, tämä sanoi että jos hän alkaisi treenauttamaan P.Vehkosen kanssa lahjakaita junnuja niin ne saataisiin maailman huipulle että tärähtää. Jostakin syystä tätä on helppo uskoa.

Jokainen voi valita ne uhraukset ihan itse, mutta tollainen alle 10 vee ei pysty vielä itse tekemään niitä valintoja. Oikeasti näiden suomalaisten crossareiden onglema ei ole mielestäni se että alle 12 vee ei oltaisi treenattu tai kisattu tarpeeksi. Ongelma on se että 16 vuotiaana ei treenata tarpeeksi kovaa. Mitä olen näitä kuskeja sivusta seurannut niin Harri lienee ainut, joka oikeasti treenaa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

Turha uhrata lapsuus vaan huomatakseen, että kaveri on palanut loppuun jo ennen teini-ikää. Joku McGrath ajoi ekan amatöörikisansa vasta 15 vuotiaana ja ihan kohtalaisesti menestyi crossissa. Toisaalta noista jenkkien junnustähdistä jotkut (Stewart, Carmichael) ovat onnistuneet ja jotkut ei (Scott Sheak, Charlie Bogard, Ben Riddle). Eli maltilla vaan ja vähitellen treeniä kovemmaksi. Parempi ajoittaa se noin 10 vuoden huippuajanjakso ikään 18 - 28 kuin 8 - 18.