Xracing testaa: Toni Erikssonin KTM 450 SX-F

Toni Erikssonin pyörä (KTM 450 SX-F 2014) on luonnollisesti rakennettu hänen omaan käteen sopivaksi ja siiten on tehty seuraavat muutokset:

Iskunvaimentiemien settingit muutettu, lisäksi pyörässä on pykälää jäykemmät jouset kuin vakiona.
- Nokka-akseli vaihdettu
- Ruiskunartta on muutettu ja kustoimoitu Tonille sopivaksi
- Akrapovicin koko titaani-putkisto
- 10mm korkeammat tangon kiinnikkeet + 996 Twinwall ohjaustanko
- 15mm korkeampi satula

Muutostiedot ovat peräisin Erikssonilta.

Testikuljettajiemme kommentit pyörästä:

Jani Hovi
Enduroa harrastava kuljettaja

- Ensimmäisenä pyörästä silmille tulee korkealla oleva tanko. Tangon korkeus korostui vielä, kun testissä pyörässä oli kiinni vakiokorkuinen satula, eikä Tonin käyttämä 15mm korkeampi satula. Ajaan lähdettäessä isona erona huomaa heti jarrut, jotka eivät ole lähellekään niin tehokaat kuin vuoden 2015 malleissa vakiona on. Omasta mielestäni olisin kaivannut pyörään tehokkaampia jarruja, mutta kuljettajien tottumuksissa on eroja. Moottorin muutokset ovat tuoneet pyörään vieläkin enemmän potkua ja varsinkin alakierroksille. Pyörä suorastaan syöksyy kurveista, kun kaasua kääntää vähänkin. Valitettavasti yläkierroksilla ei allekirjoittaneen taidoilla pyörää testaamaan päässyt, mutta teho tuli todella tasaisesti pyörästä ulos, niin kauan kuin kantti kesti kaasua vääntää.

Pyörän parasta antia oli kuitenkin sen iskunvaimentimet, jotka olivat aivan loistavat. Parhaiten niiden toimivuuden huomasi kurveista ulos tullessa, kun pyörällä lähti kiihdyttämään. Takapyörä tuntui olevan kuin liimaatuna maahan, eikä lähtenyt pomppimaan kiihdytyspateissa. Kurveissa pyörä kääntyi todella hyvin ja oli kokonaisuutena todella hyvä paketti. Se on kuitenkin todettava, että vaikka kuinka hyvä se olikaan, vaatiin pyörä puikkoihin hyvän ja taitavan kuljettajan.

Jussi Sajo
Entinen motocrossin A-luokan kuljettaja, nykyisin lajin harrastaja.

- Ensimmäisenä huomio Toni Erikssonin pyörässä kiinnittyi tangon 10mm korotuspaloihin, eikä ensituntuma pyörän päällä tuota tilannetta miksikään muuttanut. Tanko oli liian korkealla alle 180cm kuljettajalle, vaikka Eriksson käyttääkin pyörässään Renthalin 996 taivutusta. Pyörän päällä istuessani mietin, että mihinköhän tällä vielä päädytään, koska ajoasento ei tuntunut hyvältä ja 450cc pyörä ei lähtökohtaisesti ole se kaikkein helpoin pyörä käsitellä. Radalle päästyäni, ja noin puolen kierroksen ajon jälkeen hymy oli jo korvissa asti. 'Voi pojat, tämähän on aivan päällikkö laite.' Vaikka tanko oli korkealla, pyörä kääntyi jyrkissä kurveissa todella hyvin, eikä puskemista ollut havaittavissa missään vaiheessa. Loivemmissa kurveissa pyörä oli erittäin vakaa ajettava.

Moottorissa oli voimaa pienen kylän verran, mutta moottorin luonne helpotti tuon voiman käsittelyä. Tämä korostui juuri kurveista ulos tultaessa: Moottori veti alhaalta asti tasaisesti, jolloin voima oli helposti hallittavissa. Voima välittyi suoraan radan pintaan, eikä iskunvaimennuksen merkitystä tässä sovi vähätellä. Varsinkin takaiskunvaimentimen toiminta oli esimerkillistä, eikä etupäätäkään vaivannut mikään muu kuin liian hidas kuljettaja. Mitä kovempaa pyörällä ajoi, sitä paremmalta keula tuntui. Keula ui sopivan syvällä jyrkissä kurveissa pitäen painopisteen alhaalla, mutta esim. jarrupateissa vauhtia olisi pitänyt olla enemmän. Vaikka allekirjoittaneella on painoa huomattavasti enemmän kuin pyörän vakituisella käskyttäjällä, niin toisaalta taas nopeutta on huomattavasti vähemmän. Alkuun keula tuntui kovalta, mutta pikkuhiljaa tuntuma parani vauhdin kasvaessa. Ihan niin paljon en saanut kyytiä nostettua, että keulaan olisin rakastunut, mutta eipä tuo juurikaan ajoa haitannut. Rata tosin oli erittäin hyvässä kunnossa, joten aivan täyttä kokonaiskuvaa jousituksesta ei saanut.

Pyörän jarrut olivat hyvin lähellä omaa mieltymystäni: Jarrutuntuma oli hyvä, hivenen pehmeä, mutta ennalta-arvattava. Joku voisi kuvailla jarruja tehottomiksi, mutta itse pidän tämän tyylisistä jarruista. Lukkoon menevät (tarvittaessa) riittävän helposti, mutta toisaalta taas optioita on enemmän käytettävissä kuin 'on/off'. Summa summarum: Pyörällä ajaneena on helppo ymmärtää miksi Erikssonin ajo näyttää todella vaivattomalta. Esimerkiksi kurvit pyörällä pystyi ajamaan todella kovaa. Välillä tuntui jopa siltä, että renkaat olivat liimautunut radan pintaan. Hyvät säädöt iskunvaimentimissa yhdistettynä moottorin säätöihin kuljettajan mieltymysten ja ajotavan mukaan, se on siinä. Kuten todettu, aivan päällikkö laite.

Xracing