Suomen toinen mitali jäi tulematta

Teksti
Roni Kytönen päätti kauden toiseen sijaan.
Kuva
Dario Agrati
Vaikka Roni Kytönen sijoittui toiseksi ja Samuli Puhakainen kolmanneksi MM-enduron päätöskisassa Saksassa, oli kisa molemmille pettymys.

EnduroGP-luokassa mestari saatiin selville jo lauantaina kun Andrea Verona karkasi tavoittamattomaan pistejohtoon. Näin suurin mielenkiinto kohdistui kaksikkoon Wil Ruprecht ja Josep Garcia, jotka lähtivät ratkomaan hopean ja pronssin kohtaloa vain kolmen pisteen erolla.

Garcia ei lopulta antanut Ruprechtille mitään mahdollisuuksia, vaan ajoi sarjan päätöspäivästä voiton ja samalla MM-hopean. Päivän kakkonen oli Brad Freeman ja kolmonen Andrea Verona. Ruprecht ylsi lopulta vasta sijalle 16, mutta siitä huolimatta sarja päättyi hänen kohdaltaan MM-pronssiin.

Enduro1-luokassa mitalijärjestys selvisi jo lauantaina, joten siinä mielessä kisassa ei enää panosta ollut. Andrea Verona oli jälleen nopein, joten GasGas-kuljettajan sarja hakee kyllä vertaistaan. Verona voitti yhtä vaille kaikki kisapäivät ja jäi kerran toiseksi. Melkoinen suoritus. Toiseksi ajoi Tomas Oldrati ja kolmanneksi Daniel Milner.

Enduro2-luokassa oli kaikki auki mitalien suhteen. Josep Garcialla oli loistopäivä, sillä GP-luokan voitto tarkoitti luonnollisesti myös E2-luokan voittoa ja se nosti hänet MM-hopealle pisteen erolla ennen päivän kakkoseksi ajanutta Nathan Watsonia. Kolmantena podiumille nousi Steve Holcombe.  Olisiko Wil Ruprechtin vaisu suoritus ollut sitten vain mestaruuden varmistelua, sillä neljäskin sija riitti hyvin maailmanmestaruuteen.

- Meillä oli äärettömän kova porukka kauden alussa E2-luokassa. Monia heistä olen käyttänyt inspiraationa ja katsonut mallia kuinka he ajavat ja sitä kautta olen kehittänyt omaa ajamistani. Tämän eteen on tehty töitä siitä asti kun aloin ajaa 6-vuotiaana. Mestaruuden voittaminen oli lopulta paljon vaikeampaa kuin osasin kuvitella. Minulla on ollut huipputiimi takanani ja meillä oli hyvä suunnitelma tänne tultaessa. Toimin vain suunnitelman mukaan ja nyt olen maailmanmestari, Ruprecht iloitsi.

Enduro3-luokan tilanne oli tiukkaakin tiukempi, sillä Brad Freeman ja Mikael Persson lähtivät mestaruusjahtiin tasapisteistä. Freeman osoitti selkeästi, miksi mestaruuksia tilillä on entuudestaankin. Hän ajoi luokan voittoon ja maailmanmestaruuteen 40 sekunnin erolla ennen toiseksi sijoittunutta Perssonia, joka joutui näin tyytymään MM-hopeaan. Päivän kolmas oli DanielMcCanney, mutta MM-pronssin kuittasi viidenneksi sijoittunut Matteo Pavoni.

- Tuntuu tosi hyvältä. Tämä on ollut varmasti koko urani vaikein vuosi. Tavoite oli tietysti luokkamestaruuden lisäksi GP-mestaruus, mutta se meni Andrealle (Verona) tänä vuonna täysin oikeutetusti. Tämä E3-mestaruus tuntuu tällä hetkellä urani tärkeimmältä kaikkien vaikeuksien jälkeen. Tänään oli vielä hyvä taistelu Mikaelin (Persson) kanssa. Hän ajoi varmaan uransa parhaan kisan ja antoi kovan vastuksen. Aamulla voitimme pätkiä vuorotellen, mutta se kääntyi edukseni. Ihan uskomaton fiilis, Freeman riemuitsi.

Kytönen ajoi toiseksi

Juniorluokassa Zach Pichon ajoi jo sarjan 11 voittonsa, joten mestari on tittelinsä ansainnut. Tosin tuo voitto ratkesi Pichonin eduksi päivän kolmannen kierroksen extremetestillä, kun johdossa ollut Roni Kytönen hukkasi mäessä lähes puoli minuuttia ylimääräistä. Pichon voitti lopulta toiseksi sijoittuneen Kytösen reilulla viidellä sekunnilla. Kolmanneksi ajoi Albin Norrbin. Luc Fargier sijoittui neljänneksi ja se oikeutti MM-pronssiin.

- Kolmannella extremellä jäin mäkeen kiinni ja sitten saman kierroksen endurotestillä satutin peukaloa oikein huolella. Oli melkoisen työn ja tuskan takana ajaa maaliin. Hetken jo ajattelin, että keskeytän, kun kipu oli niin järjetön. Täytyy käydä näyttämässä sitä, kun pääsen kotiin. Muuten olen tyytyväinen päivän ajoon ja ihan kiva päättää kausi ajollisesti tällaiseen suoritukseen. Tässä kohtaa haluan myös kiittää tiimiäni RedMoto Hondaa sekä kaikkia yhteistyökumppaneitani ja tukijoukkojani kaudesta, joka oli kuitenkin ihan onnistunut kahden MM-hopeamitalin johdosta, Kytönen kertoi kilpailun jälkeen.

Peetu Juupaluoman sijoitus oli 12 ja Junior1-luokassa sijoitus oli neljäs. 

- Tänään oli parempi päivä kuin eilen. Alku oli kankea tänäänkin, mutta parempi kun eilen. Extreme testillä kaaduin kolmella ensimmäisellä kierroksella ja siinä tuli takkiin paljon mitä ei saanut enää kiinni endurolla ja crossilla. Hyvä kauden lopetus oli. Iso kiitos tiimille sekä kaikille yhteistyökumppaneille ja huolto joukoille, Juupaluoma kertoi kilpailun jälkeen.

Voi paska

Youth-luokassa oli kaksi taisteluparia. Harry Edmondson ja Kevin Cristino ajoivat mestaruudesta ja Samuli Puhakainen kisasi Thibault Giraudonin kanssa pronssista. Kisa oli todella tiukka ja kärkinelikko vaihtoi järjestystä lähes jokaisen maastokokeen jälkeen. Kisan voitti lopulta Giraudon ja juotti näin katkeraa kalkkia Puhakaiselle viemällä pronssisen MM-mitalin. Cristino oli kisan kakkonen ja kuittasi samalla MM-hopean. Puhakainen oli päivän kolmas, ja samalla loppupisteissä neljäs jääden kolme pistettä pronssista. Mestaruuden vei odotetusti neljänneksi sijoittunut Edmondson.

- Ei tässä paljon kerrottavaa ole. Homma ratkesi siellä extremellä, jossa oli mahdollisuus käyttää myös ”chicken linea”. Minä jäin mäkeen kiinni ja Giraudon meni kiertoreitille ja siellä siimoista läpi. Samalla tavalla minä olisin voinut ajaa siimoista läpi kun jäin mäkeen kiinni ja olisin selvinnyt paljon nopeammin sieltä pois. Saihan se sieltä oikaisusta 15 sekuntia, mutta hyötyi joka tapauksessa. Mutta tämä on tätä. Ensi vuonna on tarkoitus jatkaa MM-sarjassa, mutta ei samassa tiimissä, harmitteli pettynyt Puhakainen.

Pyry Juupaluoma ajoi maaliin seitsemäntenä ja seitsemäs oli sijoitus myös sarjan loppupisteissä.

- Tämä päivä meni ihan ok sikäli, että ei tullut kaatumisia eikä suurempia virheitä. Extremen mäkikin meni ihan hyvin. Vaikeata vain oli, kun ei ajettu oikein kunnon enduroa. Sarja on nyt kuitenkin takana ja huonostihan se meni. Olin loppupisteissä seitsemäs, joten olisi se tietysti vielä huonomminkin voinut mennä. Tämä oli vähän sellaista oppimista, oli viime vuonna nuo EM:t vähän erilaisia kisoja, mutta nyt ainakin tietää, että extremeä ja vaikeaa täytyy treenata lisää ja peltoa myös. Mitä hitaampaa on, niin silloin minä häviän muille. Ensi kaudella on joka tapauksessa tarkoitus jatkaa MM-sarjassa jos suinkin mahdollista, mutta missä ja miten, niin kaikki on vielä auki, Juupaluoma summasi kulunutta kautta.