Riittikö tehdaskuskien vauhti Suomen huippuja vastaan?

KTM:n ja Husqvarnan tehdastiimin kuljettajat ovat harjoitus- ja testimatkalla Suomessa. Tiistaina heillä oli ensimmäinen testipäivä, jolloin kaikki hakivat tuntumaa lumeen. Kahdeksan kuljettajan ryhmä ajoi Vierumäellä tuolloin, jossa oli paikoin myös runsaasti pehmeää lunta, joka olikin kuljettajille vaikeaa. Keskiviikkona ryhmä oli Nuuttilan maastokokeella Lahdessa, joka oli puolestaan jäistä ja vähälumista spooria, sekä aurattua peltoa. Paikalla Nuuttilassa oli myös Suomen huipusta Antti Hellsten, Eemil Pohjola ja Aleksi Jukola.

Vaikean näköistä menoa

Päivän alussa lähes jokaisen tehdaskuljettajan meno oli todella vaikean näköistä. Suurin yllätys oli vaisu meno jäisellä pellolla, jonka moni odotti heille olevan se helpoin homma. Toisin kuitenkin oli, sillä he eivät löytäneet nastarenkailla pidon ja luiston rajaa. Myös metsäspoori oli heille vaikeaa ja vajaan 20 minuutin lenkillä ulkomaalaiset jäivät Pohjolan ja Hellstenin ajoille minuutin luokkaa. Ainoastaan Mathias Bellino pystyi hieman vastaamaan vauhtiin, mutta hänkään ei pysynyt Hellstenin perässä, vaikka lähtikin hänen perään ajamaan. Eroa tuli sekä metsässä, että pellolla.

Pidon etsimistä

Myöhemmin iltapäivällä kuljettajat ryhtyivät Christopher Nambotinin ja Nathan Watsonin johdolla ajamaan reilun kolmen minuutin mittaista peltopätkää ja kellottamaan sitä. Tuon pellon ajaminen ihmetytti monia paikalla olleita (koska kilpailussa peltopätkien osuus on todella pieni), mutta  Nambotin kertoi sen johtuvan juuri siitä, että he halusivat saada paremmin tuntumaa nastarenkaaseen. Pellolla sen löytäminen on helpompaa kuin metsässä, koska puut eivät ole heti vastassa mutkan mennessä pitkäksi.

Hellsten kellotti pellolle ajan 3:12, josta Nambotin jäi aluksi 12 sekuntia. Ranskalainen tahkosi muiden kanssa peltoa kuitenkin niin kauan, että tuntuma nastarenkaisiin löytyi ja ajat paranivat. Lopulta Nambotin kellotti saman ajan kuin Hellsten.

Päivän päätteeksi kuljettajat lähtivät vielä ajamaan pidempää metsälenkkiä, joka kesti reilut 20 minuuttia. Aiemmin suomalaisista Pohjola oli kellottanut tuolle pätkälle nopeimman ajan. Viimeisellä vedolla Watson nipisti Pohjolan ajasta 10 sekuntia pois ja myös muut lenkillä olleet kuljettajat ajoivat Pohjolan ajan tuntumaan. Näin ollen ajotuntuman löytyminen pellolla vaikutti myös vauhtiin metsässä.

Johtopäätöksiä

Kaikki ajat ovat käsikellolla otettuja ja osin myös eri ihmisten ottamia, joten niihin ei voi sokeasti luottaa. Mutta johtopäätöksiä niistä voi vetää. Merkittävin johtopäätös ehkä on se, että ammattikuljettajat löytävät todella nopeasti oikeanlaisen ajotuntuman ja pidon eri alustoille. Ja kun se tuntuma löytyy, paranee ajo ja sitä kautta myös ajat todella nopeasti. Jopa hämmästyttävän nopeasti. Alkupäivän ajon perusteella ei moni olisi pystynyt veikkaamaan, että päivän päätteeksi ulkomaalaiset kellottavat Suomen parhaiden aikoja.

Tämä tilanne saattaa tietysti muuttua Päitsiä silmällä pitäen, jos esimerkiksi ennen kilpailua tulee runsaasti lunta. Selvää on se, että kunnon spoorin ajaminen tulee olemaan vaikeaa ulkomaalaisille. Samoin voimasuhteita tulee muuttamaan se, että Päitsin kaikki maastokokeet ovat tuttuja suomalaisille kuljettajille ja siitä tulee olemaan suuri hyöty.

Xracing