Peku tietää
Mä taisin viimeks luvata, et mä kerron stoorin siit ku mentiin merkkaan sen yhden lätäkön ympäriajon. Ja nyt en bamlaa Päitsistä.
Olihan reissu, meinaan se merkkaus. Nastolan mantsaklubi järjestää mantsaskaban 13.9. Se on 100 vuotis-skaba. Voitteko snaijata, on meinaan kisalla long historia. Penttilän Maukka voitti kisan 50 vuotis juhlakisan 1964. Pesosen Martti voitti sen jälkeen loput kisat 60-luvulla. Nude voitti 1970—luvulla ja Taxi Ismo hallitsi 1980-luvulla niin monena vuonna et lopetti sen skaban järjestämisen. Nyt Ismo on skulannut, et se ei osallistu kisassa kuin merkkaukseen ja sit se vetää Hussella nolla-pyöränä. Tiedä sitten, onkohan kuitenkin viivalla?
Eli se Nastolan clubin presidentti Jerkku soitti mulle ja sano:
- Sä olet Peku kätevä käsistäs, niin käy merkkaamassa Ismon kanssa se kisareitti. Sen Vesijärven ympäri. Saat palkkioksi korillisen bisseä.
Kiinni veti! Mä olin valmis duuniin kuin kleptomaani jalokivi storessa. Tyhmä toi pressa. Tottahan mä tiesin et sen rapakon ympäri on gilsan matka. Sovittiin Ismon kanssa treffit sinne satamaan. Hola; sano Ismo kun tuli mestoille. Täs välis onkin kerrotava et Taxi-Ismo on maailmaa tsiigannut kaiffari. Se on käynyt pari kertaa Torremoliinoksessa. Mä tiedän mestan, se on ihan siinä Fugen vieressä.
Mä vastasin:
- Saludo Ismo. Cómo estás?
Ismo tulistui välittömästi.
- Älä sä ala mua nimittelemään, ite oot homo!
Jouduin sit pitää sille aika nopeen kielikurssin Espanja – Suomi – Lahti – Espanja. Se oli oikeasti pahoillaan. Mä totesin et nyt vauhtia – kaljakori on kohta mun. Mä melkein jo maistoin suussa sen Koffin maun. Ismo pudotti snadin pommin- kun se bamlas et mikäs kiire täs on. Kyllä meillä menee merkkaukseen varmaan kaksi päivää. Vittu mä olin erehtynyt. Niitä Vesijärviä on kaksi. Snadi ja buli. Se buli on ihan saatanan iso. Lähettiin sit dallaamaan ja alettiin nakuttelemaan merkkejä paikoilleen. Onneksi aika nopeesti osu vastaan yks moottoripyörämuseo. Ismon mukaan siinä ajetaan kisassa sellainen stadi-pikis. Pikis menee osittain museon sisällä. Mestan omistaja oli paikalla. Nimee en muista. Sellainen lahtelainen pitkätukka. Se tarjos meille kaljat. Virhe. Juututtiin siihen sitten kahdeksi päiväksi. Ismo totesi osuvasti:
- Nälkä lähtee syömällä ja Terttu juomalla!
Matka jatkuu
No lopulta päästiin jatkamaan dallausta. Nakuteltiin kolmospätkä Heinlammille. Se on sama pikis mikä on ollut monta kertaa Päitsillä. Jututtiin Tallukkaan päiväksi. Sovittiin siihen tehtävä rasti. Penttilän Simo on pyydetty talkoisiin ja siinä rastilla pitää voittaa Simo renkaanvaihto skabassa.
Sit on pari pätkää ja just ennen Hälvälää tempaistiin siirtymä legendaariseen kiviränniin. Siel katotaan kuka on kuka.
Ismosta tuli mieleen toinen juttu. Kävin vetää crossi näytösskaban sen YZ:lla. Ismon YZ:ta lauloi niin perkeleesti, mutta eihän se mikään ihme ookkaan. Meinaan tiedättekö ne home –ja kroppakoirat? Jep, arvaatte oikein. Taxi-Ismo on kouluttanut Topi-koirastaan lambda-koiran. Eli Ismo vaihtaa suutinta ja lähtee vetämään. Topi juoksee perässä ja kertoo haukkumisellaan milloin seos on kohdallaan. Mut Topi ei tykkää oktaanin kohottajasta. Viimeks kun Ismo täräytti tankkiin tolua, niin Topiltä lähti koivet veke alta. Tosta tolusta ja parista jäärata-ukosta voisikin bamlata lisää, mutta ehkä sit ens kerralla.
Mut olihan kliffaa siel Hyvinkään Scramblessa. Vedin niin perkeleesti. Itse asiassa niin hyvin, et yksi tuttu lento kapteeni Hujanen tarjosi mulle talli paikkaa ens kaudelle. Vehkosen vanhalla kakspuolikkaalla YZ:lla. Mä jään fundeeraamaan tota. Tohon lentokapteeniin mä tutustuin aikoinaan kiihdytysajoissa. Se oli hyvä kuski, mut sillä oli onnettomat reaktiot. Mut se flygäs siihen aikaan hävittäjää, Drakenia, se selittää asian:
- Se on kuule Peku aivan sama, lähteekö heti vaiko kymmenen sekunnin päästä, jos lentää meren pinnassa yhtä machia (1 223 km/h toim.huom). Stadista Ouluun vetää sellaiset 25 minsaa.
Viime vuodet toi Hujanen tai oikeastaan Liimatainen on vetänyt skabaa classic crossissa. Hyvin se strörää. Mitä nyt vieläkin irtoaa viivalta kuin vanha mummo.
Päitsistä vielä
Bamlasin tos yhtenä päivänä Päitsi-skaba tsiifin Ketelän kanssa. Sillä oli järjettömän hyvä idis. Itse asiassa se oli jo saanut puhuttua pikku-perkeleen eli Laaksosen Markon mukaan siihen ideaan. Päitsille otetaan skabaan mukaan classic-mantsapelit. Ne ajaa kaikki pätkät, mut jot ne kestäisi skaban, ne aloittaa skaban Kuhmoisten pätkältä! Maaliin ne vetää kuitenkin Tsadiin saakka.
Ne ajattaa classicit partio luokan yhteydessä. Ketelä oli osaltaan saanut idiksen hommaan Nurmisen Palilta. Sehän on vetänyt sillä 200:lla Iitulla Päitsin ympäri jo parikyt kertaa. Ja hyvin on kestänyt.
Mut hei, lopuks vielä vähän stydimpää asiaa. Muistatte varmaan mun frendin, Jii Pee Veijalaisen? Oon joskus kertonut siitä. No niin tai näin. Jii Pee teetätti kesällä siihen isolohko Husaberggiin kannen Piensalmen Harrilla. Ohje oli et niin paljon voimaa kuin vain saa irti. Harri vähän varotteli, et liika voima ei oo hyväksi skuugessa. Jii-Pee oli eri mieltä. No asiakas on tietty oikeassa. Tehoa tulo, liki 70 heppaa f.i.m renkalle. Jo alkoi poistumaan. Sit yhtenä päivänä Jii-Pee lähti mökillä vetämään yhden pienen hikilenkin. Just kun se sai kutosen tupaan siinä puitten välissä, alkoi Husaberggi jakamaan. Husaberggi osui puihin. Niitä meni lakoon ainakin puolen hehtaarin verran. Meni kuitenkin viisi tuntia ennen kuin se löydettiin sieltä metsästä. En voi kertoa mitä kaikkea ukosta meni rikki. Mut sanotaanko nyt niin ettei ajamista tartte suunnitella enää tällä vuosikymmenellä. Mut Jii-Pee:llä on pilke silmäkulmassa.
- Kyllä muuten kulki, aina siihen asti kun napsahti siihen puuhun. Ja toisaalta – mikäs tässä on lepäillessä kun noi tajuntaa laajentavat aineet tulee talon puolesta!; kertoo Jii-Pee teho-osastolta.
Niinpä. Mut muistakaa ny kuitenkin kun lähdette tsöräämaan, niin ottakaa nyt ainakin se NMT taskuun jos meette yksin.
----
Fiktiivinen henkilö nimeltään Peku jatkaa pakinasarjaa Peku tietää. Peku pakinoi sivuillamme kerran kuukaudessa (tai silloin kun selviää, toim.huom). Peku tietää, hän ei spekuloi. Pekusta on moneksi ja monesta on Pekuksi. Peku on ajanut kilpaa lähes kaikissa mahdollisissa moottoripyörälajeissa. Motocross, enduro, roadracing, trial ja jäärata ovat hänelle tuttuja lajeja. Maarataakin on tullut kokeiltua matkan varrella. Peku siis tietää, tai ainakin omasta mielestään, sillä Pekulta tulee yleensä vastaus kysymättä.