Huomioita Vantaalta

Punaisen lipun merkitys, puuttuvat lippumiehet, kuski väärässä luokassa, rata, harrastajaluokka, aikataulu, ratavarikolle ajaminen ja isä&poika suhteet. Siinä tämän kertaisen Huomioita -palstan aiheet.

MX-liigan avaus kaasuteltiin viime viikonloppuna ja jälleen on huomioita kilpailusta tehtynä kasapäin, joten mennään suoraan asiaan.

Punainen lippu

Lauantaina Vantaalla nähtiin MX C/C –luokan startissa varsin valitettava tapahtuma. Useamman kerran viikonlopun aikana oikutellut lähtöpuomi ei pudonnut tasapuolisesti ja kilpailun johtaja päätti täysin oikein ottaa lähdön uudelleen. Punainen lippu liehui heti ensimmäisessä kurvissa ja tämä sai aikaan pienen sekamelskan. Aamun kuljettajakokouksessa oli nimittäin kerrottu, että punaista lippua ei saa ohittaa. Tämän takia muutamat edessä olleet kuljettajat päättivät pysähtyä (ohjeen mukaan) heti lähtömutkaan ja saivat päälle takaa tulevia kuljettajia.

Virhe tässä asiassa sattui siinä, että kuljettajia ohjeistettiin ohjaajakokouksessa väärin. Säännöissä ei missään nimessä lue, ettei punaista lippua saa ohittaa. Virhe on myös Vantaan radalla olevassa MX Safetyn taulussa, missä lukee punaisen lipun selityksenä teksti: Älä ohita tätä lippua. Lähtökohtaisesti on todella vaarallista, että tällaisen ohjeistuksen myötä kuljettajia käsketään pysähtymään radalle. Näissä tapauksissa on aina todella iso riski, että takana tulevan kuljettaja ei lippua huomaa ja ajaa pysähtyneen kuljettajan päälle, niin kuin tässäkin tapauksessa kävi.

Motocrossin lajisäännöissä punaisen lipun selityksenä lukee: Kilpailu on keskeytetty, lopeta kilvanajo. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien tulee lopettaa todellakin kilpailu ja hiljentää vauhtinsa, mutta ei pysähtyä. Motocrossin säännöissä on aiemmin ollut punaisen lipun kohdalla myös maininta, älä ohita lippua. Tällöin tarkoitus on ollut se, että kilpailunjohtaja heiluttaa punaista lippua paikassa, jossa kuljettajat ohjataan suoraan pois radalta. Eikä pysäytetä heitä radalle.

Alun perin kuulin, että tilanteessa olisi yhdeltä kuljettajalta murtunut jalka, mutta jälkeenpäin kuulin, että ilmeisesti selvittiin säikähdyksellä. Varmaa tietoa itselläni ei ole, mutta joka tapauksessa vahinko oli turha.

Lippumiesten puute

Sunnuntain vesisade ei houkutellut lippumiehiä paikalle. Pahin esimerkki tästä saatiin, kun radan ”alalenkillä” oli noin 300 metrin osuus, jossa ei ollut yhtään lippumiestä. Tuolle matkalle mahtui kolme kurvia ja kaksi hyppyriä, joista jälkimmäinen oli vieläpä tuplahyppyri. Tuon tuplahyppyrin jälkeen oli lippumies, mutta kaikki voivat kuvitella kuinka monta pyörää ehtii tulemaan maassa makaavan kuljettajan päälle kisassa, ennen kuin lippumies juoksee hyppyrin nokalle noin 30 metrin matkan.

Tämä ongelma on jopa niin suuri, että ehkäpä kilpailun valvojan tai kilpailun johtajan olisi pit'änyt viivästyttää kilpailun alkua siihen asti, että lippumies paikalle löytyy. Tiedän, että kaikki lippumiehet ovat talkoissa paikalla ja tekevät hommaa rakkaudesta lajiin. Sen takia en mielellään näitä asioita kritisoi, mutta jos tällaisista asioista olleen vaan hiljaa, ei muutoksia tule.

Rata

Vantaalla on viime vuosina onnistuttu tekemään rata todella hyväksi kilpailuja varten. Lauantaina junnuluokille rata oli todella loistava, juuri sopivaksi möyhitty. Radan tekijät tiesivät, että sunnuntaille on luvassa paljon vettä ja he reagoivat siihen jo lauantaina illalla. Rataa ei möyhitty illalla tarkoituksella syvältä, jolloin siitä ei sateen tullen muodostuisi aivan mutavelliä. Sunnuntaina aamulla rata kestikin todella kauan vettä, eikä mennyt mahdottoman huonoon kuntoon missään vaiheessa. Hienoa työtä.

Nonstop -aikataulu

Vantaalla ajettiin nyt jo viime vuonna testatulla nonstop –aikataululla. Rehellisesti en tiedä, nopeuttaako tuo aikataulu päivää lainkaan. Yhä edelleen erien väliset ”rituaalit” kestävät todella kauan, eikä ainakaan omasta mielestä kisapäivä ole lyhentynyt lainkaan. Lämmittelykierrokset ja lähdön järjestelyt vievät yhä todella kauan.

Yksi varmasti negatiivinen asia aikataulussa oli kuljettajakokouksen ajankohta. Kuljettajakokous on nimittäin sijoitettu nyt kaikkien harjoitusten perään. Etenkin kauden ensimmäisessä kilpailussa oli mukana huomattava määrä ensimmäistä kisaansa ajavia kuljettajia ja olisikin erittäin tärkeää, että ”säännöt” kerrottaisiin heille ennen radalle menoa. Vantaalla kilpailunjohtaja huomasi myös tuon asian ja kertoi pikaisesti lähtökarsinassa asioita, ennen harjoitusten ja aika-ajojen alkua.

Kuljettaja väärässä luokassa

Aina välillä herää puhetta siitä, että joku kuljettaja ajaa väärässä luokassa ja niin tapahtui myös Vantaalla. Säännöthän sanovat, että mikäli kuljettaja on kaksi vuotta ajamatta kilpaa on hänellä oikeus pudottautua luokkaa alemmaksi. Asiaa voi myös anoa lajiryhmältä, jos aika ei täyty ja siihen on pätevä syy. MXB –luokassa nähtiin sunnuntaina kuljettaja viivalla, joka on ajanut edellisen kilpailun A –luokassa 4.5.2013. Kyseinen kuljettaja on lajiryhmän päällikön mukaan anonut talvella pudottautumista B –luokkaan, mutta lajiryhmä ei siihen lupaa antanut. Siitäkin huolimatta kyseinen kuljettaja oli Vantaalla MXB –luokan lähdössä mukana ja nimi löytyy myös ensi sunnuntain Hyvinkään lähtöluettelosta MXB –luokasta. Outoa…

---
Edit 30.4.
Lisäyksenä sama asia kuin tuossa keskustelussa alhaallakin:

Keskustelin lajiryhmän vetäjän Arto Jokisen kanssa asiasta uudelleen keskiviikkona 29.4. Kuljettaja oli todellakin lähettänyt anomuksen luokittelun pudottamisesta ja lajiryhmä oli käsitellyt asian. Käsittelyssä lajiryhmä oli päättänyt, että luokittelua ei pudoteta. Tämän asian keskustelimme Jokisen kanssa jo viikonloppuna. Mutta jälkeenpäin Jokiselle tuli tietoon, että kukaan ei lajiryhmästä ollut lähettänyt tietoa päätöksestä kuljettajalle. Tämän asian johdosta kuljettaja oli käsittänyt, että anomus oli hyväksytty ja sen myötä kuljettaja oli mukana kilpailussa.

Jokisen mukaan lajiryhmällä sääntöjen mukaan oikeus muuttaa kuljettajien luokittelua urheilullisin perusten myös kesken kautta, joten he tarkastelevat asiaa tarvittaessa myöhemmin.

---

MXH

Vantaalla yleisölle esiteltiin uusi luokka, kun MXH keräsi harrastelijat viivalle. Kuljettajia lähdössä oli parisen kymmentä, mikä oli uudelle luokalle kohtuullinen määrä. Mutta mikä tärkeintä, luokka oli juuri sellainen kuin sen pitikin olla tasoltaan. Eli todellakin harrastajille suunnattu, eikä taso ollut liian kova varmastikaan yhdellekään mukana olleelle kuljettajalle. Toivottavasti tämä innostaa mukaan myös niitä kuljettajia, jotka ovat tähän asti olleet kisaamatta vaikkapa MXB –luokan tason vuoksi. Erittäin tervetullut uudistus ja toivotaan, että kuljettajat löytävät luokan ja, että luokan taso pysyy matalana.

Ratavarikolle tulo

Vantaalla ratavarikolle sisääntulo on varsin selkeä ja kaikille tiedossa oleva. Jostain ihmeen syystä muutamat kuljettajat päättivät harjoituksissa ja aika-ajoissa tulla ratavarikolle täysin väärää reittiä. Varikolle tultiin ratavarikon vieressä olevan ison hyppyrin alastulon jälkeen, joka kaiken lisäksi todella vaarallinen paikka tulla varikolle. Muutamat kuljettajat kiertelivät lippusiimat radan ulkopuolella ja tulivat sentään oikeasta ”aukosta” sisään, mutta päättipä ainakin yksi sankari ajaa suoraan lippusiimojen läpi. Täysin rangaistavaa toimintaa, mutta valitettavasti yksikään järjestysmies ei tainnut olla asiaa näkemässä.

Isät ja pojat

Päätetäänpä tämä venynyt palsta ainakin omaa mieltä todella lämmittäneeseen asiaan. Aika paljon itsekin olen todistanut kisavarikoilla huutavia isiä, kun oma poika ei pärjääkään. Moni elää omaa ajouraansa poikansa kautta ja asioiden tärkeysjärjestys hämärtyy. Vantaan aika-ajoissa lauantaina todistin pienen matkan päästä täysin päinvastaisen asian. Vaikka pojan aika-ajoaika ei mennyt monen mittapuun mukaan lainkaan hyvin, niin isä kannusti ratavarikolta käsin aidosti innoissaan ja kirjoitti varikkotauluun positiivisia sanoja, ollen tyytyväinen poikaansa. Tämä on asenne, jota todella moni ”crossi-isä” kaipaisi toimintaansa.

Sellaista tällä kertaa. Kiitos jälleen kaikille, jotka jaksoivat lukea huomiot kisasta.

Jani / Xracing