
Huomioita Jämsästä
Pitkä ja hauska viikonloppu Jämsässä on takana. Kuljettajille se ei välttämättä ollut aivan niin hauska, ainakaan osalle, mutta katsojat varmasti viihtyivät. Ja miksikäs ei olisi viihtynyt, loistavasti järjestetyt kilpailut, maastokokeet lähellä, hyvät kioskipalvelut ja sääkin vielä suosi. Verrattain harvinaista siis Suomessa.
Mutta mennäänpä sitten eniten viikonlopun aikana puhuttaneeseen asiaan, eli reittiin ja aikatauluun. Ratamestari Petteri Silvan oli kasannut todella haastavan reitin, joka pisti kuljettajat todelliselle koetukselle. Silvanin tarkoitus olikin tehdä reitistä raskas EM-kuljettajille, jolloin kilpailu olisi todellakin EM-arvoinen. Ja tässä vaiheessa kannattaa huomioida se, että reitti oli todellakin suunniteltu EM-kuljettajille, ei harrastajille.
Aikataulu jopa liian löysä
Reitti olikin juuri sopiva EM-kärkikuljettajille ja SM-kärkikuljettajille, mutta hieman liian haastava muille. Lauantaina keskeytysprosentti EM-luokissa oli 54%, joka on suuri. Vajaat 50 kuljettajaa ajoi reitin läpi ilman AT-pisteitä ja kärkikuskeille jäi huoltoaikaa noin 10 minuuttia jokaiseen huoltoon. Tämä asia kertoo sen, että kilpailun aikataulu ei missään nimessä ollut liian tiukka, toisin kuin muutamat kuljettajat valittivat. Lähes tulkoon päinvastoin, sillä varsinkin EM-tasolla huoltoajat voisivat olla ennemmin 5 – 10 minuuttia, kuin yli 10 minuuttia.
Suuret tasoerot
AT-pisteet eivät siis johtuneet aikataulun tiukkuudesta, vaan kylmästi sanottuna kuljettajien hirvittävistä tasoeroista. Siinä kun monet kärkikuljettajat ajoivat esimerkiksi Tupamäen haastavan mäen ylös lauantaina ensimmäisellä kierroksella suoraan, vietti moni kuljettaja siellä aikaa useita minuutteja. Kun tämä sama toistui muissakin vaikeissa paikoissa, oli myöhäkierre valmis. Kun reitti on vaikea, niin kuljettajien tasoerot kertaantuvat ja myös erot kertaantuvat. Näin kävi myös Jämsässä. Jämsässä tuli esiin myös kuljettajien kuntotaso, sillä usea kuljettaja keskeytti todellisuudessa siihen, ettei yksinkertaisesti jaksanut ajaa. Vaikka ”virallisesti” syyksi kerrottiinkin jotain muuta.
Kun muuten puhutaan tasoeroista, niin EM-luokkien osalta on huomioitava se, että sinne pääsi mukaan kuka tahansa kuljettaja, vaikka hänen luokituksensa olisi Suomessa C. EM-luokissa kun ei ole mitään ns. ”karsintarajaa”, vaan mukaan pääsee kuka tahansa. Ja tämä taas tekee kuljettajien tasoeroista suurempia, kuin esimerkiksi meidän normaalissa SM-kisassa. Ja puolestaan tämä asia tekee reitin teosta ja aikataulun luomisesta entistä hankalampaa. On tietysti hienoa, että jokainen pääsee koittamaan vauhtia EM-kilpailussa ja tätä kautta voi nuoria kuljettajia nousta esille, mutta heidän on myös itse ennakkoon tiedostettava asia, että kilpailua ei ole välttämättä suunniteltu heille. Toinen vaihtoehto olisi tietysti tehdä suljettu sarja, mutta se ei palvele ketään. Parempi on se, että osallistumiskynnys on matala, kunhan vaan kaikki tajuavat kilpailun luonteen.
Kenelle reitti pitää suunnitella?
Pitääkö reitti sitten EM-kisassa tehdä kärkikuljettajille vai häntäpäälle, vai kenties keskikastille? Mielipiteitä on monia. Ehkä oikea vaihtoehto on jossain kärkikuljettajien ja keskikastin välimaastossa, näin ainakin itse ajattelisin. Jämsässä olisi voinut alun perin jättää pois ne muutamat todella vaikeat paikat, joilla kuljettajat oli siirtymillä kiinni. Tai ainakin vähentää niitä. Tätä kautta heikommat kuljettajat eivät olisi hukanneet niin paljon aikaa ja voimia niissä, jolloin he olisivat pysyneet paremmin aikataulussa. Tässä tapauksessa kärjelle ei olisi tullut sen enempää huoltoaikaa (kun aikataulu olisi tehty muutetulle reitille), mutta muille sitä olisi tullut lisää. Toisaalta taas vaikeat paikat kuuluvat enduroon, tai ainakin niiden pitäisi kuulua. Laji on tietysti muuttunut siten, että Jämsässäkin ajettiin ennen pikiksinä niitä paikkoja, mitä nyt ajettiin siirtyminä.
Naisten EM-luokasta sen verran, että heille reitti oli luonnollisesti liian vaikea. Ei ole toivottavaa, että yksi kilpailija pääsee reitin läpi sallitussa ajassa. Tämä asia on taas puolestaan jatkossa helppo hoitaa siten, että naiset ajavat hieman erilaisen reitin ja jättävät pahimmat paikat ajamatta.
Ylireagointia
Lauantain vaikeudet taas johtivat siihen, että sunnuntaina lähdettiin jopa ylireagoimaan asiaan. Ensinnäkin kilpailu lyhennettiin kahteen kierrokseen ja siirtymiä helpotettiin, sitten vielä toiselta kierrokselta jätettiin vielä iso osa siirtymää ajamatta. Näiden asioiden johdosta sunnuntain kisasta tuli sitten jopa liian helppo. Sen verran tässä muuten taustatietoa, että tuon toisen kierroksen siirtymän poistamisen päätti kilpailun jury, ei järjestäjä. Jury oli kokonaisuudessa tuolla siirtymällä ja nimenomaan siellä olleessa mäessä sunnuntai aamun ensimmäisellä kierroksella katsomassa ja päättivät, ettei sitä ajeta toisella kierroksella. Tämä päätös ei mennyt aivan sääntöjen mukaan, mutta tehty mikä tehty.
Yhteenveto
Kokonaisuutena Jämsässä nähtiin hieno kansainvälinen endurokilpailu, joka jäi varmasti kuljettajille mieleen. Se pisti lähes kaikki todella koville ja toiset jopa liian koville. Runsaslukuinen yleisö viihtyi paikalla ja sää suosi. Ai niin, on se MM-kärjen ja EM-kärjen välinen vauhtiero vaan todella huima…
Jani / Xracing