mutkat aivan piparia

Kirjoittaja: TEAM JOKINENMoi!!Voisiko joku ystävällisesti neuvoa onnetonta, kun en uskalla antaa suoralla kaasua, kun en tiedä mitan mutkat pitäisi ajaa. Höllään kaasun jo suoralla jotta pääsen mutkan läpi ilman että löydän itseni jostain lähi pusikosta. Siis miten voi tulla mutkaan kovaa ja päästä sen kunialla läpi?????Missä kohti pitää jarruttaa ja kummalla jarrulla ja mikä on oikea linja mutkaan?Jos joku voisi antaa edes yhden vihjeen nin olisin tosi kiitollinen!!!

T:Elina

Kirjoittaja: Pentti RaittilaTässä edellä on oikea ehdotus. Ei muuta kuin kaksi merkkiä kentälle (esim. vanhat auton renkaat), ja niitä kasin muodossa kiertämään. Tärkeätä on, että kummassakin päässä ajetaan vain yksi mutka. Ei siis mitään piparkakkukuvioita piirrellä, vaikka joulu onkin tulossa. Nyt on hyvä syksy tähän hommaan. T.Pappa

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOEn löytänyt kyllä kohtaa missä kukaan olisi neuvonut menemään mutkaan istuen edessä. Vai mitä sitten mahdoitkaan todella tarkoittaa?

Kaikilla MX/E leireillä mihin on tullut osallistuttua, on neuvottu jarruttamaan paino takana, mutkan ajaksi istahdetaan (seisomastakaan ei ole kielletty paitsi viime kesänä Jämsässä MX-leirillä hiekkamutkassa, edellisenä kesänä kahdella leirillä käskettiin hiekassakin seistä jos pystyy...).

Kirjoittaja: Pentti RaittilaSorry... pitää heti korjata lipsahdus, mainitsemani kisa oli Nummela. Siis hiekkamonttu Lumispoori on ihan eri juttua .... nyt on kyllä kiire ihan toisiin askareisiin.

Kirjoittaja: TEAM JOKINENKiitoksia paljon kaikille apua tarjonneille!!!Yritän ottaa neuvoista vaarin...
T:Elina

Kirjoittaja: AKI LINDSTEDTSuosittelen perinteistä "kasiajoa".Jarrutuksessa painopiste taakse ja NOPEA painon siirto eteen,kiihdytyksessä paino ulkokurvin tapilla ,sisäkurvin jalka kontrolloi tasapainoa,vältä jalan "laahaamista".Avaa kaasua alussa varoen ,pyri kontrolloimaan pyörää vartalon liikkeillä ja pyörää jaloilla puristaen.Kädet rentoina.Helposti kirjoitettu ,mutta vaikea toteuttaa.Vaatii onnistuakseen kovan PERUSKUNNON ja ajotunteja(ei minuutteja) .Itse onnistuin korkeintaan kahdessa mutkassa /kierros.

Kirjoittaja: Pentti RaittilaKyllä nämä asiat on opeteltava muualla kuin tässä netissä. Kaikessa urheilussa on tärkeätä ymmärtää suorituksen eri vaiheet ja niiden sopiminen yhteen. Ei mäkihyppääjäkään ponnista lentoon heti mäenharjalta. Tässä edellä on jo niin paljon vääriä neuvoja, että ihan hirvittää. Ikinä ei saa mennä mutkaan istumalla pyörässä edessä. Näitä suorituksia näin Nummisten kisan c-luokassa. Mahankellukka hyllyi tankin päällä, jalat lepattivat kahtapuolta, ja etupyrä haukkasi vähän väliä, ja pylläytti komean uroon ja kalliin uuden nelarin kyljelleen uudestaan ... uudestaan... uudestaan. Tuossa edellä todettu asia, että katse pitää kohottaa ajosuuntaan, on oikea. Ei niitä spooreja ja valleja saa katseella hakea, kyllä pyörä ne löytää itse silloin kun ajo kulkee. Ajoasento ja satulassa liikkuminen on tärkeää. Tässä sitä olisi työsarkaa kun joku ehtis ja jaksas... T. Pappa

Kirjoittaja: TOM NORDMANYhdyn edellisiin siinä asiassa että jarrutus kannattaa opetella erikseen. Jos yrität treenata sekä jarrutusta ja mutkaa samalla kertaa, ei tuosta ehkä tule mitään.

Eräs ratakuskien kouluttaja aloittaa kouluttamisen siitä että mutkat ja jarrutukset opetellaan erikseen. Ensin opetellaan jarruttamaan ja sitten opetellaan ajamaan mutka siten, että suoralta ajetaan mutkaan ilman jarrutusta

Kirjoittaja: KASPER RAMSTRÖMItsekin tänä kesänä mutkien kanssa tuskailleena luin läpi keskustelun enkä mielestäni löytänyt niksiä, joka auttoi minua eniten; leuka ylös ja katse sinne minne olet menossa! Kaikki edellä mainitut tärkeät kikat voi tehdä täydellisesti mutta jos ei nosta katsetta ylös sieltä penkasta niin penkkaanhan sitä kuitenkin päätyy... Siis ainakin minä päädyin. On käsittämätöntä kuinka paljon se katse auttaa ja on lähes turhauttavaa kuinka se on vain korvien välistä kiinni pysyykö se katse ylhäällä vai ei.

Kirjoittaja: KARI REIMAAi perkl...oma sähköposios unohtu,,,,,,se dementia,,se dementia.
se ois tälläinen:karireima@netti.fi

Kirjoittaja: KARI REIMAMoi Eero,se on hienoanseutua tuo hirvensalmi,vettä ja metsää riittää..
kyllä minun tietääkseni pääsee ajamaan jo merrasmäen seudulla,siellä erään yksityisen maille on tehty jonkinlaista spooria,jossa peltoosuuskin ainakin
jokin aika sitten vielä oli.Kokeilin sitä itse joku vuosi sitten ja mukavan röykkyinen
reitti oli.Tunnen kyseisen tilan isännän ja hänen poikansa on kanssa tuttu,voin kyllä kysyä vieläkö siellä saa aktiivisesti ajaa,,on siellä pellolla ainakin otavan pojat
käyny vehkeitään laulattamassa.Toinen paikka on tuon merrasmäentien eteläpäässä oleva soramonttu se on ja yksitysen omistuksessa,taitaa siinä olla maastoakin mukana..laita sähköpostiosoitteesi niin kyselen vähän pojilta noita reittejä niin pääset kurvailemaan..
terv,jammuvaari.

Kirjoittaja: Nikkanen EeroNuoria pitää kannustaa ! Kyllä se siitä kun jaksaa treenata ja mielellään osaavan ohjauksessa.
Meille "vanhuksille" lohdutukseksi, etteivät kaikki opi koskaan ajamaan (kokemusta ja näyttöä on), mutta jatkaa kannattaa niin kauan kuin homma tuntuu hauskalta. Joskin taas edellisen ajoreissun jäljiltä en olisi ollut lainkaan pahoillani jos se saakelin -fergussoni- olis sinne kuoppaan juuttunut lopullisesti. "##"
Mutta kyllä se tästä taas..

Nyt on pakko ohi aiheen heittää kysymys Jammuvaarille, kun se Hirvensalmi on mökkiseutua, että minne mahdollisesti pääsis kesäasukas ajamaan. Suonteen jäälle aina joku spoori on aikaansaatu, mutta joskus kesällä on sitten ajettu Mäntyharjuun "asti". Oisko paikkoja lähempänä jos zuumataan vaikka Tuukkalan kaupalta ?

Kirjoittaja: KARI REIMANiinhän sitä sanotaan että kuka vaan osaa ajaa jos tie on suora,,,,entäs kun siinä on mutka???kyllä tuo Pappa Raittila tietää mistä puhuu,itse opettelin aikanaan kantapään kautta ajamisen alkeet,mutta vasta kun seurasin miten vetomiehet homman tekee niin alkoi vaarikin oppia.Sitä ennen sattui monta lippaa ja romujen keräämistä pusikosta,sattuu niitä edelleenkin,mutta ei niin usein.Ollaan muuten raittilan kanssa samalla seudulla,,vaari kyntää maastoa siellä hirvensalmen puolella aina kun muilta asioiltaan joutaa,mutta huvarissa on tullu käytyä aika harvaan.
terv,jammuvaari.

Kirjoittaja: Hannu MäkiAnssi kirjoittaa:
"tosin poikkeustapauksissa(liukasta, pehmeää) etujarrua ei välttämättä käytetä ollenkaan"

Onko näin, kuulostaa mielestäni oudolta? Eikös liukkaalla jätetä enemmänkin se takajarru pois?

(Tänne keskusteluihin voisi lisätä quote toiminnon, helpottaisi kommentoimista)

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOItse sain mutkavauhtini tuplattua yhden 3h session aikana seuraavasti: lähestyin mutkaa tasaisella nopeudella, sillä vauhdilla kuin ajoin koko mutkan läpikin. Ajoin ensin mutkan läpi ihan kävelynopeutta, sitten lisäsin vauhtia vähitellen, isommalla vaihteella edelleen vauhtia nostaen ja lopulta sain ajaa tiukan 180-hiekkamutkan kolmosella läpi. Pieni 2T ja heikosti alavääntöä, joten vauhtiakin jo oli.
Vaikkei tuosta tuplaamisestaan jäänytkään pysyvää kuin ehka puolet, varmuudessa sai toisen mokoman samalla. Ajoin neljää erilaista mutkaa kaikkiaan.

Pyörää myös kannattaa kallistaa enemmän kuin vartaloa, istua penkin reunalla ja edessä se mutka läpi. Tällöin pyörä kääntyy jo itseksiäänkin. Sarvista kääntäminen aiheuttaa vain koukkimista, eli koita kääntää kallistamalla. Hiekassa kun rengas uppoo alustaan, säilyy pito vaikka pyörää kallistaisi niin, että kovalla tasamaalla mentäisiin enää reunimmaisten nappuloiden reunoilla.

Tuosta jarruttamisesta uskoisin Raittilan puhuvan asiaa. Jokainen voi itse testata miten pyörä pysähtyy lyhimmällä matkalla. Se että liukkaalla etupyörä lukkiutuu helpommin ja käyttö pelottaa ei ainakaan ole millään lailla käypä syy tehdä jarrutus takapäällä. Joka lukkiutuu vielä paljon herkemmin, eikä edes pysäytä pyörää tehokkaasti. Pelkällä takajarrulla ei taida kuulua jarruttaa kuin silloin kun jarrutus on tehtävä pyörän kääntyessä.

Toki kun pito on heikompi, on myös etujarrulla saatava jarrutusteho heikompi ja suhteessa suurempi osa painosta on takapyörällä, jolloin kitkavoimakin on takana suurempi suhteessa eturenkaaseen verrattuna pitävään alustaan, joten takajarrun käytöllä etujarrun ohessa jarrutusmatka lyhenee enemmän kuin pitävällä kelillä. Edellyttäem luonnollollisesti, että jarruja osataan käyttää oikein, juuri siinä rajoille ettei vielä lukita.

Kirjoittaja: Pentti RaittilaTässä on aikalailla mielenkiintoinen kysymys. 16 vuotta erään motocrossleirin touhua tarkkaan seuranneena, ja kymmenien huippuvalmentajien oppeja kunnelleena olen seuraavaa mieltä: Ensin pitää opetella jarrutus erikseen. Pitää siis pysäyttää pyörä mahdollisimman kovasta vauhdista mahdollisimman nopeasti. Täytyy oppia rajat, jolloin pyörä on vielä hallinnassa, ja tehdä suoritus oikein. Kuskin tulee huomata, että etujarru on se jolla pyörä pysähtyy tehokkaimmin. Pelko sen käytöstä on harjoiteltava pois. Jarrutuksen oppimisen jälkeen on helppo lähteä kaarteesta yhdellä kaasun avaamisella. Jarrutuksen ja kaasun avauksen välissä saa olla vain ihan pieni hetki, jolloin pyörä kallistetaan mutkaan ja kuski putoaa painopisteen pyörän takaosasta satulan eteen. ( Mielestäni näin tämän homman ovat opettaneet mm. Samuli Aro, Antti Kallonen, Mika Saarenkoski, Miska, Ja Poikelan Hannu... terveisiä ja kaikkea hyvää) Korjatkaa, jos Pappa höpisee???

Kirjoittaja: Kees van NiftrikMoi,

Samojen asioiden kanssa painiskelleena huomasin seuraavien juttujen toimivan, jos kyseessä on kaks

Kirjoittaja: HARRI PITKÄNENPari vinkkiä varmasti saat kun katsot YouTubesta muutaman Gary Semicsin ajo-opetusvideon pätkän. Löytyvät hakusanoilla gary semics , saat samalla katsomisella muutaman muunkin vinkin :)

Kirjoittaja: AIMO LEHTINENMutkaan tullessa jarrutetaan molemmilla jarruilla niin kovaa kuin pystyy ilman pyörien lukitsemista, tosin poikkeustapauksissa(liukasta, pehmeää) etujarrua ei välttämättä käytetä ollenkaan, ja toisenlaisissa poikkeustapauksissa takapyörä jarrutetaan lukkoon.

Sopivan jarrutuskohdan löydät ajamalla mutkan monta kertaa ja jarruttamalla aina metrin myöhemmin. Kun päädyt pöpelikköön, otat jarrumerkkiä sen viimeisen pykälän kauemmaksi kurvista.

Kirjoittaja: Anssi LehtinenEdellisen viestin kirjoitti Anssi Lehtinen, ei Aimo Lehtinen.

Kirjoittaja: Timo TähkäpääÄlä turhaan murehdi kurviin tulemista. Opettele ensin ajamaan se kurvi kovaa.
Jos tulet kovaa viimeiseen asti jarrut jumissa, menee kurvi kuitenkin pipariksi ja samalla kaasun avaus kurvin jälkeen viivästyy.
Kun osaat ajaa kurvin läpi veto päällä koko ajan kiihdyttäen osaat jo paljon. Ainakin paljon enemmän kuin minä.
Jos kurvin ajaminen on hallussa kasvaa itseluottamus ja jarrutus tapahtuu luonnostaan myöhemmin.