Valmis jäähdytinneste vai glykoli+vesi?

Kirjoittaja: Kees van NiftrikNo hei viis siitä - samalla asialla ollaan - mä hommasin koko fillarin ihan silkkaan pätemisen tarpeeseen. Sitä on vaan niin kiva näytellä autotallissa kollegoille ja loistaa alan keskeisimmillä foorumeilla netissä.
Likeltä liippas Tenere-arvaus - mut eiks ne kuitenkin aikoinaan olleet ilma+öljynlauhdutin zydeemeillä?

Kirjoittaja: TIMO MAJAMÄKISe mun Jammu on se superimallinen Tenere. Kakpyttyinen iso ja painava, kunnon k...in jatke.
(Sen asian kanssa olen tullut kaapista ulos jo ajat sitten.)
Mutta hyvä vehje se on virtuaalienduron ulkopuolellakin. Kyntää väsymättä niin turvetta kuin luntakin, kiertää päitsiä ja maailmaa.

Kirjoittaja: TIMO MAJAMÄKIKas, olihan se vesi tehnyt pikku kepposen. Huomasin sen vasta eilen illalla kun nostin öljyistä saapasta kuivumaan.
Voitelunsa se oli saanut venttiilikopan auenneen tiivisteen raosta. Siinä on nokka-akselin päässä semmoinen puolikuun muotoinen kuminpala, joka oli pullahtanut auki.
Jostainhan sen murikan oli pakko läähättää, koska huohotinletku oli jäätynyt umpeen.

Vein mopon sulamaan ja painoin puolikuun takaisin uraansa.

Kirjoittaja: Kees van Niftrik...jatkoa edelliseen...ja näillä "laihoilla" seoksilla kannattaa jäähdytinnestettä vaihtaa vieläkin useammin, ettei vesipumpun ulkokehä haihdu...

Kirjoittaja: TIMO MAJAMÄKI...kondensoitumisesta vielä. Kees en hoksannutkaan että tarkoitit auton moottoria. Semmoista joka kampiakselin katkettua alkaa muodostamaan mannerjäätä sinne hiljentyneeseen peräpäähän, kuskin moista huomaamatta ; ) : )
No joo, tottakai on selviö että joka molekyyli öljyn mukana kuljettamaa hookaksoota saa jalat alleen kun se käy lähelläkin kuumia männänrenkaita ym.
Huohotuksen kauttahan se höyry lopulta liikkuu liukkasti kohti imuventtiiliä. Mutta normaali autoissahan tämä ei välttämättä toimi kuten kuumaksi kiusatussa kaksipyöräiselssä. Taloudellisuusihmeiden prosessi ei vaan jaksa "keittää" kaikkea vettä pois. se on ihan totta.
Ajattelin vaan päteä, siksi välikysymys.

Se moponi ei muuten ole ilmalla jäähtyvä, mutta tenere kuitenkin.
Viikonloppuna paloi 50l kylmää bensaa. Glykoli ja öljy pysyivät pakkasesta huolimatta kuitenkin taatusti kuumana.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikHyvähyvä - monoetyleeniglykoli on nimittäin myrkkyä sekä suun kautta että ihon läpi puoliosmoottisesti nautittuna. Niistä lämpötiloista vielä sen verran, että jos ei aivan tulipalopakkasilla ajele ja pystyy pitämään pyörän riittävän lämpöisenä radalle asti, että se saadaan käyntiin ennen jäätymistä, vähempikin jäähdytysnesteen määrä vesiseoksessa riittää ja lämmönsiirtokyky paranee. Tosin talvella kuumeneminen on harvinaisempaa kuin kesällä, mutta kesällä ainakin kannattaa käyttää seosta, joka nippa nappa takaa korroosioneston ja estää alumiiniblokkien liukenemisen, niin saa laskettua mopon käyntilämpötilan siedettäviin lukemiin...

Kirjoittaja: Tomi NieminenMoro.

Onko tietoa tuotteesta nimeltä EngineIce? TMV (techno motor verh) vastaa Euroopan markkinoinnista. RacerX:n sivuilta löytyy uutinen, jossa kerrotaan että DeGrootin kawa-tiimi käyttää kyseistä tuotetta. Alentaa kuulemma käyntilämpötilaa paremmin kuin muut nesteet ja on ympäristöystävällinen. Käykää viisaammat katsomassa kotisivut ja laittakaa kommenttia. Onko kellään tietoa mahdollisesta maahantuojasta?

Kirjoittaja: Kees van NiftrikVai ei vesi pysy koneessa? Hamassa menneisyydessäni eräs tuttuni oli kuuluisa ensinnäkin siitä, että hänellä oli aina kevätjäillä kanisteri ja narua mukana ja toiseksi siitä, että hän oli aina ensimmäinen ja viimeinen jäillä ajelemassa. Edellä mainitun kaverin upotuksiin perustuviin tarinoihin vedoten epäilen, että "kunnolla" kasteltu pyörä (vähintään 24 h meren pohjassa) ei käy ennen kuin se on kuivatettu, koska pelkästään bensan seassa oleva voda haittaa jo melkoisesti harrastustoimintaa. Anyway hyvä stoori - sun oilonit on varmaan käyneet yli 100 C, jolloin (pienehkö määrä) jäljelle jäänyttä vettä on haihtunut huohottimen kautta. Ihan ovela juttu, mutta veikkaan että sun iso malmi on joku ilmajäähdytteinen Tenere tms. ja huonosti vertailukelpoinen johonkin kylmänä käyvään bensanuukikseen, jolla vedetään ilman öljynvaihtoa 50 tuusaa.

Kirjoittaja: TIMO MAJAMÄKIKees oletko varma että koneeseen kondensoitunut (tai sinne kaadettu) vesi pysyy koneessa?

Minulle kävi nimittäin syksykosteilla silleen hassusti, että koko mopo (iso iso nelari) molskahti pinnan alle. Vettä oli kaikki paikat piripintaan. Öljy meni vaihtoon. Mutta tottakai sinne sekaan jäi vettä aika paljon, koska sen päivän ajot eivät olleet vielä ajettu, eikä ollut aikaa kuivatella sitä vehjettä sen perusteellisemmin.
Ensin uusi öljy meni tietysti kermakahvin väriseksi, mutta illalla armottoman huudatuksen loputtua, öljy oli muuttunut aivan kirkkaaksi.
Mihin se vesi katosi?

Kirjoittaja: Kees van NiftrikNo niin - kun kerran vauhtiin päästään, niin lanseerataan nyt se vesikiertoinen satula, josko saataisiin reserviupseerikerhon mimmitkin innostumaan Päitsistä - olis tiedossa niinku survival gamea kaikilla mukavuuksilla...ja tietenkin webasto noihin tuleviin Kotarin turbodieseleihin, joihin tämä alavääntöä korostava trendibuumi auttamatta vie alan tuotekehitystä. Se olis kyllä hienoa, kun Nesteeltä ei tarttis tankata muuta kuin naftaa ja krossipyörissä vois käyttää tupaöljyä, kun niillä ei ajeta kadulla!

Kirjoittaja: Nikkanen EeroKees on nyt vauhdissa...Hyvä.
Jos nyt kuitenkin stumpataan mopo kinokseen kysymällä koko tämän vuodatuksen jälkeen,että enkö surutta voikkaan lisätä sitä tuttua ZEROa järjestelmään,hangessa vauhditta viännätyksen jälkeen,jossa peli kerrankin hengästyy enemmän kuin kuski?
Vastaus kai on jo edellä tullut,mutta kun ongelma tuntuu vähän samanlaiselta, kuin edesmennyt bensan pilaantuminen viikossa keskustelu.
Ajaessa on meitsillä kaikki bensat palanu,ja koneet on peruslitkuilla jäätymättä jäähtyny.
Ongelmitta olen asioiden tiimoilta säästynyt,ja hyvä niin.
Mutta siis EI punaisen joukkoon sinistä/vihreää,tai päinvastoin.Hyviä neuvoja,jos ne voi näin yksinkertaistaa,ilman inssin/kemistin papereita...Voiko?...

Kirjoittaja: MIKA VUORIon ne vesikiertoiset kahvanlämmittimet jo nähty olisko ollut 99 tai oo numibia talvi sm .
sama kun joku sano että yamaha keksi 2wd mootttoripyörän heh heh haloooo!

t: mika

ps. olisiko patentti jo haettu???

Kirjoittaja: Kees van Niftrik...ja vastaavasti tietenkin pienentämällä pyritään painon kevennykseen. Näissä enskavehkeissä nyt ei moottorin hukkalämpöä käytetä vissiin vielä kuskin lämmittämiseen vai olisikohan muuten aika patentoida vesikiertoiset kahvanlämmittimet!
Tuon markkinatalouden suhteen asiat eivät välttämättä ole niin yksinkertaisia, sillä myyjän intressi on lyhentää vaihtosyklejä ja asiakkaan pidentää. Mutta nuo 50 000:n kilometrin vaihtovälit öljylle ovat huikeita, enkä tahdo millään uskoa niihin täällä Pohjan perillä, missä moottoriin kondensoituu jatkuvasti kosteutta. Viidenkympin jälkeen siitä öljystä on varmaan 30% vettä, eikä voiteluominaisuudet voi toimia kunnolla, vaikka kuinka olisi jotain ihmesoosia öljyissä. Mitä ne niihin oikein sotkee muka - jotain teflonin sukuista vai? Motor Uppia? Toisaalta tuollaisella öljyllä sitten normaalivaihtoväleillä varmaan saavutetaan pidempi moottorin käyttöikä...

Kirjoittaja: Kees van NiftrikNo joo - taisin filosofoida itseni luuppiin. Korkea kiehumispiste on varmasti eduksi, koska glykolin kyky johtaa lämpöä on huono, jolloin se ei "luovuta" lämpöä ja kiehuessa neste kuplii, jolloin nesteen kosketus radiaattoriin heikkenee. Näissä kilpureissa sitten kasvattamalla jäähdyttimen pinta-alaa pyritään laskemaan lämpötiloja.

Kirjoittaja: Kari LeppänenKyllä kaiketi korkea kiehumispiste on siinä mielessä tavoiteltava asia, että jos mikä niin kiehuva neste tuhoaa kannentiivisteen ja koko moottorinkin pahimmassa tapauksessa. Onko sitten ylipaineiset jäähdytysjärjestelmät ja muutkin parempaan lämmönjohtavuuteen liittyvät asiat kuten jäähdytysnesteen koostumus seurausta termisen hyötysuhteen parantamistavoittelusta vai jäähdytysjärjestelmien koon pienentämistavoittelusta - tiedä häntä - suunta ainakin on nähtävissä.

Luulen että suurin syy jäähdytysnesteiden kehittämiselle on kuitenkin markkinatalous. Viimeaikainen pitkän huoltovälin tavoittelu näkyy jäähdytysnesteiden vaihtovälin pidentymisenä kahdesta jopa neljään vuoteen. Öljyihinkin on tullut ihan uusi käsite longlife öljy jolla voidaan ajaa jopa 50000 km ja kuulemma pidempäänkin keskipakosuodattimen omaavissa järjestelmissä - huh.

Voi kuitenkin kysyä onko lämmönjohtavuus sittenkään se ykköstavoite kun moottorit ovat termiseltä hyötysuhteeltaan nykyään sellaisia, että tarvitaan erillinen järjestelmä, jolla tuotetaan lämpöä kajuuttaan ainakin kylmissä olosuhteissa kuten meillä Suomessa. Veikkaan että kehitystyötä tehdään eniten vaihtovälin pidentämispuolella. Niin ja mopo/kilpailupuolella ja näkökulmat ovat ja pitääkin olla erilaiset.

Ps. Nostan ranskalaisille hattua. Kävin Vantaan ilmailumuseossa opastetulla kierroksella ja näin moottorin, missä kampiakseli oli paikallaan ja moottori pyöri. Hulluja nuo ranskalaiset mutta sellaisia tarvitaan uudenlaisen ajattelun toteuttamiseen. Aikaisemmin törmännyt mittariin joka liikkuu ja viisari pysyy paikallaan ja silloin ajattelin että ranskalainen ei suostu kopioimaan mitään, vaan haluaa kaiken tehdä itse ja erilailla. Nostan hattua.

Tarinan mukaan speedway kuskin tunnistaa siitä, jos osoittaa lampulla korvaan ja valo tulee esteettä toisesta korvasta ulos >> niin eikun satulaan. Mutta kyllä nuo vanhat kaverit, jotka lentelivät vaikka millä koslilla tulla yläilmoissa olivat aivan kaistapäitä. On täytynyt olla mieletön halu näyttää itselle. Taidan vain olla kade. Minun näyttö alkaa maaliskuun lopussa.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikKatselin omia sekavia viestejäni ja ajattelin lisätä vielä, että nämä jäähdytysjärjestelmät koostuvat tietenkin a) syylarista, jonka pinta-alaa säätelemällä vaikutetaan mm. siihen miten tehokkaasti sylinteriä jäähdytetään b) termostaatti, joka avaa reitin suurempaan jäähdyttävään alaan, kun oikea käyntilämpötila on saavutettu c) öljyllä ja polttoaineella jäähdytetään myös moottoria, joskaan ei syylärin kautta... eli aiheesta jäähdytysnesteen syvin olemus voisi heti ainakin spekulatiivisella tasolla filosofoida mm. että homma menee (käsittääkseni) kutakuinkin näin - lämmönjohtokyky on varmaan tärkein ominaisuus, mitä jäähdytysnesteellä on. Siihen tarkoitukseenhan vesi olisi erinomaista, mutta veden heikot vesipumpun voiteluominaisuudet, korkea jäätymispiste ja taipumus aiheuttaa korroosiota pakottavat lisäämään "jäänestoa", "antioksidantteja" ja "voiteluainetta" veteen. Lisäksi kaikenlainen nesteen kupliminen ja vaahtoaminen jäähdyttimessä olisi hyvä estää, jotta neste olisi mahdollisimman suurella pinta-alalla kosketuksissa syylariin. Tätä varten nesteen kiehauttaminen ei ole tavoiteltava asia ja syylarit mitoitetaan takaamaan riittävä jäähtyminen. Saattaa olla myös, että glykoli estää kuplimista - en tunne sen esim. pintajännitettä alentavia ominaisuuksia, mutta eikö glykolilla ole "peseviä" ominaisuuksia. Ainakin glykoli on emäksistä, joka helpottaa lohkojen säilymistä, varsinkin alumiiniseosten osalta. Palatakseni siihen lämmönjohtamiseen ja kiehumispisteeseen - mikähän on optimaalinen mopottien käyntilämpötila, jolla moottorin kuluminen ja teho ovat optimaalisia en tiedä, mutta mun autoni kävi aikoinaan 72 C lämpötilassa, jolloin jäähdytysneste oli 85-87 C enkä usko, että myöskään mopoilla on tarkoitus ajella kiehuvalla jäähdytysnesteellä. Lisäämällä glykolia, jonka kyky siirtää lämpöä on huonompi, myös jäähdytysnesteen lämpötila nousee ja siinä sivussa tarve korkeammalle kiehumispisteelle. Lämpötilan noustessa sitten vastaavasti lisääntyvät esim. nakutus ym. ongelmat, jotka ovat myös turmiollisia kilpamoottoreille.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikEdelliseen lisäten - ei kuitenkaan niin suuria määriä, että glykoli menee vanhaksi, vaan esim. vuoden tarve lisäyksineen...

Kirjoittaja: Kees van NiftrikJep - puhdas vesi on aivan omaa luokkaansa lämmönjohtokyvyltään. Glykolin yksi tärkeimpiä ominaisuuksia on varmaankin korkea pH-arvo, joka nostaa jäähdytysnesteen pH-arvoa. Happamat liuokset ovat nimittäin myrkkyä alumiinisille lohkoille (joskin voimakkaan emäksisetkin ;-)). Liukenevat melkein silmissä, joten muistakaahan vaihtaa jäähdytysnestettä riittävän usein...

Mitä tulee nousseeseen kiehumispisteeseen, ei lämpötilan nousu ole välttämättä se suurin ongelma, sillä järjestelmähän on paineistettu ja lisäksi niissä on paisaritkin, mutta veden korkea jäätymispiste sitten haittaakin harrastustoimintaa, kun H2O laajenee n. 10% jäätyessään.

Kirjoittaja: Topi TaavitsainenHäh! Onko näin että jos sotkee punasta ja sinistä jäähdytysnestettä niin tulee tuomio? Oisitte aikasemmin ottanut puheeksi...

Kirjoittaja: Kari LeppänenEikös jäähdytysnesteen yksi tavoiteltava ominaisuus ole korkea kiehumispiste eli asia, jota tavoitellaan eikä päinvastoin?

Kirjoittaja: Kees van NiftrikNo ei varmaan ainakaan päinvastoin. Hyvä lämmönvälityskyky, hapettumisenesto, jäänesto, pelkkää vettä korkeampi kiehumispiste...jos kuitenkin tavoiteltaisiin ensisijaisesti korkeaa kiehumispistettä, vesi ja loppupeleissä varmaan glykolikin (n. < 197 C) kannattaisi jättää pois siitä litkusta. Periaatteessa kannattaisi laittaa syylari täyteen öljyä, niin päästäisiin erinomaiseen kiehumispisteeseen vähän ennen kuin sylinteri muuttuisi punahehkuiseksi. ;-)

Kirjoittaja: Kees van NiftrikJäähdytysnesteen väri on tulosta värjäyksestä. Dietyleeniglykoli on sellaista "lämpimän" keltaruskeaa luonnostaan. Tietysti onhan mahdollista, että huollossa on "lirautettu" Rellun no joo hehe nyt meinas lipsua taas puujalkaosastolle. ..Joka tapauksessa nyrkkisääntönä voisi ajatella, että eri valmistajien tuotteista ei kannata "kokkailla" omia jatkojalosteita, ellei kemian opinnot ole jo aika hyvässä vaiheessa. Uusien seosten ominaisuudet eivät välttämällä parane normaalin evoluutioteorian mukaisesti eli kannattaa hankkia esim. jäähdytysnestettä riittävästi, jotta voi tarpeen mukaan täydentää jäähdytysjärjestelmää samalla tuotteella sekoitettuna puhtaissa astioissa tislattuun veteen, kuten useimpien jäähdytysnesteiden tuoteselosteessa uskoisin neuvottavan seoksen valmistamisesta.

Kirjoittaja: JUKKA HAVENTOEtyleeniglykolin (50/50) lämmönjohtavuus on huonompi kuin puhtaan veden, mutta kiehumispiste on vastaavasti korkeampi, kuten Sirkku totesi. Eli ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOLämmönjohtavuuteen en osaa sanoa, mutta mitä kiehumispisteeseen tulee, niin glykolilla optimi on jokseenkin 50%:ssa, jolloin se on n. 125 astetta, en ainakaan paljoa väärin muista

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOVettensaaren kommentti on sitten todellakin vakavasti otettava. Meillä kävi nimittäin -00 golffin kanssa käpsy kun eräs meni ja lisäsi punaisen joukkoon vähän vihreää. Vaikka järjestelmä pestiin, sitä möhnää ilmaantui mm. paisuntasäiliöön, joka varmaan ajan saatossa tukkii pienemmät vesikanavat ja pienikin määrä toista tyyppiä joukossa on heti ongelma. Mitä sitten kiehumispisteelle tmv. käy on arvoitus.

Huuhtelu siis puhtaalla vedellä. Ensin kaikki tyhjiksi, taytetaan puhtaalla vedellä, käytetään muutama minuutti ja sitten sama uudelleen. Oma kokeilu osoitti, että ainakin silloin huuhtelu on riittävä kun pois laskiessa vesi ei enää maistu makealle kielen päässä.

Kirjoittaja: TEEMU SALLIKorjaus: se purkki onkin 3L eikä 4L, kuten aikaisemmin kirjoitin.

Kirjoittaja: Ville HarviaAkkuvettä kannattaa laittaa vähän ni ei hapetu.

Kirjoittaja: Mika VettensaariIlman muuta sitä punaista eli silikaatti vapaata jäähdysnestettä 50% ja tislattua vettä (esim. akkuvettä) 50%, jos valita saa. Ennen kuin vaihtaa tuohon punaiseeen laatuu, niin jäähdytysjärjestelmä pitää huuhella huolella, silla "perinteiset" (siniset/vihreät) glykolit eivät ole yhteensopivia sen punaisen jäähdytysnesteen kanssa.

Kirjoittaja: Kari LeppänenOn olemassa vielä sellaista keltaista nestettä jota käytetään "relluissa". Kukahan kertoisi mitä se on? Tiedän kokemuksesta, että jos sitä ei käytetä niin lämmityslaitteen kenno tukkiutuu ja sisälle ei saada enää juurikaan lämmintä ilmaa kun kierto kennossa on minimaalista.

Onko näin että väkevämmällä seoksella etyleeniglygolia saavutetaan parempi lämmönjohtuminen? Eli kannattaako laittaa hiukkasen väkevämpää seosta jos lämmöt ovat ongelma varsinkin kesällä jolloin pakkaskestävyydellä ei ole merkitystä? Kuinka käy kiehumispisteen?

Verrattaessa propyleenia ja etyleeniä lämmönjohtavuudeltaan olen luullut että etyleeni on parempi ja siksi suositeltavampaa. Asia taitaa kuitenkin olla juuri toisinpäin. Miten on ominaispainon suhteen. Kumpi vie voiton?

Kirjoittaja: TEEMU SALLIJos et halua ostaa valmista sekoitusta, niin halvemmalla pääset kun käytät Zeron propyleeniglykolia (vihreä purkki n. 10e neljä litraa).

Propyleeniglykoli on varta vasten suunniteltu täysalumiinimoottoreille.

50/50 kraanavesi/glykoli-sekoitus on itsellä toiminut tod. hyvin

Normaalit glykolipitoisuusmittarit ei sitten toimi propyleeniglykolin kanssa.