Kytkimen käytöstä...

Kirjoittaja: marko komonenkilpa-autoihin nimenomaan tehdään "suorakytkentä" laatikoita , että voidaan mennä alaspäin nopeasti ilman kytkintä , toki ylös kytkintä hiemaan käytetään tai katkaistaan sytytystä vaihdon ajaksi,jolloin kaasua ei tarvitse nostaa. crossipyörän laatikkohan on juuri tälläinen "dogbox" jota pitää käyttää määrätietoisesti , löysä käyttö hajottaa kytkentäpalojen kulmat, jonka jälkeen vaihteet saa laittaa päälle. siviiliauton vaihteistoa ei pidä sotkea tälläisiin vaihteistoihin.

Kirjoittaja: Ville SepponenKartingissa käytetään vaihteita ilman kytkintä. Ihan pelittää hyvin.
Tunnetut ralli/formulat vaihteistoltaan ihan samanlaisia segventiaali vaihteisto. Eihän niissä käytetä, kuin kymmenys osasekunnin toimivia sytyksen katkasuja. Eli suhteellisen nopeasti se vaihe kytketään sielä.
Sekin riippuu miten ne kestää vaihtoja, onko se rattaan kytkentä puoli millaiselle kulmalle jyrsitty/hiottu. Mitä suorakytkentöjä tehty volkkareiden jokkisautoihin niin melko jyrkiksi tehty vastakappaleet rattaissa. Jolloin vaihtaa saa ronskilla kädellä, että saa vaihteen etes kytkeytymään. Muuten saa kyllä sorvata ja rallattaa laatikkoa mielin määrin.
Eli lyhennettynä sanoisin, että kytkintä tai ilman. Kunhan vaihtaa voimalla eikä sorvuuta vaihteita sinne tänne. Rossin vaihelaatikko kyllä hieno sen suhteen, että se kytke tosi herkästi vaihteen päälle.

Kirjoittaja: JUKKA HYÖKKINo kokeilkaapa asiaa. Vaikka lähtösuoralla, ajatte kaasu auki vaikkapa kakkosella ja yritätte vetää kolmosen raakana sisään. Meneekö muka edes päälle jos ei kaasua laske ? Itte en edes viitsi kokeilla, mutta sellainen kuva mulla on ettei kovin hyvin kytkeydy.
Minut opetettiin kuusivuotiaana ajamaan ilman kytkimen käyttöä vaihtaessa; laske kaasua kun vaihdat, sanottiin. Mutta se oli sen vuoksi että pikkukundilla oli pelkästään itse ajamisessakin ihan riittävästi omaksuttavaa. Heti kun alkoi taidot karttua, ruvettiin harjoittelemaan vaihtamista kaasu pohjassa, KYTKIMEN kanssa...
Näillä opeilla on hajonnut 28 vuoden aikana yksi ratas vaihdelaatikosta, vuonna -81 ja silloinkin kyseessä oli Suzuki ;-)

Ehkä teillä on vaan sitten hienommat vaihdelaatikot kun mulla...

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOKummallista, Harrin sanoin puoliuskovaista, keskustelua.
Pistänpä esimerkin:

Ajettu 2500km, 105h, enduroa.
Vaihdettu ylöspäin ilman kytkintä, kaasu nopeasti samalla pois käyttäen (lähes pois) AINA. Jos kaasua ei vähennä reilusti, ei isompi vaihde kytkeydy ilman kytkintä.
Vaihdettu alaspäinkin ilman kytkinta yli puolet vaihtamisista, kun ei kerkiä kytkimelle kun tulee jotain yllättävää. Ehkä jopa 70-80% alaspäinkin tulee vaihdettua ilman kytkintä, välillä veto päällä/kaasu auki.
Ja miltä näytti vaihdelaatikossa?
Rattaista näkyy, että on niitä käytetty. Ei puutu palasia, ei ole juurikaan kuluneet, ei ole laakereissakaan mitään välyksen tuntua, ei mitään huomauttamista.

Tämä on ensimmäinen avaamani vaihteisto, josta tiedän tasan tarkkaan mitä, paljonko ja miten sillä on ajettu. Ehkä ylös vaihtaessa saisi survomalla seuraavankin sisään, en ole kokeillut, ehkä silloin jälki olisi toisen laista. En kuitenkaan menisi tällä kokemuksella päättelemään myytävän pyörän kunnosta mitään kuskin vaihtamistavan perusteella, tai viittaamaan siinä mitenkään lompakon paksuuteen.
Rasitus tietysti kasvaa kaikin tavoin samalla kun kuormituskin, joten vaativammalla käytöllä osien elinikä on luonnollisestikin lyhyempi.

Kirjoittaja: Kimmo EloIhan vaan teknisestä näkökulmasta muutama kommentti....

Muutaman kauden ajoin RR:ää, (supersport 600, eli lähes vakio) jossa useimmat kuskit vaihtaa ylöspäin "raakana", tosin pikakaasulla pieni "hölläys" sopivalla hetkellä ja se lähes imaisee vaihteen sisään, vaikka ollaankin asfaltilla ja pito on hyvä. Pyörä pysyy paljon paremmin hallinnassa, kun vaihde vaihtuu nopeasti ja veto tasaisesti päällä, josta myös jousitus kaarteessa varsinkin tykkää. Sittenhän löytyy nämä sytyksen katkaisulaitteet, eli kun voit pitää kaasun kokoajan pohjassa ja kun polkaiset vaihdetta niin sytkä katkeaa muutaman kymmeneksen ajan (säädettävissä, luo siis saman efektin). Sitten on vielä nappi vaihteet, jossa lisätään edelliseen vielä laite, ettei tarvii edes jalalla polkaista... Kaikki laitteet toimivat niin ettei kytkintä tarvitse. Omassani, jossa kone tuotti n. 15% enemmän tehoa kuin vakio niin kytkin tuppasi pikkuisen luistamaan isoilla vaihteilla vaihdettaessa, tällä tekniikalla ei luistanut lainkaan. (kesti paremmin)
Omassa pelissäni oli vielä vaihdettu kaavio, koska polkaisun on oltava määrätietoinen ja tarkka. Käännetyllä kaaviolla se on helpompi polkaista alaspäin, kun on ihan kyykyssä pyörän päällä. Sitäpaitsi alasvaihdossa on aina enemmän aikaa kun ylösvaihdossa. Samoin kovalla kallistuskulmalla kaarteesta ulostullessa on helpompi vaihtaa vielä kallellaan kun ei tarvii työntää varpaankärkiä alfaltin ja vivun väliin.

Alaspäin vaihdossa käytetään kytkintä ja sitten löytyy näitä luistokytkimiä...

Omassa krossipelissä ja RR pelissä vaihteisto on kestänyt mainiosti.
Kulumisessa ei ole eroja, jos sen tekee oikein.

Autoon ei voi edes verrata vielä senkään lisäksi, että autoissa ei ole suorat hampaat vaan vinot, jotka ei kestä pitkään ko. toimintaa. (hiljaisempi vaihteisto)
Samoin synkronointi on aivan eri asia autoissa. Mopoissa kun sitä ei oikeastaan ole..

Eli, alkuperäisen kysyjän kysymykseen vastaus:

Voi ihan huoleti vaihtaa ylös ilman kytkinä, alaspäin voi suositella kytkintä. Opettelee vain tekniikan.

Vaihteen vaihdon tulee olla aina määrätietoinen, sillä vaihteisto on suunniteltu niin. Siellä ei ole hidasta synkronointia.....

T:Kimmo

Kirjoittaja: Miika SavoKorjaus edelliseen: tarkoitin siis vaihteella, EN moottorilla jarruttamista. Nehän on periaatteessa vähän eri juttuja.

Kirjoittaja:VIERASJoo, mäkin oon miettiny ettei se vaihteella jarrutus oo hyvä juttu... emmä sitä oo harrastanukkaa mut tuol radal on yks alamäki jossa jarrutin vaihteel alussa, nyt kun hyppään siitä jo ni ei oo tarvetta paljoo jarrutuksiin.

Kirjoittaja: Anssi LehtinenNelarilla onnistuu mäkistartti.

Kirjoittaja: Miika SavoMutta ei pääsääntöisesti niin helposti kuin 2-tahtisella.

Moottorijarruttamisen vaikutuksia vaihdelootalle ei sitten kannata edes miettiä saatika opetella tätä metodia, koska sehän on täysin väärä tapa ajaa moottoripyörällä. Jarruttaminen tapahtuu oppikirjan mukaan kutakuinkin seuraavasti: ennen mutkaa tai muuta hidastavaa radan kohtaa kaasu pohjassa niin pitkään kuin uskallat , sitten tehokas jarrutus (pysäytys etujarrulla, pyörän ohjailu takajarrulla). Jarrutuksen jälkeen sopiva vaihde silmään. Nyt ollaankin jo kurvissa (tai hyppyrin lähdössä tmv.), kurvin läpi sopivalla tasakaasulla jonka jälkeen se kaasu taas levälleen suoralle.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikJos se kuntoluokkaan nousu on kytkimen käyttämättömyydestä kiinni, niin jääköön se kilpailu-ura sitten minun osaltani!

Kirjoittaja: VIERASKuluttaako vaihteella jarrutus rattaita? Ja mitenkäs on noiden 2t-4t pyörien mäkistartti erot, toimiiko nelaris mäkistartti niinkuin 2t-pyörässä vai onnistuuko moinen nelaril olleskaan?

Kirjoittaja: Kees van NiftrikJossain yhteydessä oli juttua takajousen virittämisestä kytkimen avulla Stadion-olosuhteissa. Moottoripyörät eivät välttämättä hyökkää tarpeeksi kontrolloidusti kaasusta teknisellä radalla, jotta vartalon rytmisurvaisulla saataisiin riittävästi kompressiota, vaan kytkimellä saatiin stemma kohdalleen ja takajousi vireeseen kontrolloitua hyppyä varten. Äänessä oli silloin joku jenkki-tähdistön hemmoista, kun vain muistaisi ketä, mutta siinä yksi esimerkki kytkin-avusteisesta hyppytekniikasta.

Kirjoittaja: Pentti RaittilaJos isoäitillä olis pyörät se olis linja-auto.
- ei kukaan ole sanonut, että vaihteita vaihdetaan torviauki kiihdytyksessä ilman kytkintä:::: vaan kytkintä lipsautetaan samalla kun vaihdetaan suurempaan, näin saadaan paras kiihtyvyys. (se siis tarkoittaa nopeuden kasvua, ei sitä että pää höyryää)
Nyt monet miehet löysäävät kaasun, vetävät kytkimen auki, vaihtavat suurempaan, avaavat kaasua ja kääntyvät niska nurin taaksepäin katsomaan, että tuliko mustaa jälkeä. Siihen varmasti tarvitaan se 540 cc 4t, jossa on se 60 hevosta. Ja sitten voi ylpeänä esittää, että olen ajanut viisitoista vuotta kuntoluokassa ;) Pappa

Kirjoittaja: LASSE SOINILASiviiliauton ja moottoripyörän vaihdelaatikoita on vähän huono verrata toisiinsa koska moottoripyörissä käytetään siirtohammas tyyppistä laatikkoa ja autoissa yleensä siirtoholkki vaihteistoa kilpa autot on sitten asia erikseen

Kirjoittaja: JUKKA HYÖKKILuvalla sanoen, hyvä kysymys mutta kummallisia tottumuksia joillain vastaajilla...

Kytkin on siihen tankoon asennettu käytettäväksi, ei koristeeksi. Ja se on varmaa että ns. huippukuskeista puhuttaessa kytkin on taatusti se käytetyin hallintalaite pyörässä. Jos ette muuten usko niin katsokaa vaikka hidastettuna ihan mitä tahansa tasokasta motocrosskilpailua, ja erityisesti niitä vasemman käden sormia...niitä jumpataan meinaan aika ahkerasti, eikä tosiaan keulimisen takia ;-) Ja sellaiselta henkilöltä joka kehuu vetelevänsä vaihteita raakana sisään kierrosten ollessa (niinkuin pitäisi) tapissa, en ainakaan minä ostaisi pyörää. Tossa viitattiin K. Vehkosen oppeihin aiemmin, eikä ne vieläkään ole mihinkään vanhentuneet. Kaasu olisi tarkoitus pitää pohjassa, mielummin koko ajan (ei kyllä taida koskea enskaa ?) ja myös vaihtamisen aikana. Juuri siksi sitä kytkintä erityisesti tarvitaan, oikein tapahtunutta vaihtamistahan ei pitäisi edes huomata radan reunalta ajoa seurattaessa. Eikä sitä kytkintä pohjaan asti tarvitse vetää, vaan sen verran että irroittaa oikealla hetkellä, kytkin mahdollistaa sen että kierroksia ei tarvitse laskea. Vaihtaa voi "raakanakin", kunhan laskee kierrokset alas ensin, mutta en usko että se on nopein tapa taittaa matkaa...

Vaihtaminen ja kytkimen käsittely ovat A ja O kun pyritään nopeaan etenemiseen, jopa nykyisenä "nelari- aikana", joilla ei tarvitse kuulemma edes paljoa vaihdella :-) Eli käytä Tuukka sitä kytkintä vain jatkossakin niin pysyt oikealla tiellä.

Kirjoittaja: Jarkko HeikkiläKees, aika samoilla linjoillahan tässä oikeesti varmaan ollaan. Se ero vaan että sinä lietsot paniikkia ja minä perinteisesti asetuin vänkäämään vastaan ja vähättelemään. Eihän sitä keskustelua muuten synny, jos kaikki on olevinaan samaa mieltä ;)

Kyllä se vaihteiston pyörimisnopeus taitaa olla lähempänä sitä 100 kiekkaa/s tuolla perusteella mitä sanoit. Ja se muuten on totta, että ilman kytkintä autolla niitten vaihteitten vaihtelu on hitain keino.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikNo niin sama täällä. Tyylipaletistani löytyvät huumori, sarkasmi, itsepäisyys ja asuinpaikan legitimoima maalaisjärki. Muuta ei sitten löydykään. Rehellisyyden nimissä - en tiedä vaihteistojen toiminnasta yhtään mitään, mutta aikoinaan ne eivät kestäneet, vaikka yleisellä tasolla kaikki väittivät, että vaihteistot on rakennettu kestämään ilman kytkintä ajamista. No - ne olivat aikoja ne. Nyt kuitenkin asia rupesi kiinnostamaan sen verran, että kaivoin EXC:n ohjekirjan ja tarkistin ensiövälitykseksi 33:76 ja viitosvaihteen välitykseksi 24:23 eli kai se akseli pyörii viitosella ajettaessa ensiövedon viitoittamaa nopeutta eli lähes puolet kampiakselin kierrosnopeudesta? Nyt voisi insinööriosasto puuttua peliin ja kertoa esim. onko siellä vielä muita alennuksia välissä? Manataanpa vähän - Tule apuun Sirkku! Tule apuun Harri!

Kirjoittaja: Harri VanhalaParempi pysyä loitolla tästä puoliuskonnollisesta keskustelusta, mutta onhan tässä tekniikkaakin mukana.

Vaikka voimansiirto kestäisikin, ei se tietysti tuosta kytkimettömästä vaihtamisesta pidä. Jatkuva sutiviiva ja jatkuva savu voivat merkitä myös jatkuvaa rahavirtaa. Itse kuvittelisin, että parhaat kuskit ottavat jotenkin huomioon vaihtamishetken, vaikkeivät kytkintä käyttäisikään. Riittävää on, että laatikon läpi ei mene voimaa (momenttia) kytkeytymishetkellä. Sen saa aikaa pienellä kaasun kevennyksellä ja ehkä pienellä kytkimen lipsauttamisella. Vaihteisto ei ole kiinnostunut, onko momentittomuus kytkimen vai kaasunkäytön ansiota.

Ketjun ja rattaiden backlash (klappi) antavat pienen helpotuksen rattaiden elämään ilman kytkintä vaihtaessa.

Minusta rattaiden rasitusta pitäisi tarkistella kytkentähetkellä, nyt on tarkasteltu vain tilanne kytkeytymisen jo tapahduttua. Rattaiden kytkeytymishampaat niiden sivussa ("shift dogs") ovat varmaan lujimmillaan silloin, kun ne eivät vielä ole täysin sisäkkäin eli vaihde on vasta osittain päällä. (Jees, ihmisen jalka on aika hidas vaihtamaan verrattuna rattaiden nopeuksiin). Alkaahan rattaiden tappelu siitä hetkestä, kun ne on edes vähän lukittu ja siitä on vielä matkaa siihen, että rattaat ovat täysin sisäkkäin. Olen itse nähnyt paljon rattaita, joiden kytkeytymähampaat ovat kuluneet kiilamaisiksi ja uskon sen johtuvan juuri tästä ilmiöstä: voima jyllää jo, vaikkeivät rattaat ole sisäkkäin ja kärjestä alkaen rattaat kuluvat. Kun hammas on kulunut riittävän kiilamaiseksi, rattaat alkavat hylkiä toisiaan ja laatikkoon alkaa tulla sivuttaisvoimia. Tästä taas seuraa vaihteensiirtäjälle ongelmia, kun se yrittää pitää vaihdetta väkisin päälle. Toinen ongelmapaikka on ne sokkarenkaat, jotka pitävät rattaita sivusuunnassa paikallaan. Eikä akselin laakerikaan tykkää sivuvoimista, ovat suorahampaisille rattaille suunnitellut.

Teknisesti raakana vaihtaminen on barbariaa, mutta kyse on viime kädessä mitoituksesta. Jos laatikko käytön kestää, niin mikäs siinä. Jos pyörä vaihdetaan usein, kuten huipulla on tapana, ei asia paljoa kiinnosta. Huippukuskien tapoja matkiessa on hyvä miettiä, joutuuko matkimaan myös huippukuskien kustannuksia.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikHei Jarkko,

Olet aivan oikeassa maalaisjärjen suhteen, mutta joskus maalaisjärjen käyttökin on perustellumpaa kuin olla käyttämättä järkeä lainkaan (ainakin paniikin lietsomisessa ;) ). Pösön vaihteet eivät kytkeydy ilman paukahdusta kuin isommalle, mutta Opelissa kylläkin imaisee ykköstä lukuun ottamatta kaikki vaihteet kierrosluvun ollessa oikea. Vaihtamiseen vain joutuu keskittymään "hieman" enemmän kuin kytkintä käyttäessä, koska vaihde kytkeytyy vasta akselien pyörimisnopeuksien tasaannuttua riittävästi eli ainakin autolla ilman kytkintä vaihtaminen lienee hitain vaihtoehto. Tähän asti menee ihan hyvin maalaisjärjelläkin - eikö vaan ;)
En tiedä millaisia ensiövälityksiä moottoripyörissä käytetään, mutta olen kuvitellut niiden olevan välityssuhteeltaan jotain 0,5 ja 3,0 väliltä ihan vain siitä syystä, että pyöreän rattaan tekemiseen tarvitaan suurin piirtein vähintään 10 piikkiä, joten 1:3 suhteella seuraavassa rattaassa on 30 piikkiä. Kovin paljon suurempaa välityssuhdetta tuskin saa mahdutettua ahtaisiin lohkoihin, koska takarattaan kokoinen vaihteistoratas vaatisi muutoksia myös moottorin totuttuihin fyysisiin mittoihin. 14000 kierrosta kiertävässä japsinelarissa kaasun vatkaus pudottaa kierroksia sanotaan 2000-4000 kierrosta, jolloin akselien nopeudet lienevät riittävän lähellä toisiaan vaihteen kytkemiseksi. Karkeasti spekuloiden 12000:n kierroksen nopeudella kiertävä kampiakseli pyörii 200 rundia sekunnissa, jolloin suhteella 1:3 (joka on aivan utopistisen suuri välitys) seuraava ratas surraa vielä 67 kertaa sekunnissa. Käytännössä niitä nopeuksia varmaan puolitellaan seuraavalle rattaalle. On myöskin totta, että tapit (joita oli 3-4 kun viimeksi olen avannut itse lootan) kestävät leikkautumista paljon paremmin kuin 20 vuotta sitten. Saatan elää kyllä jossain määrin menneisyydessäkin, koska aikoinaan olen vaihtanut 2,3 ja 4-vaihteen rattaita Hondaan , Kawaan ja Kotariin. Jammuun en ole vaihtanut, koska minulla ei koskaan ole ollut sellaista.

Kirjoittaja: Jarkko HeikkiläKees, kun nyt puheeksi tuli, niin itse yleensä ajelen ilman kytkintä omalla 1,6 litraisella kauppakassilla, sekä isommalle että pienemmälle ja hyvin pelittää. Sen sijaan spoorissa kytkintä tulee käytettyä enemmän.

Pyöriikö vaihteiston rattaat luokkaa 100 kierrosta/s? Itse kuvittelisin näin unihoureissani, että pyörimisnopeus olis paljon pienempi kun miettii että kampura vois pyöriä sen 6000rpm ja kampuran ja kytkimen välillä on aika iso välitys. No, pyöriihän se kampura kovempaakin, mene ja tiedä näin äkkiseltään niitä välityksiä.

No sekin on sivuseikka. Mutta ensinnäkin niitä tappejahan syntyvässä liitoksessa on useita, eikä suinkaan yksi, joten kuormitus jakautuu monen tapin kesken. Toiseksi, kuinkahan suuri mahtaa olla kiihdytettävä hitaus ja kiihdyttäjän ja kiihdytettävän todellinen nopeusero kytkeytymishetkellä. Ihan vaan noin impulssin suuruutta ajatellen. Lisäksi olettaisin että tuo "samassa sekunnin tuhannesosassa" on ihan hatusta perusteettomasti vedetty arvo, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisen tilanteen kanssa?
Kaikki kytkennän akselit joustavat ja antavat periksi vaimentaen kytkeytymistä ja tappeihin kohdistuvia voimia. Myös kiihdyttäjän energia, "jäykkyys", vaikuttaa koska pyörimisenergian kuluessa kiihdyttämiseen kiihdyttäjän nopeus hetkellisesti hidastuu. Kaiken lisäksi veikkaan että ne tapit ei ole mitään patarautaa, ja niiden leikkauskestävyydet on aika kovaa luokkaa.

Itse en ainakaan lähtis pohtimaan vaihteiston kestävyyttä ihan noin "maalaisjärjen" pohjalta, koska en uskoisi pääseväni lähellekään todellisuutta vastaavaan tulokseen. Mutta testaaminenhan on vähän helpompi keino päästä hyviin tuloksiin kuin alkaa perehtyä osien ominaisuuksiin.

Kirjoittaja: Anssi LehtinenVertaus pienimpäänkään mahdolliseen autoon ei oikein toimi, eroja kun tulee:

-Massat jotka tarvitsee pyöräyttää eri vauhtiin: kampura, mäntä vähän eri luokkaa mopossa kuin minissä, autossa taitaa lootassa olevat komponentitkin painaa jotain

-Pito: asfaltilla aika hitosti parempi kuin krossatessa jossa takapyörä pääsee vähän sutaisemaan kun sen pyörimisvauhtia sopeutetaan kampuran pyörimisvauhtiin

Käsittääkseni ne kaikki rattaat muuten pyörii siellä lootassa jos yksikään pyörii, että ihan nollasta ei tartte lähteä.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikNo onko pakko aina takertua lillukan varsiin? Juuri kun sain formuloitua kunnon argumenttia... oli miten oli, kun on nähnyt kuskin vetävän kaasu olisi auki ja kytkimellä lipsuttelevan pitokontrollia, se tekee vaikutuksen. Toisaalta sitten ajotyyli, jossa kaasua pumpataan vaihteiden saamiseksi sisään tuntuu aivan käsittämättömältä. Akselit eivät missään nimessä pyöri samalla nopeudella eri vaihteilla ja alaspäinhän vaihdettaessa se rutina kuuluu usein radan varteenkin, kun mosa oikein "imee" pienempää sisään. Shokkihoito on shokkihoitoa, vaikka miten päin pyörittäis.

Kirjoittaja: VIERASTässähän on tullut paljon hyviä vastauksia ja mielipiteitä aloitteliallekkin, se on hyvä saada tietää paljon eri ajotekniikoita jo näin alussa ni on helpompi kehittää taitojaan niiden mukaan, eli kaikesta päätellen raakana vaihtelu ei tee koneelle hyvää ja siksi kannattaa säästellä sellaiset kilpailuihin. Tässä vaiheessa tuo kytkimen pois jättö olisi liiankin turhaa niin kuskille kuin pyörälle...

Kirjoittaja: Miika SavoItse vaihdan vaihteet yleensä kaasu pohjassa (kovissa kiihdytyksissä) ja hieman kytkintä käyttäen (EI kokonaan pohjaan!). Hitaasti ajettaessa (esim. enduroa metsässä) kannattaa opetella pitämään koko ajan sormia kytkinkahvalla ja myös etujarrukahvalla, jotta pyörän käsittely on helpompaa. Kytkintä "liiraamalla" voi säädellä pyörän vetoa sopivalla tavalla tapahtuvaksi eikä pyörä myöskään sammu niin helposti vaikkapa jarrutuksissa. Kun ajetaan hitaasti, kytkimen käyttö on järkevää ja melkeinpä pakollista (ei taida onnistua jouhevasti ilman kytkintä). Jokainen voi kokeilla tätä ihan itse.

Kirjoittaja: Pentti RaittilaKyllä Kees nyt tässä jutussa toinen puhuu aidasta ja toinen niistä seipäistä. Mielestäni keskustelun avaaja aivan oikein haluaa tietoa ajotekniikkaan harrastuksen alkuaikana. Silloin on juuri tärkeää, että oppii oikeita asioita. Jos oppii vain väärät asiat pysyy kyllä ikuisesti "kunto-luokassa", ja se ei toivottavasti ole kaikilla tarkoituksena. On turhaa väittää, että vaihteisto hajoaa, tai edes kuluu, jos käyttää kytkintä oikein. (siis kuten edellä lainasin Kale Vehkosen oppeja) Mielestäni tästä on hyvänä osoituksena se, että jälkikasvuni on jo vuodesta 1981 ajanut motocrossia ja enduroa, eikä yhtään vaihteiston ratasta ole mennyt rikki. Niitä ei ole tarvinnut vaihtaa myöskään kulumisen takia. Pojat ovat noudattaneet em. Kalen oppeja. Paljon muuta on kyllä mennyt rikki ja rahat on ollut aina loppu :( Pappa

Kirjoittaja: Pentti RaittilaNiinpä jos ajellaan laturetkiä talvisessa suomalaismetsissä,voi niitä mielestäni ajella automaattivaihteisella pappatunturilla. Silloin vaan pitää valita aurattuja jotoksia. Edellä oleva mielipiteeni olikin tarkoitettu niille, jotka haluavat jotenkin oppia ajamaan nopeuskilpailuja. Opit ovat kesäkelille. Myös tulee huomata, että vaihtaminen ei saa olla mikään ajateltu tapahtuma. Se on osa kiihdytystä tai jarrutusta. Jatkuvasta käsi kytkimellä ajosta, tulee paljon suurempaa kulumista moottoriin, kuin reippaasta vaihteiston käytöstä. Yst. terv. Pappa

Kirjoittaja: Pekka PitkänenVille Laitinen; mistäs olet moista kuullut. Entä miten määrittelet "paljoo"?

Kirjoittaja: Ville LaitinenNo silleen et ei kuluta paljoo ollenkaan kytkintä... Kuulin sitä joskus vuonna erkki ja kristus kun olin ajamassa motocrossia radalla ja juttelin yhen toisen kuskin kanssa....

Kirjoittaja: STEFAN LINDQVISTWR250F kestää kyllä vaihtamista ilman kytkintä, on kestänny jo reilu 2 v,eli Kokemusta on. Ei muuta kun hölläät vähän kaasua vaihtaessa, Jammu kestää. Muista "peleistä" en tiedä, ne kun tuuppaa hajoamaan kun vähän käyttää kovempaa kättä vaihteita survoessa etenkin isompaan päin :-)

Kirjoittaja: Pentti RaittilaNiin kyllä se silloin "sankariaikaan" kun Vehkosen Kale neuvoi junnuja oli niin, että kiihdytyksessä ei savuvana putkesta eikä musta jälki renkaasta saanut katketa. Eli ylös päin vaihtaessa torvi on auki kokoajan, ja vahtohetkellä pieni lipaisu kytkimellä. Alaspäin voi vaihteita painaa "raakana". Siinä tilanteessa on kyseessä jarrutus, joten myös etujarrua tulee käyttää. Kaarteessa ei kyllä kytkintä passaa paljon lipsutella, siitä tulee aina yksi mutka lisää samaan kaarteeseen. Siitä ei kello tykkää. Nyt uusi oppi on, että jarrutuksen ja kiihdytyksen välissä on pieni (sadasosan) "löysä" hetki, jolloin pyörä käännetään kiihdytykseen. Ennen olitiin sitä mieltä, että jarrutuksen ja kiihdytyksen väliin ei saa jäädä löysää. Tiijä häntä? Nämä jutut koskevat kesäkeliä, spoori hommat on sitten erikseen. Terv. Pappa

Kirjoittaja: Kees van NiftrikKaikki ne laatikot kestää sen saman verran, mutta tietysti 60 heppaa rytkii vähän eri mitalla kuin 35 heppaa. Joka tapauksessa koko ajan noita fillareita kevennetään ja se laihdutuskuurihan koskee luonnollisesti myös vaihdelaatikkoa. Entä mitä etua sillä kytkimen käyttämättömyydellä sitten saavuttaa? Riittävän syvässä jorpakossa tai hangessa veto ei katkea, mutta kääntöpuolena ainakin noissa isomukisissa on, että se voi olla mikä tahansa niistä polkaisuista, kun kytkentätapit on sorvattu irti. No sitten kun vauhti on kovaa ja sponsoripuoli kondiksessa niin siitä vaan. Olisi kuitenkin sympaattista, jos kertoisitte myynti-ilmoituksessa kumpaan koulukuntaan kuulutte.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikNo tuossa keskustelun avauksessahan kävi ilmi, että kaveri on harrastanut 6 kuukautta enduroa ja motocrossia. Kilpailu-ura on niin pitkällä, että edes laji ei ole vielä selvinnyt tai ajaako kaveri ihan harrastelu- ja kuntoilumielessä. Miksi ihmeessä pitäisi opetella olemaan käyttämättä yhtä pyörän tärkeimmistä hallintalaitteista? Kytkimellä säädellään moottorin tehon välittymistä takapyörälle. Sitä paitsi kohtuullisella aikavälillä romua tulee kytkimen käyttämättömyydellä aivan varmasti, oli sitten kyseessä Jammu tai Jawa. Miettikääpä nyt itsekin, kun 4-5 millimetriä paksu tappi joka pyörii mukana 100 kierrosta per sekunti lähellä vaihderattaan ulkokehää iskeytyy paikallaan olevassa rattaassa olevaan reikään ja samassa sekuntin tuhannesosassa paikallaan olevan akseli kiihdytetään sen tapin varassa samaan vauhtiin kuin pyörivä akseli. Puhumattakaan 40-60 hepan rytkäisystä näiden kahden tai kolmen tapin varassa koko ajan. Mitä tällä sitten esim. harrastekäytössä saavutetaan? Muutama kymmenys pois kierrosajoista?

P.S. "Myytinmurtajaosasto": Joskus kuulee sanottavan, että motocross-pyörien vaihteistot on rakennettu ilman kytkintä ajettavaksi. Sanokaapa miten sellainen vaihteisto rakennetaan. Sitä miettiessä voitte harjoitella omalla autollanne ajoa ilman kytkintä - 1,4-litraisessa torikassissa on saman paukkua kuin crossipyörässä, joten siitä vaan korvakuulolta kierrokset sopiviksi ja BANG - vaihde päälle. Eihän sitä kytkimen käyttämättä jättämisen mukanaan tuomaa nopeushyötyä kannattaa jättää käyttämättä ainakaan ruuhka-aikaan ;)

Kirjoittaja: Ville LaitinenMinä ainakin käytän aina kytkintä, kun vaihdan vaihetta. Eikait se vaihe laatikko paljoo kärsi jos vaihtaa vaihteen alaspäin ilman kytkintä? Ainakin olen kuullut niin...

Kirjoittaja: VIERASHyvä tietää, eli ei ainakaan mun kannata vielä ruveta raakan vaihtelee kun pyöräkin melko uusi, sitten kun noihin sarjoihin siirryn ni sit vois ruveta treenaamaan. Kiitos vastauksista! ;)

Kirjoittaja: Kees van NiftrikEi sitä kannata opetella ajelemaan ilman kytkintä, ellei ole aivan jotain erityistä tarvetta, kuten esim. kilpailuissa menestyminen on siitä kiinni. Ilman kytkintä ajelu rytkii vaihderattaiden kytkinpinnat pyöreiksi ja vaihteet lakkaavat pysymästä päällä.

Kirjoittaja: JUSSI VILKMANNiin siis ainoastaan kilpailuissa kannattaa vaihtaa ilman kytkintä, silloin on yleensä kisapyörä, jonka vaihdelaatikkoa ja konetta pitää huoltaa määräajoin, nopean kulumisen takia.

Kirjoittaja: TUOMAS MÄKINENKottaraisen laatikko kestää ilman kytkintä vaihtamisen melko hyvin, kunhan sen tekee oikein. Löysää kaasun pois ja samalla sadasosalla vaihde reilulla liikkeellä ylöspäin, ja samantien kaasu pohjaan. Olen avannut omia noin 200 h ajettuja 250-2t laatikoita ja vain hieman on ollut pyöristymistä. Ei tietenkään joka kerta tuu vaihettuu ilman kytkintä.

Kirjoittaja: Ismo KäsmäMoro. Itse ajelen piikillä ja käytän kytkinta monesti myös mutkissa ,eli kaasu pohjaan ja kutkimellä päästelee tehoja ulos...en tiä onko oikein, mutta musta helpottaa pienellä pyörällä ajamista. Vaihtamisesta: Raakana vaan isompaa sisään(pieni vedon löysäys vaihdon aikana), mutta penemmälle vaihtaessa käyttäisin kytkintä. Nämä ovat minun tavat, mutta korjatkaa ihmeessä jos olin väärässä!

Kirjoittaja: Joni LambergMä taas vain tiukoissa paikoissa vaihan vaihteen ilman kytkintä. Vanhassa pyrässä ainakin pysty tehä sillee en oo viel kokeillu uudesta pyörästä (pitää kokeilla).

Kirjoittaja: VIERASKuluttaako raakana vaihtelu sitten konetta mitenkään?