Koneen kunnon tarkastuksesta

Kirjoittaja: Timo Tähkäpää15.59 ei ollut mun kirjoittama.

Kirjoittaja: Pentti RaittilaLOPETTAKAA NYT HYVÄT IHMISET TÄMÄ JUTTU TÄHÄN. EI MITÄÄN JÄRKEÄ ENÄÄ MISSÄÄN. PAPPA KÄSKEE NYT LAPSET NUKKUMAAN !!!!!

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOKuule tiedätkö sinä itsekään mitä sinä milläkin tarkoitat? Hetki sitten vielä vaikutti siltä, että tarkoitit päittäisvälyksellä aksiaalivälystä ja nyt taas siltä, että radiaalivälystä. Sori vaan, mutta itse ymmärsin 30.7. 15:59 viittauksesi aksiaalivälykseksi. Ja edelleenkin, sitä radiaalivälystäkin on oltava uutenakin, muuten se laakeri ei pyöri, mutta en ole väittänyt että sen uutena sormiin tuntisi!

Taas joku tietysti saa jonkun ajatuksen päähänsä ja alkaa väittää jotain niin tarkennetaa, eiköhän senkin uutenakin tunne jos kampuran saa tukevasti lukittua.

Joku oli näemmä ihmetellyt kestääkö laakeritappi kylmää. Monet metalliseokset sen kestää, vaikkeivat kestäisikään pientäkään kuomaa siinä lämpötilassa ollessaan.

Kirjoittaja: Timo Tähkäpää"Sirkku Kannisto 27.7.2006 19:45

Moro, tässä muutama asia mitä ensinnä tulee mieleen.

Ylös-alas-suunnassa sitä välystä on ihan vähän uutenakin. Siinä kympän luokkaa voidaan vielä hyväksyä. "

"Sirkku Kannisto 3.8.2006 12:56

Kiitos Harri.
Kyllä harmistumiseni osin johtui myös aikaisemmista kommenteista. On kuin löisi päätään aina uudelleen seinään kun aletaan kommentoida, että kuka semmoista edes ostaa missä aksiaalivälystä on.

Ei mitenkään pahalla, mutta mistä me kirjoiteltiinkaan.

Edelleenkään en ostaisi...

Kirjoittaja: Kees van Niftrikvähän samaa sarjaa:
* ...no ku Huyndain ohjekirjassa sanottiin, että kiertokanki pitää vaihtaa 3 tunnin välein...
*...meidän Briggs&Strattonissa on 0w-30 öljyt ja toimii ihan hyvin mx-moottorissakin...

...eli on ihan kiva, kun on ulottuvilla tällainen foorumi, jossa voi murjaista mitä vain ja saada kannustavaa kommenttia, joilla sitten voi muovata omaa näkemystään.

Cheers,

-kvn-

Kirjoittaja: Harri VanhalaKun itsekin alkuperäistä kysyjää kehaisin ja nyt vielä tulee Sirkulta lisää löylyä, niin pitäisiköhän meidän kaikkien porukalla haukkua hänet varmuuden vuoksi. Voi vielä ylpistyä ja sitten "sattuu Juhoo leukaan".

* No olipa nuija kysymys..
* ..ttu rupee tollasille mitää vastaamaan
* Et o tainnu paljon jakaria kädessä pitää
* ei niitä kyselemällä opi asentamaan
* käsikirjat on käsien pyyhkimistä varten

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOKiitos Harri.
Kyllä harmistumiseni osin johtui myös aikaisemmista kommenteista. On kuin löisi päätään aina uudelleen seinään kun aletaan kommentoida, että kuka semmoista edes ostaa missä aksiaalivälystä on.

Tämän keskustelun aloittaja on mielestäni harvinaisen ajatteleva ja ennakoiva yksilö. Ottaa oikein etukäteen selvää, kysyy muilta, eikä vaan nollakokemus-mutulla "kai se kunnossa on kun toiminu on ja takas nippuun". Ellei koskaan tunnustele ja tutki ehjiä osia, niin kuinka pystyy erottamaan viallisen normaalista, vaikkapa noita välyksiä ajatellen? Sittne kun jostain alkaa kuulua outoa ääntä, niin ei tunnisteta viallista osaa vialliseksi edes se hyppysissä.

Olkoon se vaikka vuotava stefa, niin hypistelkää sitä ja uutta (huulia), kokeilkaa sitä siinä akselilla. Hiukan uteliaisuutta! -> Ilmaista oppia!

Kirjoittaja: Harri VanhalaTodellakin, Sirkun teksti käsitteli sivuttaisvälystä, mikä jäi minulta ja eräältä toiseltakin näköjään huomaamatta. Pahoittelemme jyrkästi väärinkäsitystä.

Se hyvä puoli tällaisessa keskustelussa on, että jos ymmärtää väärin, voi kysyä lisää eikä kenenkään tarvitse siitä mieltään pahoittaa saati lopettaa kirjoittamista.

Kiertokangen aksiaalivälys eli sivuttaisliike on amatöörinkin mitattavissa rakotulkin avulla, joten männänvaihdon yhteydessä ei ole huono idea rakotulkilla sohia kangen ja limpun väliin.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikTurha tuosta semantiikasta on riidellä - asian tarkoitusperäthän täsmentyivät viimeistään seuraavissa kommenteissa. Säästetään paukkuja johonkin tosi "mehevään" vääntöön. Joka tapauksessa aikoinaan pidettiin hyvänä nyrkkisääntönä ilman kunnon mittavälineitä operoitaessa, että kiertokangen alapään laakeri vaihdettiin, kun sen välyksen tunsi käsin ja yleensä sen sitten huomasi tärinänäkin, kun antoi kierroksia. Tuo välyksen käsin "tunteminen" onkin sitten vähän niin kuin kaivon paikan katsominenkin. Täytyy olla herkkyyttä ja kokemusta.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOKommentti liittyi siihen aksiaalivälykseen, siitähän juuri siinä vaiheessa oli kysymys.
Esimerkkitilanne: aksiaalivälys 0.3mm, radiaalivälys 0.03mm. Jos otetaan kiinni kietarin yläpäästä ja nytkytellään sormin, niin mihin suuntaan nytkyttely tapahtuu ellei kietaria samalal tue jompaan kumpaan reunaan tilanteessa, jossa radiaalivälys ei kevyellä nytkyttelyllä ole edes havaittavissa? Aikas varmasti väittäisin jokaisen nytkyttelevän sitä jossain määrin molempiin suuntiin saman aikaisesti.
Ellei radiaalivälystä olisi lainkaan, niin se kangen pää ei tietenkään nytkyisi yhtään vaan liikkuisi ainoastaan aksiaalisuunnassa edes takaisin. Mutta kun siellä on kuintenkin se pini välys toiseenkin suuntaan oltava, niin käytännössä jokainen varmasti tietää, että 3cm päästä vaikkapa 20mm akselilla 3 satkun välys tuntuu puolet pienemmältä kuin 6cm päästä jne.

Eli on joskus kaksi eri asiaa miltä jokin tuntuu ja mistä tosiasiassa on kysymys.
Kukaan ei nähtävästi edes huomannut missä kohdin Harri pisti totuudenvastaisesti "sanoja suuhuni", joten aika turhaa kirjoittaakaan mitään.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOLueppas Harri uudesta mitä tuossa aiemmin jo sanoin. Tuonkin verran tarkan henkilön luulisi olevan sisälukutaitoinen, ettei tarvitsisi alkaa väittää minun sanoneen ihan mitä sattuu.

Sen verran tuosta välyksestä ylipäänsä, että pidän uutena moottoria, jota on käytetty esim. 15min./lämpimäksi. Läheskään kaikkien asennusten osalta se vaikuttaa asiaan. Kuten toiset varmasti muistavat taannoiset keskustelut uusista iskareista.

Kirjoittaja: JARI ROUVARIItsekin ihmettelin tuota kommenttia, että kiertokangen yläpäästä kokeiltuna alapään välys tuntuisi paremmin varren pituudesta johtuen??? Selitä nyt sirkku meille mistä tuollainen johtuu? Vai ollaanko tässä kaikki sisälukutaidottomia?
Tulee mieleen jostain syystä SPEDE vainaan logiikkavitsit.

Oletko Ville K mitannut männän tai sen renkaan kulumia tuon 15-20 tunnin ajon jälkeen? Jos olet, niin onko olleet lähellä hylkyrajoja?
Kyllähän moni saattaa tietää miten piikkiä pitäisi ajaa, mutta aika harva suomestakaan niin pystyy ajamaan. Itsekään en ole koskaan pystynyt.

Tosin täytyy sanoa, että siitä ajamastani 60 tunnista puolet voi olla crossia ja puolet enskaa ,joka tietysti helpottaa mäntäparkaani.

Kirjoittaja: TOMMI KIVIMÄKIMites se mahtaa vaikuttaa tappiin jos se upotetaan -197 C nestemäiseen typpeen? Aika shokki metallille => murtovarkaat käyttävät kikkaa varastaessa autoja joissa on ratti-poljinlukko. Ja typen säilytys nestemäisenä ei ole ilmaista...

Kirjoittaja: Harri VanhalaOletko Sirkku IHAN varma, että tunnet uudessa koneessa kiertokangen alapään välyksen käsin? Sen sekoittaa hyvin helposti sivuvälyksestä aiheutuvaan fiilikseen.

Mulle ei ihan auennut, miksi yläsilmukasta kokeilu lisäisi alavälyksen tuntumista. Jos liikutaan PUHTAASTI ylös-alas-suunnassa ei luulisi olevan väliä, miten pitkän kepin kautta välystä kokeilee eli mitä tarkoitat sillä, että yläsilmukasta alavälyksen tuntisi paremmin? Jos kiertokankea keinutetaan sivusuunnassa, niin tietenkin yläsilmukka heiluu enemmän kuin alapää, mutta nyt puhutaan pelkästään pystyvälyksestä.

Vielä Juholle lisäyksenä, että kyllä avattu tiiviste pitää vaihtaa, vain hyvin erityisestä syystä ei. Säästövihjeenä kuitenkin, että useimmissa 2-t-pyörissä ei sylinterin kantta tarvitse avata lainkaan männänvaihtoa varten.

Tiivisteet ovat aika hienoja pelejä nykyään tai ainakin monet tiivisteet ovat. Niissä voi olla tiivisteliimaa impregnoituna niin, että se tulee pintaan kasaan puristettaessa ja ehkä vain toisella puolella, joten symmetrinenkin tiiviste on laitettava oikein päin. Älä laita mitään lisämämmejä tiivistepintoihin. Tiivistettävän pinnan on oltava erittäin puhdas ja myös öljytön, jotta tiiviste saisi tarttua suunnitellulla tavalla (tämä tietysti vain tapauksiin, joissa tiiviste on hieno). Jos sitä töhnää kuitenkin laitat, niin mieti vielä, mihin se ylimäärä joutuu tiivistepinnoilta, kun osat puristetaan yhteen. Kun olet joskus niin pitkällä, että avaa moottorin, jossa ei alunpitäenkään ole keskitiivistettä, niin tiivistemöhnälle voi olla käyttöä.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOUutena 0.3-0.4mm? Miten voi olla edes kympän toleranssi tuossa? Onko männän halkaisija 100mm vai? Pyöräkohtaisia eroja on varmasti on, ainakin hylkyrajan suhteen ja tottakai tuohonkin vaikuttaa männän koko.

Tuosta kietarin päittäisvälyksestä. Kun olet uutta konetta säätänyt, niin oletko nytkytellyt kietaria yläsilmukasta? Eikä tunnu välystä? Ihme juttu, sillä siinä alkaa jo olla vartta sen verran, että pitäisi tuntua.

Noista vaihtoväleistä on puhuttu miljoona + 1 kertaan, jääratamiehillä taisi olla joku 10h/mäntä ja bensaa mennä parhaillaan 13l/h. Voisi olla parempi puhua litroista kuin tunneista ja jos Jarilla on 4+% öljyä niin se on 50% lisää voitelua ja vain 2+% vähemmän bensaa.

Kirjoittaja: VILLE KOIKKALAINENNo jo on jos piikin männällä selviää 60 tuntia?!?!? itellä kawasakin 2006 piikki ja männällä hurruuttelee 15-20 tuntia. öljyt 2-t 100% synt. mutta seos 3,1%. kyllä siinä rupee kiertarissa välystä tuntuun 50 tunnin jälkeen jos ajaa piikillä sillain miten sillä pitää ajaa!

Kirjoittaja: JARI ROUVARITuota en kyllä oikein usko, että uuden pyörän veivissä tuntuisi päittäivälystä käsin koetettuna? (Ja ne pyörät on olleet tietenkin japseja?) En ole itse tuntenut välystä koskaan, vaikka piikin kangella on ajettu jopa 100 tuntiakin.

Sama juttu myös männänrenkaan päittäivälyksen kanssa, että 20 tunnin ajon jälkeen ei ole ollut rakotulkilla havaittavaa eroa uuteen renkaaseen.
Ohjekirjan antamat vaihtorajat (välykset) on ainakin oman kokemukseni mukaan niin reilut, että ei osia meinaa saada kulumaan millään niihin arvoihin. Ja olen ajellut piikin männillä 60 tuntiakin. Tosin käytän täyssynteettistä 2t-öljyä ja 4-5% seosta. Saa vapaasti haukkua hulluksi ja hölmöksi, en muuta käytäntöäni.

Kirjoittaja: Timo TähkäpääJa joku ostaa niitä?

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOAjatella, joku ostaa niitäkin missä on yläpäässä väljää ;-)

Kirjoittaja: Timo TähkäpääYläpäässä väljää. Tämä ei heti auennut minulle, koska tuskin viittaat ihmiskauppaan.

Mutta tosiaan, oman pyöräni männänrenkaan katkosvälys on ohjekirjan mukaan 0,3-0,4mm eli jo uutena Sirkun mainitsemalla hylkyrajalla.

Suomeksi: lukekaa ohjekirjasta hylkyrajat, ei netistä. Pyöräkohtaisia eroja on.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOTimo, en sano että kaikissa, kun en tiedä, mutta ainakin aikas monissa 2T on päittäisvälystä uutena veivin alapäässä. Ihan tuntuvaa sellaista.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONiin, kantta ei varmaan kannata "muuten vaan" irroittaa. Otat vaan tulpan ja vesiletkun irti ja tukit reiät esim. teipillä asennuksen ajaksi.

Kirjoittaja: Timo TähkäpääJos edellinen omistaja väittää vaihtaneensa kiertokangen 20h sitten ja haluat asiasta varmistua, niin voihan sen avata ja laittaa takaisin kiinni, jos se hyvältä näyttää.

Itsekin olen kerran näin tehnyt. Käytettynä ostettu pyörä, ei tietoa koska vaihdettu, jos koskaan. Olin sillä vuoden ajellut eikä välystä tuntunut niin tarkistettiin. Laakeripinnat olivat ehjät, joten turha uusia. Tyytyväistä köröttelyä melkein vuosi. Sitten jo hajoskin ja kunnolla.

Välyksen mittailu keskilaakerista kotikonstein on melko turhaa.
Kuulin ylimääräistä naputusta koneesta. Pakkohan se oli aukaista. Muuta vikaa ei löytynyt kuin keskilaakerissa tuntui väljyyttä ja kun uudelleen kokeilin ei väljyyttä ollut. Yritin mittaamalla. 0,021-0,032 on tehtaan antamat arvot. Tulokseksi sain hyvin vaihtelevasti 0,03-0,06 väliltä. Irrallinen kampura, heittokello limpuissa, kiertokanki yläsilmän sivusta tuettuna. Eli aika paljon alle aikaisemmin esitettyjen "kympän alle" arvojen. Moni olisi varmaan tuon vielä asentanut, "myyntiremonttina".
Ja kun akseli avattiin oli keskitapin laakeripinnat sellaiset, etten laittaisi edes sen näköistä svinginpuslaa paikalle. Ei olisi tarvittu kuin yksi kunnon yläkierroskiljutus ja valmis.
Eli jos siinä keskilaakerissa tuntuu käsin päittäisvälystä, niin se on valmis.
Tunnustelu ei kyllä ole mitään helppoa. Usein luulee tuntevansa välystä jos ote tai asento on huono. Varsinkin jos moottori on vielä rungossa sylinteri irrotettuna tulee helposti virhediagnoosi.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOMielestäni ensimmäisessä vastauksessa neuvoin myös miltä sen pitäisi ihan sormissa tuntua. "salatiede"-puheet tuntuvat siten vääryydeltä. Männän renkaan katkosvälys mitataan rengas irtaimena pytyssä rakotulkilla, ellei sellaista yhden euron investointia pysty tekemään niin pahasti on työkalupakin arvojärjestys pielessä. Sama työkalu sopii männänrengasuran tutkailuun. Ellei mikrometriä ja heittokelloa ole (heittokello esim. maksaa tyyliin 35e), niin silloin ei toki männän kulumista voi mitata kuin silmämääräisesti.

Männän tappi pitäisi kyllä lähteä ihan sormin painamalla pois, eli työnnät vaikka ruuvarin päällä ja tuet vastapuolelta kädellä, kuten Harrikin jo neuvoi. Silloin on jotain pahasti vialla jos lämpöä joudut käyttämään -> varmaankin ainakin veivisatsi uusiksi.

Jos mäntä on kulunut satkun pienemmäksi, tuntuu se jo väljältä. Tosin silloin ne renkaatkin on kuluneet. Uudesta liian pienestä männästä en osaa sanoa mitään. Eikö niitä Duell

Kirjoittaja: Juho JääskeläinenTännehhän tulikin jo melkoinen määrä vastauksia. Tosiaankaan itsellä ei ole sellaisia välineitä joilla alettaisiin mittamaan kympin luokkaa olevia välyksiä kangesta. Ajattelin ihan sellaisia perustason vinkkejä, joita Harri neuvoikin. En tarkoita pahalla Sirkulle, ei vain vielä ole taitoa alkaa mitata tuollaisia.

Pyörään pitäisi olla vaihdettu kanki 20h sitten, mutta mistä sitä ikinä tietää niin ajattelin vain että jos vaihdan pois tuon wisecon ennen kylmiä, niin voisi samalla tutkailla pitääkö puheet edes suunnilleen paikkansa.

Mitenkä nuo tiivistepinnat, voiko raaputella puulla, vai pitäisikö joillain liuottimilla pelkästään? Tuosta männän asennuksesta/irroituksesta, että jos meinaa tiukassa olla tappi niin lämmittää mäntää kuumailmapuhaltimella niin sitten menee paremmin?

Sellainen vielä kun en ole konetta auki käyttänyt, niin en tiedä minkä koon mäntä on (A,B,C,D) Duelin kautta saisin osia parhaiten, ja siellä olisi Namura mäntiä joita on vain yhtä kokoa, joten voisin varastoon tilata selllaisen ja vaihtaa sitten jossain vaiheessa. Se vain mietityttää että onko sillä sitten miten väliä kun osalla valmistajista on eri koot ja osalla ei? Tehoilla ei itselle ole niin väliä, tärkeintä että olisi luotettava. Erot on satasissa mutta onko niillä sitten mikä merkitys?
Entä onko männänvaihdossa tarpeellista kannentiivisteitä uusia, jos sopii lähtemään pytty irti kansi paikallaan.

Itsellä kävi muuten tuuri edellisessä pyörässä tuon männänhelman halkeamisen kanssa. Ykkösvaihde alkoi reistalla niin pistin sitten koneen osiksi, siinä mielenkiinnosta mäntää tutkailin niin löytyi juuri tuollaisia halkeamia, mitä kuvissa. Osasi hyvään aikaan pyöristyä se ratas.

Kysymyksiä riittä, oppismishaluakin olisi, kiitoksia vastauksista jo etukäteen. Olen aika paljon hakua käyttänyt ja paljon kaikkea uutta oppinut mutta, kyselen nyt sellaista mikä jäänyt epäselväksi.

Kirjoittaja: TIMO KOSKIAntaaksi kauheasti mutta nyt oli ihan pakko.

Onko yleensä mahdollista tehdä niinku täällä muutama todella fiksu vastaus kysyttyyn ASIAAN jo tullutkin,eli jättää noi hemmetin salatiede asiat ihan omaan arvoonsa jos kaveri kysyy oikeasti erittäin hyvällä ja mielestäni myös suht teknisellä kysymyksellä muitakin kuin sitä että mitä happoa käytetään kun joku pyörä puretaan...........Eli kaveri varmaan haluaa vastauksia myös muihin kysymiinsä asioihin ja niinku joku jo laittoi sininen tai ei ei vaikuta asiaan.Niinpä.

Eli anteeksi että tungettelen hienoon keskusteluun mutta josko näistä sitteb kun alkuperäiseen on ensin vastattu kokonaan.

Itse usean koneen purkanut ja saanut jopa kasaankin ja jopa toimimaan,köyhä ja oppimishaluinen kun olen teen mielelläni itse mutta en ole koskaan tarvinnut tälläisä salatiede mietintöjä kun esim kampuraa purkanut....Mutta en tämän enempää etten suututa ketään,täällä muutama kovin hyvä vastauskin jo mutta....

Kirjoittaja: Timo TähkäpääUskoisin Papan pääosin puhuvan asiaa. Vaikka joka kerta kun olen kampiakselin joutunut korjaamoon viemään olen kuullut, että niissä tosiaan on eroja.

Tämä tosi ammattimies sanoo, että yhden merkin kampiakseleissa menee työkalut rikki, kun ne ovat niin piukkoja. Mutta niistä saa suoria. Ja eräästä, ettei niistä saa kalua vaikka mitä tekisi. Eikä se ainakaan suorana pysy, kun on niin löysä.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONiin, tasapainotetaanhan se kampura kuitenkin kasaamisen jälkeen, ja kyllä sen ammattimies suoraksi laittaa. En usko, että se pieni paikallinen ja hyvin ohut sinistynyt kerros pinnassa vielä kertoo mistään kestoon vaikuttavasta kohtelusta.

Tehtaalla nuo luultavasti kootaan upottamalla tappi nestetyppeen (tarkkaan en muista, mutta 4-7C alle 200 pakkasella). Sitä taas tuskin kovin monesta kampuratyöt osaavasti tekevästä pajasta löytyy.

Pelkkä kylmänä prässääminen taas venyttää jälleen ylimääräisen kerran limppujen reikiä. Olisikin mielenkiitoista tietää, onko kellään esim. jo 10 vuoden ikään ehtineessä (tai vanhemmassakin) laitteessa tullut vastaan tilannetta, jossa kietarin vaihtoo viety akseli tulisi purettuna takaisin "eipä sitä kannattanut kokoon laittaa kun tappi meni melkein sormin paikalleen"?

Kirjoittaja: Pentti RaittilaTämä vääntö on pääsemässä asiaan. Kampiakseli on moottorin sydän. Kaikissa korkealle viritetyissä moottoreissa sillä on taipumus antaa periksi. "560:sen akseli aukeaa, 400:sen kestää", sanoi Kemppi jo LC4:sen aikoina. Ja ne olivat melkoisia maamootoreita näihin nykyisiin verrattuna. CR 250 akseli aikoinaan nytkähti vinoon kun pyörä tuli rajusti pitkästä hypystä alas täydellä teholla yms. Lisäksi on se tosiasia, että suurin osa akseleista on epäkuranttia jo tehtaalta lähtiessään. (merkeillä ei ole suuria eroja, koska kukaan ei tiedä mistä pajasta akselit kenellekin tulevat). NO sitten, ei sitä akselia kukaan ammattimies asennuksissa siniseksi lämmittele. Kampuran heitto on jokatapauksessa moottorin tuho. Joissakin vehkeissä käytetään jopa hitsattuja tappeja, mutta ne eivät ole sitten Tunarien tehtäviä.
Ihmettelee Pappa

Kirjoittaja: Timo TähkäpääEn ole metallurgi. Heitän silti arvion.

Jos teräs on niin kuumaa, että se päästyy niin kyllä se sinistyykin.
Mutta jos se sinistyy, se ei ehkä ole vielä päästynyt. Riippuu teräslaadusta hyvinkin paljon.
Lisää arvailua.

Jos äskeinen pitää paikkansa ei minusta tappi kärsi, koska:

Sirkun mukaan tappi jäähdytettiin ja limppu kuumennettiin.
Ymmärrän sen niin, että tappi on pakastimessa ja limpun reiän ympäristöä kuumennetaan pillillä. Tässä vaiheessa limppu vaihtaa väriä, lämpötila paikallisesti ehkä 200 C. Kun tappia asetellaan paikalleen on limpun lämpötila jo tasaantunut ja reiän seutuvilla laskenut alle päästölämpötilan,jos niin korkealla on ollutkaan. Kun nyt kylmä tappi heitetään kohdalleen ei sen lämpötila kovin korkeaksi nouse, varsinkaan keskeltä mihin laakeri tulee.
Ja limpun päästymisellä ei ole mitään merkitystä, koska sitä ei ole koskaan karkaistukaan.

Mutta onko tämä lämpötilaeron käyttö välttämätöntä? Vai tehdäänkö niin vain silloin kun prässin voima riitä?

Harri, eikö Juhon yksi alkuperäinen kysymys ollut kampiakselin sinisyys. Joten ei tämä hirveän kaukana ole.
Ja jos joku nyt todistaa, että sinistynyt kampiakseli on romu, niin ne romut saa lähettää minulle. Varsinkin 250 ktm -96:een sopivat. Siis jos keskilaakeri on kunnossa.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOJep.
Uudessa ne ei tietenkään ole siniset, eikä vaihdon jälkeenkään kuin tapin ympäristöstä. Joku 2T-Hondan kampura voi olla eri tilanne, näytti olevan joku ihmeen peltikuori-säilykepurkki-rakenne limpuissa.

Kirjoittaja: Timo TähkäpääEi ole tarkoitus jänkätä maailman tappiin asti.

Mutta MIKSI tapin ympäristö sinistyy?

Kirjoittaja: Timo TähkäpääAnteeksihuono sisäluku taitoni. Tarkoitti tuo "jep" ilmeisesti että avataan lämmöllä.

Oikeesti?
Olen aina luullut että painetaan kylmänä prässillä.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOEn ole kuin kahdesti ollut vieressä katsomassa, -94 ja -05, jolloin se on lämmitetty. Tappi jäähdytetään.

Kirjoittaja: Timo TähkäpääJos tappi jäähdytettiin, se oli varmaan kokoonpanovaiheessa.

Ja jos uusi kampura ei ole sinistynyt, ei tehdas varmaankaan lämmitä.

Kirjoittaja: Harri VanhalaJuhon alkuperäinen kysymys on varmaan jo kampattu kauan sitten.

Teräs ei tietääkseni sinisty ihan pienestä lämmöstä. Jos kampura on kokoonpanon aikana niin kuuma, että se jälkeenpäin on sininen, on kammen tappikin limpuista siirtyvästä lämmöstä tullut niin kuumaksi, että sen pintakarkaisulle luulisi jotain tapahtuvan. Onko porukassa metallurgeja?

Kirjoittaja: MIKAEL NYLUNDHarrin kuvat:

http://users.tkk.fi/~minylund/pics/mc/Ettei_tulisi_katastrofia.jpg
http://users.tkk.fi/~minylund/pics/mc/Tarkista_helma.jpg

Kirjoittaja: Timo TähkäpääTuskin kampiakselin limppu pilalla on, jos se on sinistinyt.

Vai onko limpuissa sinisyyttä jo uutena?
En ole koskaan uutta konetta aukaissut.
Enkä tosin ole koskaan ymmärtänyt käytetynkään kampuran värejä tarkkailla.

Minua kiinnostaa vain, miksi kiertokangen vaihto sinistää limput.
Avataanko ne lämmöllä?

Kirjoittaja: Harri VanhalaEn tunne metallurgiaa, mutta viisaat sanovat, että jos jokin teräsesine on sinistynyt, on sille tapahtunut jo yhtä ja toista, joka voi alkuperäisen käyttötarkoituksen kannalta olla arveluttavaa.

Kirjoittaja: Timo TähkäpääMiksi kampiakselin limpuissa on sinisyyttä jos siihen on vaihdettu kiertokanki?

Vaikka ei sen niin väliä. Sininen tai ei, eipä vaikuta mihinkään.

Kirjoittaja: Harri VanhalaSe mäntä taisi olla uriltaankin jo ehtoopuolella ja rautapytystä, joka oli väljähkö. Niinpä helma hakkasi varmaan enemmän kuin pinnoitetussa pytyssä tulee koskaan tapahtumaan. Mäntä levisi kauden lopussa, kun ei viitsitty enää konetta ennen talvea avata. On varmaan ainoa ääni, joka kuuluu puomilla huutavien koneiden möykän yli.

Säästin männän muistuttaakseni itseäni typeryyden olevan ehtymätön luonnonvara. Otin kuvat ja saan ne joskus maanantaina näkyviin, kun ATK-supportti tulee.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOJarmo,
muistaakseni sinäkin omistat sen merkkisen japsipelin (aikaisempia kirjoituksiasi hapuilevasti muistellen) jonka kirjassa ilmoitettiin alapään maksimivälys pystysuunnassa 0.09mm.

Erääseen heikompitekoiseen japsimerkkiin oli lohkoon koneistettu ylimääräisen oloinen reikä, johon neuvottiin laittamaan ruuvi kampuran lukitsemiseksi, ei tosin tätä mittausta varten.

Itse olen kampura lukittuna mitannut aivan uuden kampuran alapään välyksen, joka oli 0.03mm. 0.07mm välys taas nipin napin tuntui sormiin välykseltä kun oikein tarkkaan yritti vain pystysuuntaan nitkutella ja tunnustella. Nämä siis heittokellon jalka sylinterin vaarnaruuviin kiinitettynä. Näinkin se mittaus luonnollisesti on hieman epävarma, kun ei sitä veiviä oikein saa sivusuunnaassa heilumasta kokonaan estettyä niin, että samaan aikaan pääsisi vielä liikuttamaankin.

Muistaakseni myös mainitsin, tarkoitus ainakin oli, että jos näppituntumalla tuntuu selvästi välys löytyvän niin vaihtoon.

Harri, oliko se säröllä ollut mäntä muuten sitten kunnoltaan moitteeton, siis myös ne männänrenkaiden urat? Mielenkiintoinen tilanne jos mäntä ei ole väljä ja yläpääkin on vielä priima, mutta alapää on hakkautunut jo säröille. Nimittäin n. 10v. sitten jouduin osin sellaisen 20h ajolla kampikammioon helmansa pudottaneen maksajaksi.

Kirjoittaja: Harri VanhalaKiertokangen ylös-alas-välystä ei paljon kannata lukuarvoina pohdiskella, sillä sen mittaamiseen ei meillä amatööreillä ole vehkeitä kuitenkaan etenkään, jos kone ei ole osina pöydällä. Jos jonkun lukeman saa, niin toisella mittauksella toisen lukeman.
Yleensä valmistajat ilmoittavat kangelle sivuvälyksen eli paljonko kanki saa liikkua sivusuunnassa alasilmukasta mitattuna. Tuo välys on osoittautunut varsin hyväksi indikaattoriksi: kun kamat ovat sivusuunnassa kuluneet, alkaa koko laakeri olla loppu, vaikkei siinä mitään tuntuisikaan. Kangen ohjaus alkaa olla huono eikä loppuun ole enää pitkä matka. Sivuvälyksessä on se ilo, että sen voi mitata ja jopa koneen ollessa kiinni.

Koska kysyjä tuntuu opinhaluiselta, niin jos sopii, karvaan kokemuksen tuomaa heristävää sormea heiluttelisin:

Nämä koneet ovat ehkä karkeita, mutta kuitenkin hyvin kireitä kilpamoottoreita ja niitä pitäisi asentaa kireyden, ei karkeuden mukaan. Niinpä kaikkein tavallisimmat ja kaikkein tärkeimmät asennushyveet pitäisi nostaa kunniaan. Kovin monet aloittavat asennusuransa näistä kilpakoneista. Olisi outoa, jos autopuolella joku alkaisi harrastaa moottorihommia ja perehtyminen lähtisi kilpa-autojen koneista. Niinpä keskitytään tässä "yleisiin asioihin, ei satkuihin".

Tavallisimmat männänvaihtoon liittyvät ärsyttävät huolimattomuuskuprut, joita me kaikki teemme ja jotka kuka tahansa pystyisi välttämään. Ei kone näiden takia jää käymättä ("..eikä mitään ongelmia ole ollut.."), mutta se toimii huonommin tai hajoaa nopeammin kuin jos vähän skarppaisi:

* Tankin alus ei ole puhdas, kun asennuksiin ryhdytään. Vaijereissa, puolassa, vesiletkuissa roikkuu göntsää, joka odottaa hetkeä pudota kampikammioon. Älä tee mitään ennenkuin sylinterin ympäristö on todella puhdas. Jos ajattelet sen toisinpäin, niin asian tärkeys käy ilmeiseksi: olet tehnyt huippupuhtaan ja siistin asennuksen. Lopuksi otat hyppysellinen hiekkaa sormiin ja muutama pienen kiven ja heität ne kampikammioon. Jos olet tähän valmis, niin sitten ei tarvitse putsata pyörää ennen asennusta. Samaa sarjaan kuuluu jäähdytysvesien viimeisten tippojen ohjaaminen letkusta muualle kuin kampikammioon.
*irrotetut osat ripotellaan pitkin lattioita tai laitetaan likaisiin laatikoihin
* sylinteriä irrotettaessa mäntä+kanki-yhdistelmä saa vapaasti kolahtaa lohkoa vasten, kun mäntä vapautuu sylinteristä. Käytä avustajaa tai laita jotain pehmikettä kangen ympärille ennen sylinterin lopullista irrottamista.
* männäntapin sokkaa irrotettaessa tai asennettaessa naarmutetaan mäntää. Erittäin suosittu. Jos naarmu tulee, on se hiottava hyvin hienolla hiomapaperilla sileäksi. Paperista ei saa jäädä hiomapartikkeleita männän pintaan (joistakin papereista irtoaa mikroskooppisia kovia palasia ja tarttuu pehmeään alumiiniin).
* männän tappi naputellaan tai painetaan männästä ulos tai mäntään sisään niin, ettei kiertokankea tueta, vaan naputtelun tai painamisen voimat kohdistuvat kiertokankeen. Tue siis mäntää toiselta puolelta ja varjele kankea(si).
* tiivistepinnat eivät ole kunnolla puhtaat. Etenkin alatiiviste muodostaa mekaanisen riskin. Jos tiivistepinta ei ole kunnolla puhdas, tulee sylinteri hiukan vinoon. Puhutaan pienistä mitoista, mutta miksei tehtäisi kunnolla (.." eikä mitään ongelmia ole ollut, joten haluan niitä nyt.."). Jos sylinteri on vinossa sopivasti, vääntää mäntä kiertokankea sivusuunnassa. Kaikki pelaa, mutta kuluu ennenaikaisesti.
*lohkon ja sylinterin väliset kohdistusholkit eivät ole puhtaat. Ne pienet teräsholkit ovat yleensä ruosteessa tai sitkeässä möhnässä. Putsaa ne erittäin huolella, niillä on tärkeä tehtävä sylinterin kohdistuksessa eivätkä ne saa "kantaa" yhtään eivätkä olla yhtään väljät toisaalta.

Pyri asennuksessa siihen, että kone on sellainen kuin miksi se on suunniteltu. Jos jokin pinta on huolella työstetty, säilytä pinta sellaisena. Ei naarmuja, ei tiivisteen jämiä.

Männän osalta tärkein tarkistus on vielä näköjään jäänyt mainitsematta. Jos aiot käyttää samaa mäntää, niin tutki suurennuslasin avulla sen helmat ja etenkin ne kohdat, joista helma alkaa männäntapin reiän vierestä. Niihin ilmestyy jossain vaiheessa halkeaman alku ja silloin on tosi kiire (joko vaihtamaan mäntä tai ostamaan uusi kone). Otan esimerkkikuvan alkavasta halkeamasta ja yritän saada sen taas Mixun kuva-arkistoon pällisteltäväksi. Ehkä palaamme tähän.

Voisit unohtaa kaikki mitat, kympit ja satkut, sulla tuskin on välineitä ja taitoa niitä käyttää hyväksesi vielä (päätellen siitä, että viisaasti kysyt). Tee kaikki asiat siististi ja huolellisesti. Eniten laiminlyöty asia on puhtaus. Vanha ohje on pestä kaikki osat huolellisesti, sitten pitää niitä suussa vähän aikaa tai nuolla niitä ja käydä antamassa suukko lähimmilleen.

Onhan sulla puhtaita rättejä lähellä, kun työ alkaa ja kännykkä kiinni? (ettei jäisi ylimääräistä männänrengasta sylinteriin kuten mulle kävi tai unohtuisi männäntapin sokka kuten tutulle, ihan oikealle mekaanikolle kävi).

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONo niin, ei tapi vaan tappi ja ei kympän luokkaa vaan alle kympän luokkaa, siis tuohon kietarin alapäähän!

Kirjoittaja: Jarmo Niskanen???Kiertokangen alapäässä välys alta 0,1 mm ylös alas suunnassa????

Tämä on kyllä aivan uutta minulle, mielestäni ei kiertokangen ylä eikä alapäässä saa olla sormin tuntuvaa välystä. Kympin heilunta edestakaisin on jo tuhoasteella.

Paras tapa selvittää kiertokangen kunto on vaihtaa se uuteen, jolloin voi olla varma sen kunnosta . Näin silloin jos ei ajotuntimääristä ole juurikaan tietoa.

250 2-t pelillä ei kyllä kannata paljoa yli 100 tuntia kiertokangella ajaa.

Kirjoittaja: Juho JääskeläinenTuli nyt kyllä väärälle alueelle vanhingossa. Voiko joku moderaattori siirtää tekniikkaan.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOMoro, tässä muutama asia mitä ensinnä tulee mieleen.

Ylös-alas-suunnassa sitä välystä on ihan vähän uutenakin. Siinä kympän luokkaa voidaan vielä hyväksyä. Kannattaa tutkia myös veivin yläsilmukka, neulalaakeri ja männän tapi tarkkaa. Jos männän tappi on sinistynyt tai siinä on muita virheitä, ehdottomasti ainakin se neulalaakeri vaihtoon. Mikäli samaan aikaan tuntuu sormiin selvästi välystä alapäässä, kannattaa vaihdattaa kietarisarjakin. Uutena välystä ei sormiin semmoisella kevyellä nytkyttelyllä tunnu yhtään.

Kampuran limpuissa on aina sinisyyttä jos siihen on kietari vaihdettu joskus, sillä perusteella ei arviota pysty tekemään. Mikäli joudut lohkot avamaan, niin kannattaa varmaan uusia jokainen laakeri, jossa kuluneisuutta on havaittavissa.

Männännä ohipuhallusjäljet on aika normaalia, sitä voi ilmetä jo muutaman ajotunnin jälkeen. Mikäli mäntä on mitoissaan (mittaa ylhäältä ja imu-pakosuunnassa helmasta ainakin), eikä siinä ole kiillottuneita kohtia, männänrengasurat eivät ole kuluneet väljiksi, eikä se ole ollut siellä tyyliin vuosikausia, voit sen sinne huoletta jättää. Männänrenkaat kannattaa uusia jos katkosvälys on esim. 2*uuden (jos pelkkiä renkaita saa, niin rajana voisi pitää vaikka 0.3-0.4mm, joka jo selvästi ohipuhallukseen vaikuttaa).

Lisäksi kannattaa avata virtapuolen koppa ja ehdottomasti löysätä kytkinpakka ja kokeilla sieltäkin puolen (kovempi kuorma) petarien välys. Jälleen kerran, uuden laakerin välystä ei kevyellä nytkyttelyllä tunne ja kympissä välystä ei pitäisi päästä mittaamaan. Pura myös pakoaukon säädintä sen verran, että saat sen vivuston välykset tarkastettua.

Itse olen liuotellut vähäisetkin karstat männästä, kannesta ja pakoaukon säätimen kielistä pois aina mäntää vaihtaissa, vähästä kertyy ajan kanssa paljon, jne., parempi kun toimii moitteetta, etukäteen selviää aina helpommalla.