Endurokatsastus

Kirjoittaja: Jarkko KainulainenViikonloppuna Aamulehdestä bongattua:

Vaasan (muistaakseni) hallinto-oikeus on palauttanut Kaanaan moottoriurheilukeskuksen ympäristöluvan takaisin käsittelyyn ympäristön asukkaiden kuulemisen puuttumisen takia. Asukkaat valittaneet melusta ja en tiedä mikä tilanne on tällä hetkellä. Syy on siis melu (purjelentokoneiden hinaus, mikroautot, crossirata), mitään muuta ei mainittu. Purjelentokoneiden hinauksen saa aina korvattua vinssillä, sen jälkeen ongelma siirtyy crossiradalle.

Laittakaa please ne vaimentimet kuntoon muulloinkin kuin kisoissa. Kaanaa on jo niin korvessa, että jos melu on tuolla ongelma, se on ongelma kaikkialla. Se on vaan ajan kysymys milloin.

Tässä maassa ei yksikään kuski häviä kisoja vaimentimien tukkoisuuden takia. Seistolan Matti näytti vakiopyörällä viime syksynä Kaanaassa mistä se on suurimmaksi osaksi kiinni.

Kirjoittaja: Marko LaineKyllä se vaan niin on että kun Tampereen ratakin vietiin 40 km keskustasta, niin kuskit väheni rajusti. Nyt taas äänet ovat nelarien myötä nousseet jo metsän asukinkin kynnyksen yli. Hän kun haluaa kuunnella lintujen laulua eikä moottorien pärinää. Oikea paikka on siis tuoda takaisin ne radat lähemmäksi keskuksia missä melua on jo muutenkin. ;)
Mutta vakavasti ottaen, noi vakiovaimentimellakin varustetut nelarit suurena joukona pitävät sitä ympäristölle vaikuttavaa melua huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Pitäisköhän insinöörien alkaa kehittelemään pakoputkia jotka muuttavat äänen taajuutta, jolloin ne eivät kulkeudu niin kauas, vaikka lähellä olisivatkin samanlaiset kuin nykyään. Toki uusien (ja miksei vanhojenkin) ratojen ympärille pitää tehdä meluvallit. Nyt kesällä valmistuvassa Kangasalan kartingradassa on panostettu ympäristön melun poistoon ja vallit ovat melkoiset. Kohtahan sen voi itse todeta mitkä äänet kuuluu ja kuinka hyvin kun asun n. 500 metrin päässä radasta "omakotitaloalueella". Samaan aikaan saman etäisyyden päässä olevalta enduropolulta kuuluu vain nelarien ääniä ja hyvällä kuuntelulla ja myötätuulella voi kuulla myös kakstahtisten ääniä. Ai ai kun häiritsee... ;)

Kirjoittaja: Kees van NiftrikOlisikohan tämä taas niitä myynti- ja markkinointiosaamisjuttuja. Ei silti äänien vähentäminen on ihan ok - varsinkin kun kovilla äänillä ei välttämättä näissä saavuteta mitään. Päinvastoin, mutta kuten sanottu moottoripyöräilijät tarvitsisivat omat Moberginsa, Kummolansa ja Harkimonsa, mikäli mielivät (takaisin)parrasvalojen loisteeseen.

Kirjoittaja: JARI WALLENIUSEipä ne Tuskafestaritkaan taida jäädä alle 94dB. Luulen, että endurokisojenkin lähtö voitais laittaa torille (ei onneksi ole tarkoituksenmukaista) joka kylässä jos tapahtumia olis vain yksi vuodessa ja rahaa tulis kylään samaan tyyliin kuin em. lajien kisoista.

Raha ratkaisee. Tosin en siltikään ymmärrä miksi juuri formuloissa, RR:ssä ja crossissa ei voisi suosiolla laskea melutasoja. Olisi ainakin yleisöystävällisempää. Muutama vuosi sitten Kouvolassa (kun Miskakin näytti ajamisen mallia) oli ainakin ihan korviin sattuvaa melua.

Nooh, toisaalta varmaan 60% katusporttien ostajista (+bomberit&kustomit) rakentaa pyörästään äänekkäämpiä, että varmasti saa sitä huomiota josta lapsena jäi paitsi.

Kari Wallenius

Kirjoittaja: MIKAEL NYLUNDLinkki korjattu.

Kirjoittaja: VILLE HÖLTTÄMenee ehkä vähän ohi aiheen, mutta oliko joku kattomassa lauantaina kelkkacrossia Lahdessa? Oli nimittäin aika härskit äänet niiden peleissä. Ajattelin vaan kun pyörien äänistä on niin paljon keskustelua, että mikä niistä kelkoista tekee niin eriarvoisia, kisat kun oli vielä melkein kaupungin keskustassa. Ainakin mun korviin äänet oli ihan eri luokkaa kun pyörissä.

Kirjoittaja: Marko LaineMutta eihän noi melurajoitukset koskekaan maailman huippuja. Oletkos koskaan katsonut millaiset äänenvaimentajat on RR-pyörissä. Korvatulpat on joka jannulla varikolla. F1-kisoissa taas ei pysty katsomossa olemaan ilman korvatulppia.
Ja ei ne MM-crossienkaan äänet ihan 96dB ole, vaikka sellainen raja olisikin.

Kirjoittaja: Harri VanhalaEn tunne noita lajeja kunnolla, mutta road racingin raja on 103 dB, mitattu varsin alhaisilla kierroksilla ja snowcrossissa 102 dB. Kelkkaendurosta näkyy mainittavan, että raja on "tyyppikatsastuksen mukainen" eli varmaan aika hiljainen.

Kun mp-endurossa raja on 94 dB (joskaan kierrokset eivät ihan vertailukelpoiset), niin kyllähän sen eron kuulee. Kuulevat muutkin kuin me eikä RR-ratoja kovin lähellä asutusta ole näkynytkään.

Crossin 96 dB on raja 2006-mallisille pyörille, vanhemmille 98 dB.

Kirjoittaja: Paavo KymäläinenOliskos Harrin mahdollista korjata äänimittauskurssin osoite toimivaksi. Nyt siinä on esim. ääkkösiä.
t.
Kymis

Kirjoittaja: TIMO MCKEOWNMoi,

Netscape toimii, mutta IE ei ymmärrä ääkkösiä

Timo Mc

Kirjoittaja: Harri VanhalaKiitokset tiedoista. En itse huomannut, kun ei ole IE käytössä. Laitankin tästä heti tiedon nettisivua pitäville.

Kirjoittaja: Harri VanhalaJos tietoliikenneongelmat jatkuvat, voin mieluusti lähettää matskun, laittakaa sähköpostia suoraan: Harri.Vanhala@kolumbus.fi.
Matsku on PDF-tiedosto ja muistaakseni jotain 1,7 megan pinnassa. Tiedot ovat 2005-mukaiset ja sen jälkeen on lähinnä crossiin tullut muutoksia (2006-malleille 96 dB raja, vanhemmille 98).

Huhutaan, että 2006-mallien rajasta olisi luovuttu, mutta se on vain huhu.

Kirjoittaja: KIMMO HÄMEENAHOHarrille kysymys: Itselläkin on toi "ongelmamopo" WR 450, onko äänien kanssa ollut ongelmia orkkisvaimentajankin kanssa?

Kimmo & WR

Kirjoittaja: Harri VanhalaMulla ei ole tilastoja tässä lähellä, mutta muistin mukaan enää pariin vuoteen ei orkkisputkissa ole ongelmia ollut WR:ssä. Minkävuotinen pyörä on kyseessä?

Jossain vaiheessa vuosia sitten ainakin YZ-versioilla oli taipumusta sylkeä panoksen karvat aika nuorena pihalle. Panos maksoi jotain 100 euron pinnassa, joten niitä eivät porukat paljon vaihdelleet.

Myös tarvikeputket paranivat radikaalisti pari vuotta sitten ja toimivat, kunhan niissä on sisällä se enduroon tarkoitettu sisäputki.

Pääsääntöisesti orkkisputkilla ei endurossa ole ongelmia enää ollut millään merkeillä, kunhan villat ovat kunnossa (ei tiukasti, ei löysästi).

(Kaikki tiedot sitoumuksetta).

Kirjoittaja: Harri VanhalaKiitokset Timolle hyvästä pointista lisättäväksi materiaaliin. Siellä ei muistaakseni mainita asiasta mitään.

Olemme kyllä tietoisia tuosta ilmiöstä, eikä mittaustuloksiin oteta paukahtelevilta hetkiltä lukemia. Toinen juttu on, tietävätkö kaikki mittaajat tästä jutusta. Suunnittelimme joskus sellaistakin menetelmää, jossa pyörä laitettaisiin raa

Kirjoittaja: TIMO MCKEOWNMoi,

No tulipa selvitetyä sitten sekin miten Yamaha WR450:stä pitäisi mitata.
Kun kyseistä pyörää mittaa vapaalla niin kierroksenrajoitin tekee sillä 5200rpm aluella jo tepposia ja tästä syystä pyörä paukuttelee pakoputkeen aina välillä joka tietysti taasen nostaa mittausarvoa. Vaihde päällä ja kytkin pohjassa kierroslukurajoitin siirtyy sinne oikealle kohdalleen ja ei näin sotke mittaustuloksia.

Parhain terveisin

Timo McKeown

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOMillainen tuo kokeilemanne mittarin anturi on?
Muistui mieleeni eräs sovellutus, jossa myös kiinteästi runkoon pultatusta työkonedieselistä mitattiin kierroksia. Teimme anturin itse yhdestä kiihtyvyysanturi-elementistä männän liikesuuntaan ja kierroslukutunnistus toimi hyvin.
Monissa kaupallisissa ratkaisuissa on yhdistettyna X, Y ja Z -suunnat, joka tuskin voi toimia tässä sovelluksessa.

Kirjoittaja: Harri VanhalaEnpä tiedä detaljeja. Hyvinkäälle oli katsastusporukka roudannut moisen pelin enkä ehtinyt sen yksityiskohtiin perehtyä. Ehkä joku hyvinkääläinen voi auttaa tässä. Muuten kyllä tuo kiihtyvyysmittaus on lähellä sydäntä (tiukkoja tilanteita, joissa niitä on mittailtu ja kuvattukin: www.citiusimaging.com).

Laitoimme muuten EMK:n nettisivulle viime vuonna pidetyn äänimittauskurssin materiaalin: www.espoonmoottorikerho.fi ja sieltä "Ympäristöasiat". Täydennämme sitä vielä lähipäivinä kierroslukutaulukolla, johon toivomme saavamme päivityksiä EMK:n postilaatikkoon. Jos on havaintoja puutteista tai virheistä, niin postittaen EMK:n osoitteeseen (löytyy nettisivulta).

Tarkoitus on vielä täydentää ohjeistoa lyhyellä kuvasarjalla tai videopätkällä parista vaikeasta tapauksesta.

Kirjoittaja: Harri VanhalaTutkimme Hyvinkään SM-crosseissa erästä tärinämittaria. Siitä olisi varmaan apua, kun hankkisi tarpeeksi kokemusta. Isot jammut sai mukavasti mitattua, kun oikean jalkatapin pulttiin laittoi anturin vaakasuoraan, mutta mitään yleispätevää paikkaa emme löytäneet. Ehkä joku kokeneempi voisi kommentoida.

Kaikissa rundimittauksissa on se ongelma, että mittaajan pitää kyetä arvioimaan lukeman mielekkyys. Tärinämittareissa ei mulle ole kokemusta juuri kertynyt, mutta ne näyttävät käyttäytyvän arvaamattomasti, kuten sopii olettaakin laitteessa, joka tärisee joka suuntaan ja jossa moottorin voimat ovat suuret kokonaismassaan verrattuna ja lisäksi vielä moottori on kiinteästi runkoon pultattuna.

Kokenut kaveri varmaan säästäisi aikaa tärinämittarilla.

Ollaan laittamassa EMK:n sivulle melumittauskurssin sisältöä lähipäivinä, ilmoittelen. Täytyy kai kaivaa esiin skooppikuvia mikrofonisignaalista erilaisilla pyörillä. Niistä näkee hyvin, miten pakoputkessa vellovat aallot tekevät käytännössä mahdottomaksi saada pakoäänestä selville kierroksia. Täytyy vielä kokeilla, voisiko pakovirtauksesta mitata kierrokset; paineaalloista ei voi.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOTuohon perinteisellä puolalla olevaan sytytykseen vielä. Monipuolisemmissa sytytyksen ajoituslampuissa on myös kiekkamittari, joka tosin näyttäisi usein päättyvän 2000-2500rpm. Mulle teki kaveri semmoisen värkin, ihan muutamalla komponentilla, joka heitti joka toisen pulssin menemään, siihen piuhan väliin ennen mittaria, niin pystyin mittaamaan 5000rpm asti.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONo ilmeisesti täällä Tampereella käytetään sitten jotain perin eriskummallisia laitteita. Vaikka olin kyllä kerran mukana katsastuksessa jossain Sipoo/Järvenpää -alueen katsastusasemalla, jossa homma toimi ihan samalla lailla. Että missä lie sitten millaiset laitteet, varmuutta näemmä ei saa kuin soittamalla konttori konttorilta ja kysymällä.

Kirjoittaja: Kenth ÖsterbergKierroslukikjen mittauksesta vielä sen verran että varustus vaihtelee asemalta toiseen. Dieselin vanhempi mittauslaite perustuu pumppun ja suuttimien välisten putkien laajentumiseen tunnistavaan laitteiseen. ei siis voi käyttää. Nykyisin suurin osin käytettään sähköistä lukijaa(laturin aikansaama pieeni jännitevaihtelu) joko tupakan syttytimestä tai suoraan akkusta. Voi vissin soveltaa sähkökäynistyksillä olevissa nelareissa ainakin jos akkun helppo pääsy, miksei muihinkin jos saadan kiinni johonkin sähkölaitteisiin(olis mielenkiintoista koittaa). Tiedän että on myös nakkutustunnistin antureita mutta ovat suht epäluotettavia. Sytytysjohdon pälle olevaa lukia harvemmin löytyy asemilta eikä tietenkään sovellu suorasytytykseen.
Että sillai...

Kirjoittaja: Harri VanhalaKiitokset Timolle hyvistä näkökulmista ja painotetaan yhteisesti tuota "rakentavasti" -sanaa.

Me kaikki toimitsijat lienemme yhtämieltä siitä, että olemme olemassa kilpailijoita varten. Nykyaika ja yhteiskunnan paine on tosin tuonut mukanaan katsastukseen lisäväriä, joka voimakkaimmilllaan näkyy juuri äänipuolella ja yleisiä teitä kuljettaessa myös valoissa.

Pyöräsi ei kelvannut Espoon kisaan mukaan. Pöytäkirjan mukaan desibelilukema oli 100 dB ja todellisuudessa aika lailla ylikin. Nuo 450-Yamahat ovat hankalia mitattavia ja siksi siihen käytettiinkin normaalia enemmän aikaa. Lukema on niin paljon yli, ettei tavanomaisilla helposti tehtävillä asennuksilla sitä rajoihin kisapäivänä helposti saa.

Oli pari muuta putkea, jotka olivat rajoilla. Yksi Rino sai täydennyksekseen noise killerin, joka auttoikin.

Jos tyylikäs ja asiallinen kirjoituksesi sisälsi verhottua kritiikkiä etkä tullut mielestäsi oikein kohdelluksi, olemme menetelleet virheellisesti sinua kohtaan ja se on huono juttu. On selvästikin skarpattava, sillä en kyllä pyrkinyt kenellekään ilkeilemään paitsi tietysti oman kerhon väelle. Oikeusmurhaa ei kuitenkaan tapahtunut, sillä ääni oli kiistämättä ja reilusti yli ja (en ole ihan varma tästä) tämän pyörän osalla kierrosten eteen tehtiin reilusti töitä, jotta lukemat olisivat luotettavat. Jotkin pyörät ovat vaikeammin ja jotkin vielä vaikeammin mitattavia, mutta sen ei pitäisi olla kilpailijan murhe enkä ole sellaista vaatimusta kuullut, että pyöriä pitäisi hankkia mitattavuuden näkökulmasta. Juuri siksi yritämme kehitellä mittaustapoja.

Espoon kisassa pidettiin erittäin löysää katsastuslinjaa, sillä yleisillä teillä ei ajettu. Olen itse vahvasti sillä kannalla, että katsastajalle kuuluu lähinnä ilmiselvät turvariskit ja nekin lähinnä vain, ellei kilpailija itse niitä havaitse tai ymmärrä. Tällaisissa päiväkilpailuissa, jotka eivät kulje teitä pitkin, on valojen, äänimerkkien, ohjauslukkojen, sivutukien ym. hyväksyminen tai hylkääminen aika marginaalinen kysymys. Se kuitenkin tarkistettiin huolella, että pyörä on papereiden mukainen (vakuutuskysymysten takia) ja että ääni on kunnossa (muun yhteiskunnan takia).

Olemme perinteisesti pyrkineet pienessä Espoon kisassa valistamaan kilpailijoita myös isompien kisojen varalta. Nytkin usea äänistä meillä läpipäässyt olisi ollut Päijänne-ajojen katsastuksessa ongelmissa. Heitä kaikkia kehotettiin tekemään jotain asialle.

Kirjoittaja: TIMO MCKEOWNMoi,

Tuon nyt esiin oman näkökulmani asiaan. Olen ollut isoissa kilpailuissa muissa lajeissa ja tuomaroinut isoja kilpailuja muissa lajeissa sekä opettanut tuomareita. Ensimmäinen asia mistä puhutaan tuomarikoulutuksessa on se, että tuomari on siellä lajin kilpailijaa varten sekä varmistaakseen että kaikki saavat tasapuolisen sääntöjen mukaisen kohtelun. Ei päteäkseen, pilatakseen jonkun päivän tai tehdäkseen kiusaa. Tunnumme liikkuvan aika usein harmaalla alueella ja ihmis-suhdetaidot on kovilla. Mikä tuntuu pahemmalta kilpailijasta kuin se, että hänet leimataan suorastaan kriminaaliksi siitä lähtien kun hän kilpailuun ilmoittautuu ja osallistuu ? Nyt puhutaan siitä, että joku pyörä on hankalampi mitata kuin joku toinen. Entäs sitten, meinaako tämä sitä että jotta kaikki katsastukset sujuisivat katsastajan mielestä kivuttomasta kaikkien pitää ostaa helposti katsastettava pyörä ? Muistaako katsastaja sen, että kun kilpailija työntää pyöränsä katsastukseen niin se on kilpailijalle ainutlaatuinen tapahtuma ? ja siitä toivottavasti alkaa mukava ikimuistoinen tapahtuma. Katsastaja näkee, katsastaa ja mittaa pyöriä päivässä jopa satoja! Minusta se ei siltikään saa meinata sitä että kilpailijalle naljaillaan ja puhutaan muutenkin epäkunnioittavassa äänensävyssä tai kohdellaan syyllisenä vilpistä ennenkuin pystyt toisin todistamaan. Puutteisiin pitää tarttua ja kertoa ne kilpailijalle, jotta tämä voi asialle tehdä jotain. Sävyn kuitenkin tulisi olla rakentava ja ystävällinen. Se ei saa koskaan perustua siihen että minusta tuntuu...

Katsastajan tulisi myös olla ammattitaitoinen ja opastaa kilpailijoita jos he eivät itse syystä tai toisesta jotain tiedä (esim. uusi ja aloitteleva kilpailija) Tiedän kyllä , että sääntökirjasta löytyy kaikki vai löytyykö ? Lisäksi mielestäni katsastajan tulisi tietää moottoriripyöristä tarpeeksi pystyäkseen kertomaan miksi joku pyörä on tälläinen ja joku toinen tuollainen. Liian usein löydään ne mittarit jonkun kouraan joka sitten koittaa mitata jotain ja saa aivan jotain muuta tulokseksi ja kilpailija on se joka kärsii. Esimerkit tästä ei vieläkään kestäisi päivänvaloa.

Olenko itse joutunut sitten tämän tapaisten "oikeusmurhien" kohteeksi? Valitettavasti jokusen kerran ja miltä se on tuntunut sen varmaan kaikki tietää.

Parhain ja rakentavin terveisin

Timo McKeown

Kirjoittaja: Pentti RaittilaOlkoon sitten näin. Tässä mopo karkasi käsistä. Juttu on loppu. slut. ende. ruki ver.

Kirjoittaja: Kenth ÖsterbergKeskustelu loppu vai ei haluaisin vielä palata tuhon ohjauslukkoon joka oli siinä alussa mainittu. Minua ihmetyttä että sitä vaaditaan endurossa, kun esimerkiksi Ralliautoissa se on säänössä poistettava turvalisuus syistä! vaikka auto olisikin rekisterissä eli ei punakilpi ja tieliikennelakin mukaan pakollinen autoissakin!
Nopeusmittari (toimiva(ei toimiva sama kun ilman), vaikka digi polkupyörämittari) äänimerkki, valot(ajo ja taka/jarru) ja sivuseisontatuen ymmärrän. ohjauslukko en.

Kirjoittaja: Kenth ÖsterbergJa tohon äänenmittauksesta "tavalisilla" katsastuspaikolla ennen kisaa, niin ei ole varmaan muu ongelma kun että kierroslukumittareita ei taida löytää joka asemalta, db mittari kyllä löytyy.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOMinun suorasytytyksellä varustetusta nelarista mitattiin kyllä kierrokset diesel-korjaamolla ihan samalla laitteella kun savutusmittauksessakin. Ja ihan samanlainen värkki näytti olevan paikallisella katsastusasemallakin. Mittaus perustuu siis tärinän taajuuteen.

Kirjoittaja: Marko LaineTaitaapa olla sellainen mittari käytössä myös jääradalla kun se vaan iskettiin johonkin kiinni magneetilla ja sitten tuli kierrokset selville. Varsin nopea tuo on mittauksissa, luotettavuutta en sitten tiedä kun ei tullut vertailtua. No parin viikon päästähän tuonkin voisi vertailla omalla mittarilla ja katsastuksen muttarilla.

Kirjoittaja: Harri VanhalaEihän näistä kirjoituksista pahastua pidä.
Minusta on hauskaa, että näille palstoille kirjoitellaan ja annetaan neuvoja. Näissähän maksetaan myös sitä velkaa, jonka nuorempana on itseään tietävämmiltä tietoja saadessaan ottanut. Sitä velkaa ei voi maksaa sille, jolta se on otettu, vaan seuraaville kuski- ja megatsupolville. Pitää yrittää vähän korkoakin laittaa mukaan.

Suuresti pidän arvossa sitä Papan tekemää työtä, jota hän edelleen Suomi-offroadin eteen tekee. Meidän ilmaisutavoissamme on vähäisiä eroavaisuuksia, Papalla oma asteikkonsa ja minulla omani. Jos asteikot joskus vähän kipinöivät, niin ei kai tuo niin vaarallista ole. Vaikutusmahdollisuudet oman välittömän toimintaympäristön ulkopuolelle lienevät kuitenkin suuremmat, jos on jotain positiivistakin kommenttia välillä.

Kirjoittaja: TOM NORDMANHarri - aivan loistava juttu.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOOlisi varmana huvittanut minuakin, jos en olisi juuttunut pyörittelemään ensimmäistä kappaletta löytämättä sille merkitystä. Vai eikö Harri itse kokenut Raittilan panettelua jo lähes henkilökohtaisuuksiin meneväksi?

Kirjoittaja: Harri VanhalaEnpä tiedä henkilökohtaisuuksiin menneeni. Olisi hyvä, jos sellaista väitetään, niin myös osoitettaisiin, missä näin on käynyt. Pitää korjata tapojaan, jos näin on käynyt.

Mullakin oli laudatur äidinkielessä ja aine vieläpä julkaistiin Valioaineissa suureksi harmikseni. Tätä kirjoittelua on tullut harjoitetuksi sen jälkeenkin, mutta vielä on ilmaisussa puutteita, sillä selkeäksi luulemani asiateksti ei saavuta oikein kaikkia lukijoita. Siispä yritämme muistellä äidinkielen opettajan ohjeita ja tarkennamme:

* itävaltalaiset, japanilaiset ja kaikenmaalaiset enduroon tarkoitetut uudet enduromoottoripyörät ovat kelvanneet endurokatsastuksissa Suomessa myös FIM:n kontrollerilta hyviä arvosanoja saaneissa mittauksissa, myös Mikkelissä. Juuri minkäänmaalaiset pyörät eivät mene läpi muihin moottoripyörälajeihin tarkoitetuilla vaimentimilla. Poikkeuksena on piikin kotari, joka on "hiinä ja hiinä". Tämän kohdan ensimmäinen lause selittänee, miksi ei itävaltalainen, japanilainen tai muunmaalainen moottoripyörätehdas tarvitsisi suomalaista apua. Noin parin vuoden ajan ovat myös tarvikevaimentimet alkaneet kelvata katsastuksissa, kunhan niissä on ne palikat, jotka tehdas on siihen kuhunkin lajiin tarkoittanut.

* ainakaan minä tai Vicke eivät ole kehuskelleet sivarienduron lopettamisella. Kerroimme kylläkin erään ja vain erään syyn, miksi järjestäjät kyllästyivät järjestämään kisoja. Sivarienskan väheneminen on surullista, mutta me emme ole siihen syypäitä. Kilpailun järjestäjät ovat pyytäneet meitä katsastuksen tueksi, emmekä me tee päätöksiä edes katsastuspaikalla saatikka seuraavan vuoden kisoista. Päijänneajojen katsastuksen osalta voi kysyä tarkemmin HMK:n Koskiselta ja Sorennolta. Meillä on EMK:llä käynyt useampikin crossi- ja enskasivari mittauttamassa uusia putkiaan.
Selkokielellä äskeinen komplisoitu rakenne:

"Björn Ruokolahti ja Harri Vanhala olisivat mielissään, jos Suomessa ajettaisiin sivuvaunuluokkia etenkin, jos pyörät eivät olisi kovin äänekkäitä. "

Nyt sitten tulee vähän vaikeampaa tekstiä: sivareille pitäisi kehittää joitain poikkeamia äänisääntöihin, sillä ne kärsivät kohtuuttomasti rämisevistä rakenteistaan. Nämä asiat on tiedostettu kyllä aiemminkin. Ehkä joku vanha sivaristi muistaa, miten mittasimme pyöriä myös edestä ja sivulta selvittääksemme pakoäänen (se on se kauas kantava äänilähde) osuuden ja pyörät päästettiin läpi, jos oli vähänkään epäiltävissä, että rajat ylittävä ääni ei kanna kauas.

Olisi merkillistä, että joku vaivautuisi haukuttavaksi useana viikonloppuna vuodessa ja riskeeraisi kalliita mittareitaan vain saadakseen lajin harrastuksen loppumaan. Tämä saattaa tarkoittaa, että katsastajat ovatkin todellisuudessa "vihreä salaliitto", joka on soluttautunut lajin sisään ja murtaa sen sisäkautta.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikNo voi hyvä tavaton sentään - eiväthän enduron harrastajat harrastuspaikkoja lopeta, vaan paikallinen asujaimisto - sekä vakituinen että kesämökkisellainen, maanomistajat ja milloin mistäkin syystä uusimattomat ympäristöluvat.

Kirjoittaja: Nikkanen EeroKannattaako näistä asioista alkaa vääntämään,saati ottaa nokkiinsa?

Kirjoittaja: Jouni Patjastottakai :)

Kirjoittaja: Pentti RaittilaKun tämä juttu on nyt mennyt ihan överiksi niin menköön. Minä en puhu savoa sen enempää kuin Sirkku puhuu täysin käsittämätöntä "kummeli-kieltä". Saksalla kyllä pärjäilen jotenkin, japanilla en. Yo kirjoituksissa oli laudatur Suomesta. Enpä tiedä mikä nyt kaivaa Sirkun mieltä, kun olet aina lähettämässä minua johonkin? Mutta ihan vielä vähän tuohon ääniasiaan. Kun mittaajat nyt kehuvat, että saatiinpas lopettua tuo sivuvaunuenduro kokonaan, niin olisiko tavoitteena seuraavaksi lopettaa koko enduro? Pappa?

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOMitäs jos Raittila opettelisit jotain muutakin kieltä kun savvoo, esimerkiksi sitä japania tai saksaa, ja muuttaisit maahan jossa sinua ymmärretään? Sinne missä ei äänillä ole niin väliä vai mitä oikein meinasit? Vanhalan jutut pysyvät lähes poikkeuksetta 100% asialinjalla ja myös jo lähes henkilökohtaisuuksiin menevään kommentointiisi hän vieläkin kykenee vastaamaan asialinjalla.
Sinä puolestasi herjaat aina jotakin tahoa, joka suunnilleen vapaaehtoisvoimin yrittää tehdä parastaan lajimme ja sen jatkuvuuden eteen. Ja kun sinua arvostelee, niin lähes marttyyrin elkein "haluat palauttaa lisenssisi". Hei kuule, jos arvostelee, niin sitä kohtaa takuulla itsekin. Ja etenkin kun VAAN arvostelee!

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONiin, piti tuosta rengas-asiasta vielä sanoa/kysyä/pohtia. Kun talvirenkaaksi kerran käy se "karkeakuvioinen MP-rengas", eikä laki toisaalta estä talvirenkaan käyttöä kesälläkään (vain ne nastat), niin mitenkähän tuo nyt menee loppujen lopuksi? Onko asiasta ennakkopäätöstä?
Niin, ja Celle muuten kertoi, että on myös E-hyväksyttyjä krossirenkaita. Merkki unohtui kysyä.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikMorjens papat & inssit,

Mites tän nyt selittäisi, ettei tarvitsis mässäillä tuon pertti-osaston kanssa - no ajatellaanpa, että se ääni on vähän sama juttu kuin koiran jätökset. Jos koiran jätökset jäävät Mustin huoleksi, sitä kutsutaan Kehän ulkopuolella lannoittamiseksi ja Kehän sisäpuolella rauhanomaisesti omistajan välinpitämättömyydeksi. Mustin jätökset eivät olisikaan mikään ongelma edes Kehän sisäpuolella, elleivät 300 000 Mustin serkkua ja lajitoveria tuottaisi vuorokaudessa 150 tonnia jätöksiä, mikä ei tietyllä tarkasteluvälillä voi jäädä keneltäkään huomaamatta - ja huomaa, silloin siitä on jo tullut sellainen ongelma, että tietyn tyyppinen persoonallisuus ei jätä asiaa sikseen ennen kuin ongelma kitketty perin juurin. Äänen kanssa se on vähän sama juttu. Ärsytä ajopaikan väestöä tarpeeksi ja kas - väkijoukosta nousee yksi tai kaksi, jotka käyvät sen muutaman vuoden valitusruljanssin läpi ja varmistavat, että paikkakunnalla ei enää harrasteta moottoripyöräilyä saati mitään muutakaan päristelyä.

Kirjoittaja: Pentti RaittilaEn nyt halua jatkaa tätä henkökohtaisuuksiin menevää keskustelua tässä, mutta yleensä vastaan silloin kun kysytään tai esitetään vääriä syytöksiä. Ensinnäkin on turha väittää, että pakoputkia on Suomessa "ronkittu", kun siihen ei ole mitään perusteluja eikä näyttöä. Eikä kukaan järkevä kuljettaja nyt ole niin tyhmä, että kuvittelee äänen vaimennusta muuttamalla saavansa jotakin etua. Pyörissä on niin paljon tehoja, että tuskin kukaan Suomessa kilpaa ajava pystyy niistä käyttämään kuin n. 70 %. Ajo-ominaisuudet ovat sitten asia erikseen. Ehkä tässä nyt näkyy kuitenkin se asenne ero, joka on siellä kehä kolmosen sisäpuolella. Täällä suuressa Suomessa on vain sen kymmenen vuoden aikana, joina olen ollut mukana, tullut valituksia kilpailijoiden ajotavoista liikenteessä. Lisäksi tuo epäselvä tapa merkitä reittejä on ollut murhetta ja riitaa tuottava. Ehkä tämä enduro säännöstö pitäisi jakaa nyt kolmeen osaan, kun se nyt vain kahtena. On MM-enduro ja Suomi enduro. Se voisi olla: MM-enduro, City-enduro ja Suomi-enduro. City-enduron alueeseen kuuluisi kehäkolmosen sisäpuoli, me maalaiset oltaisiin sitten vielä Suomi-enduroaluetta. ??? Pappa ??

Kirjoittaja: Harri VanhalaItävallan insinöörit eivät tarvitse suomalaista don

Kirjoittaja: Pentti RaittilaReittien merkkaukseste on käynnissä erillinen keskustelu. On aika ilkeästi sanottu, että kuskit eivät tunne alkeitakaan tekniikasta ja sääntökirjasta. Se jotenkin ihmetyttää, että Japanissa ja Itävallassa valmistetut laitteet suoraan uusina kelpaavat kyllä tehtaiden insinöörien mukaan ääniensä puolesta liikenteeseen, mutta Espoon insinöörin mielestä ei. Pitäisi varmaan lähettää suomalaista tietotaitoa esim. tyhmille japanilaisille.
???? Pappa ???

Kirjoittaja: PEKKO ROMMISe oli asiaa Pappa

Kirjoittaja: Harri VanhalaNo, tämän otsikon alla keskusteltiin katsastusasioista, mutta miksipä keskustelu ei laajenisi tähänkin suuntaan.

Asia kiinnostaa varmaan sellaisiakin, jotka eivät välttämättä lue näitä tylsiä tekniikan otsikoita, joten voisitte avata keskustelun toisen otsikon alla.

Näitä teemoja kuitenkin yhdistää kuitenkin eräs seikka (mikäli reittikeskustelua oikein seurasin): kaikki kuskit eivät tulkitse reittimerkkejä ajatellulla tavalla (esim. pitääkö reitin kulmanuoliopaste kiertää vai ei) eivätkä tunne teknisiä sääntöjä edes auttavasti.

Tuon äänipuolen ja muunkin katsastuksen osalta harmittaa kuskienkin puolesta, kun ovat investoineet kisoihin rahhoo ja vaevookin, mutta pyörä ei ole edes sormien läpi katsoen hyväksyttävissä. Niinpä valistusta pitää tehostaa ja väittäisin, että muinoin, kun lisenssiä ei saanut vain maksamalla, oli tilanne tässä suhteessa parempi. Itse kyllä epäilen, puuttuisiko tien varressa päivystävä Pekka Polizei siihen, onko pyörässä ohjauslukko tai sivutuki. Valot ja kovin törkeät äänet voisivat kiinnostaakin.

Jospa me vähemmän organisaation kolhuja kokeneet yritämme vielä tällä positiivisella tavalla.

Kirjoittaja: Harri VanhalaEnnen peräreikäkeskustelun jatkumista korjaus aiempaan matematiikkaani: 103 dB:n pyörä vastaa kahdeksaa, ei kahtatoista 94 dB:n pyörää (2*2= 4, eikä 6, niinkuin luulin).

Kirjoittaja: Pentti RaittilaHarrille: Ymmärrän ihan hyvin huolesi. Kuitenkin jossakin on aina sellainen talonpoikainen järki, joka kulkee insinöörijärjen edellä. Toivottavasti näissä asioissa löytyy oikeat kompromissit, sillä nyt pitää olla onnellisia siitä, että enduro on noussut Suomen suurimmaksi moottoriurheilulajiksi. Niin oli aikanaan TT joka sitten muuttui RR nimelle. Se tuhoutui sitten vakavien onnettomuuksien sumaan. Nyt on edurossa sama uhka. Jos lajiryhmä sulkee silmänsä reittiasioista, ei hyvä seuraa. Kahtena edellisenä vuotena on hyväksytty SM-kilpailujen tulokset sellaisista kilpailuista, jotka eivät mitenkään täyttäneet sääntöjä. Perusteluina oli, että kun ajajista kukaan ei tehnyt protestia kisaa vastaan. No ajajathan ei uskalla mitään, koska toisinajattelijat "lähetään Siperiaan". Kyllä itse lajiryhmällä pitää olla vielä niin paljon "munaa"( anteeksi nuoriso ilmaisu), että se ihan itse voi mitätöidä epäonnistuneen kilpailun. Itse tarjosin toissavuonna lisenssiäni pois, kun olin kilpailunjohtajana epäonnistunut. No ei ollut kanttia kenelläkään ottaa sitä vastaan.
Lopuksi: Nämä ovat harrastushommia, ja toivottavasti kaikki sen ymmärtävät. Mistähän löytyisi se "Mastermies", joka ajaisi reitin läpi aina ennen kilpailua ja päättäisi, että onko kisa SM-tasolla vai piiritasolla? ??? Pappa

Kirjoittaja: Pentti RaittilaJo ihan vannomalla päätin, että en enää ikinä kirjoita tänne mitään... mutta kun tämä endurotouhu nyt näyttää menevän ihan pakoputken peräreijän ympärillä pyörimiseksi,. niin en voi enää vaijeta. Mielestäni aina kilpailuja järjestettäessä ensisijalla on turvallisuus. Sääntökirjakin sekavuudessaan antaa siihen rajoja nopeuden osalta. Kun nyt sitten viime viikonloppuna Nummisen pelloilla vedettiin munaasennossa 130 km/h reittiä huitovien ukkojen kahtapuolta... niin onko se sitten tärkeintä miten peräaukko pörisee jossakin seurojentalon pihamaalla. Sehän on jo todettu ihan vääräksi mittaustavaksi kokonaan.
Ja muutenkin laji on jo tarpeeksi vaikea, ja Suomienska jättäytyi luokkajaossa johonkin 90-luvulle. Onneksi kohtalokasta onnettomuutta ei Nummisissa tapahtunut. Itse olen ollut vieressä katsomassa tapahtumat, jotka johtivat Eläintarhan Ajojen ja Imatran Ajojen loppumiseen. Ei se pakoputken pörinä ole mikään uhka lajille, vaan sellainen atakki, jossa tulee useita ruumiita. Tämä nykyinen linja, jossa ei näetä metsää puilta johtaa siihen. Vielä yksi kysymys: Ottaako lajiryhmä nyt vastuun kaikkien enskakisojen katsastuksesta tänä vuonna???? ?? Pappa :(

Kirjoittaja: Kees van NiftrikNäitä nummeroita pyöritellessä on hyvä vielä muistaa, että desibelit ovat logaritmisia lukuja. Konkretisoidakseni mikä ero endurovaimentimella ja crossivaimentimella, voisin mainita viime viikonlopun ajelut, kun hyvä ystäväni antoi CRF 450:n lämmetä ryyppy päällä tyhjäkäynnillä, niin minun piti lyödä vapaalla 3/4 kaasulle, että kuulin käykö oma EXC 525. Silloinkin vasta tärinän lisääntymisestä huomasin. Molemmissa on siltikin suurin piirtein saman verran tehoa ja kiihtyvyyttä, mutta toinen sirkuttaa kuin T-72 neuvostohyökkäysvaunu luonnossa edetessään ja suuremmilla kierroksilla erot vain tuntuvat kasvavan. Kysymyksen voisikin formuloida niin, että onko tuo melun tuoma kiihtyvyys tai tunne lisäkiihtyvyydestä sen väärti, että vuosittain saamme kuulla uusista ympäristölupien epäämisestä.

Kirjoittaja: Harri VanhalaTommille: suorasytytyslaitteissakin on kipinä ja siitä on hankala saada rundareille signaalia. Tässä meidän rundarissa tulpanhatun ympärille kiedotaan 2-3 kierrosta piuhaa (Yamaha) tai 1 kierros (Honda250). Gassi on vielä vaikeampi tapaus eikä niitä aina saada otetuksi. Tulpanhatun ja kannen väliin voi joutua tunkemaan ohutta lankaa tai tekemään sykkyrän ja viemään sen lähelle tulppaa. Gasseja ei ole onneksi paljon. MM:ssä voitiin käyttää tehtaan megatsujen säätöboksia. Enpä osaa antaa tästä GAS-kotikäyttöön sopivaa vinkkiä, asia pitäisi tutkia. Jos asustelet Espoon lähistöllä, olisi kiva tutkia.

Jos kierroksia ei saada, joutuu kuski katsastajan harkinnan "armoille". On tehty esim näin: on mitattu ääni tyhjäkäynnillä ja katsottu, paljonko marginaalia on käytettävissä äänirajaan. Jos tyhjäkäynnillä ollaan jo rajan lähellä (ei harvinaista yliäänisissä pyörissä), uskalletaan pyörä hylätä. Toinen muunnelma on nostaa pyörän kierrokset sellaisiksi, että dB-mittarin mukaan ääni on sallitun rajamailla. Ei auta kuin arvioida, ovatko kierrokset mittaussäännön mukaiset vai ei.

Kun kierroksia ei saada, on kuskin oikeusturva uhan alla. Voin kuitenkin vakuuttaa, että kun on tehnyt satoja tai tuhansia mittauksia, ei huteja tule. Vähemmän kokeneen on oltava siksi hyvin varma, jos antaa hylkypäätöksen.

Markolle:
crossissa ja endurossa on yhteensä kolmet säännöt, endurossa yhdet ja crossissa kahdet varmuuden vuoksi; tämän vuoden urheilusäännöstössä n. sivulla 87. Enskassa männännopeus 11 m/s ja Hondaa koskeva laskelmasi oikein (mulla on taulukossa tosin lukema 5323, ero on käytännön tilanteessa mitätön). Crossin kierrokset perustuvat 13 m/s nopeuteen, joten Honda450 saisi lukeman 6290. Säännöissä kuitenkin sanotaan, että kierrokset VOIDAAN mitata vakiokierroksilla 4500 (251-500 cc). Tästä kohdasta olen jaksanut jankuttaa: crossin raja on muutenkin aika korkea ja sitten ne mitataan joillain aivan naurettavilla kierroksilla. Kun säännöissä lukee "voidaan mitata", tarkoittaa se, että tässä kisassa mitataan 4500-kierroksilla ja ensi viikolla jossain muualla 6290-kierroksilla. Tätä tivatessani sain vastauksen, että käytetään FIM-sääntöä eli alempia kierroksia. Miksi sitten sääntöä ei voi kirjoittaa yksikäsitteiseksi, eiväthän kisajärjestäjät tiedä näistä kannanotoista kuin sen kautta, mitä jaksan näistä jäkättää. FIM-käytännöllä on vielä se ongelma, että sen perustelulle nauraa aidanseipäätkin: rundit ovat luokkakohtaisesti vakiot, koska saman kokoluokan pyörät ovat rakenteeltaan samanlaiset (esim. Honda 250/2t ja Honda 250/4t). Ovatkohan ne ikinä kuulleet nokka-akseleista tai venttiileistä siellä Pariisissa? Muistammehan toki senkin, että nelareihin siirtymistä suositaan ympäristösyistä.

Muistakaapa sitten, että tämän vuoden malleille crossissa on 96 dB raja, muille 98 dB. Siirrytään pikkuhiljaa kohti hiljaisempia pyöriä, mutta Keesiä mukaillen: tämän vuoden mallinen 85-kuutioinen hylätään ja seuraavana jonossa oleva mylvivä 450-kuutioinen 05-mallinen hyväksytään. Tämä on siirtymäkauden ongelma onneksi enkä osaa tästä kritiikkiä jakaa, hyvä kun ratoja saadaan edes näin säilymään.

Kuulin kyllä huhun, että tähän siirtymäaikaan tulisi muutoksia, mutta ainakaan painotuore sääntökirja ei tästä puhele (SML:n nettisivun urheilusäännöstön sivu 88).

Sivarit saivat tietääkseni ääniongelmansa ratkeamaan, en tosin ole niitä vähään aikaan mittaillut. Koko ongelma oli sikäli hölmö, että sivareissa on hyvin tilaa änkkärille ja niiden ajajat tottuneita rakentelijoita. Me vain emme saaneet kuuluville varoituksiamme siitä, että jotain on tapahduttava. Harva oli edes kiinnostunut kuuntelemaa, hyvä kun eivät päälle käyneet (yksi kyllä kävikin, mutta osui epätarkkuuttaan Häkkälään, joka on sen verran leveämpi, että osuu helpommin) Sivarin erikoisongelma on, että lullan pohjalevy laulaa. Niinpä ääni kuulostaa vierestä pahalta, muttei kanna pitkälle. Toisin sanoen, mittari sorsii sivaripyöriä. Tämän yritimme kovasti ottaa huomioon, mutta kun niistä vaimentimista lähti koko sisuskalut välillä jo Malmilla pois, niin järjestäjien huumorintaju taisi loppua. Meillä mittaajille ei ole ollut sen kummempaa kantaa koko asiaan.

Keesin kirjoitukseen vielä: karkeasti ottaen 3 dB:n ero vaatii aina tuplaamisen tai puolittamisen. Jos yksi pyörä pitää 97 dB ääntä, se vastaa samaa kuin olisi kaksi 94 dB:n pyörää. Vastaavasti 100 dB:n pyörä vastaa kuutta 94 dB-pyörää. Jos olisimme hyväksyneet Nummisissa ne kaksi 103 dB-pyörää, olisi tarvittu yhteensä 24 sääntöjen mukaista pyörää yhtaikaa samassa paikassa aiheuttamaan sama melu. Erikseen kulkevat 94 dB äänet eivät kanna kauas, mutta kun pannaan 103 dB -pyörä polulle, ne 12 moottoria kuuluvat viranomaisille asti.

Laitetaan tämä äänijuttu taas kuntoon, johan se vähän aikaa olikin, niin se hautautuu siihen koloonsa, mihin se kuuluu.