Bio98 bensa

Kirjoittaja: Lauri LehtinenItsellä pintakaasulla matalillakierroksilla pientä nakua havaittavissa, mutta en ole siitä tehnyt suurempaa numeroa. Muistaa vaan olla ajamatta sillä lailla. Kaasua avaamalla ei nakua ainakaan korvakuulolla ole havaittavissa ja kraana auki vedettäessä ei ole merkkiäkään nakusta. Bensan seassa käytän tolueenia n.10% ja se tuntuu rauhottavan, pintakaasulla pienillä kierroksilla sekään ei kyllä auta. Pientä rotansyömää oli sb:ssä kun viimeksi avoin sylinterin, mutta oli minimaalisen pieni "reunus" vasta tullut. Mistäs sen sitten huomaa koska sylinteri on piloilla sb:n suhteen ?

Kirjoittaja: Timo TähkäpääAlatiivisteen ohentaminen nostaa puristussuhdetta.
Madalla squish bandia ja pidä puristussuhde ennallaan.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOKaikissa on alatiivistettä ohennettu orkkiksesta ja siten jouduttu ottamaan kymppä takaisin. Tuohon detonointiin kuitenkin vaikuttaa paljon myös sytytyksen ajoitus, kuten Harri taisi mainitakin, eli jos alavääntöä haetaan lisää niin kasvatetaan ennakkoa. Viimeinen kymppä on ihan turha verattuna siihen hyötyyn mitä vastaavasti voi sytkää aikaistaa.
Toinen vaikuttava asia on pakolämpö, mullakin on hyvä omavalmiste vääntöpaisari, mutta se on vain talvikäyttään. Kesän ja talven eron on n. 50 asteen verran ja mäntään ilmaantuu hetkessä pienen pientä rotan syömää pakopuolelle kesällä. Äänimerkkejä ei kylläkään tule paitsi silloin kun jäähdytysvesikin alkaa olla todella kuumaa, yli sadan asteen.
Eri malleissa, jopa eri vuosimalleissa, on palotila muotoiltu hyvinkin erilaiseksi silti samalla puristussuhteella, lisäksi SB leveys vaihtelee. Toisissa kansissa se noudattelee männän muotoa, muttei kaikissa. Eli olisin sitä mieltä, että nuo on katsottava tapauskojtaisesti, yhden vuosimallin ohje ei välttämättä pädekään toiseen ja vielä kun asiaan vaikuttaa kaikki tulpan lämpöarvosta läppien paksuuteen ja kaasarin säätöihin.

Kirjoittaja: Timo TähkäpääAinakin minun pyörästä nakutus hävisi squish bandia madaltamalla. Tosin rotansyömää ei ollut, vain nakutusta matalilla kierroksilla pintakaasulla tai kaasua avatessa.

Sirkun antamat detonointirajat tuntuvat kovin suurilta. Samaa luokkaa kuin minulla oli orkkiksena.

Miten näissä kokeiluissa on käynyt puristussuhteen?

Kirjoittaja: Harri VanhalaMulla on se kuva, että ahtaassa squish bandissa ei bensa pääse lämpeämään liekistä riittävän nopeasti ja siksi se aikanaan syttyy, jos syttyy lainkaan, paineen nousun takia. Toisin sanoen: liekkirintama ei ehdi perille ennenkuin paineen nousu (ei siis paine sinänsä) saa tavaran syttymään itsekseen. Juuri tämän takia isot palotilat ovat ongelma. Isommissa koneissa (satoja ccm) squisheista kai luovuttiin siksi, että elleivät ne nakuttaneet, ei bensa squish-tilasta palanut ollenkaan ja pakokaasuihin jäi merkittäviä määriä palamatonta tavaraa. Se taas näkyy mittareissa niin kohonneina HC-arvoina.

Tähän sisältyy myös vanha moraalinen ongelma: onko itsesytytys syntiä? Moottorin kannalta on!

Omat tiedot nakutuksesta tulevat harrastuksen kautta, ei tosin monttuajon:
Amerikkalainen pumppubensa on ainakin BMW-harrastajien (tekevät kai autojakin nykyään) keskustelupalstojen mukaan aika kolkkoa tavaraa. Itse ajeleskelen 83-mallisella 9,5-puristeisella 1000-kuutioisella, 500 cc/sylinteri. Täkäläisellä 95:llä kuuluu venttiilien rallatuksen ohella matalilla rundeilla ja isoilla kaasun avauksella iloinen kilinä etenkin kuumilla ilmoilla. Ameriikkilaiset väittävät, ettei vastaavalla koneella pääse sikäläisellä bensalla kilinästä eroon millään konsteilla (puhtaat palotilat, myöhennetty sytytys, maltillinen kaasun avaus) ja niinpä käyttävät 8,2-puristeisia mäntiä. Reilun parannuksen tuo vasta kaksoissytytys eli kanteen tehdään ylimääräinen tulpanreikä. Liekkimatkat putoavat noin puoleen ja kilinät kuulemma loppuvat ja sytytystäkin voi myöhentää. Näitä koneita virittelevät höyläävät squishin tiukemmaksi ja saavat kilinäongelman etenkin Ameriikassa.

Jos pyörässä on paha kilinäongelma, voisi sytytystä kääntää hiukan myöhemmälle. Se ei tietysti ole optimaalista palamisen kannalta, vaan ehkä parempi vaihtoehto kuin antaa koneen kilistä.

Tietääkseni oktaaniluku ja itsesyttyvyys testataan koemoottorilla. Jos itsesytytys tapahtuisi pelkästään paineesta eikä paineen noususta, riittäisi testaukseen pelkkä painekammio.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOHarri, mitä minä tässä nyt vuoden mittaan olen muutaman tutun kanssa kokeiluja tehnyt, niin se Squish band näyttäisi kyllä olevan isommissa moottoreissi suurempi.
Detonointiraja (korvalla) oli 85cc:ssä 1.0mm, 100cc:ssä 1.1mm (samoin kuulemani mukaan 125cc), 200cc 1.4 tai 1.5mm ja vanha 3-satku kympän korkeampi.

Jonkun 2-satkun omistajan kanssa vaihdeltiin asiasta meiliäkin, niin hänen kotarissaan oli orkkiksena 1.7mm ja piikissä se oli mulla 1.2mm.

Sinällään tuo selityksesi siis menee kyllä minun kaaliini, juuri tuon lämpötilagradientin takia, mutta kuinka se sitten selittyyn painegradientissa? Olettaisin että syntyy rintama, jossa paine nousee nopeammin kuumalla pinnalla ja itsesytytys johtuisi ensitilassa siitä. Vai onko sinulla jotain parempaa tietoa asiasta, en yllättyisi vaikka olisit päässyt ilmiötä mittaamaankin hyvinkin seikkaperäisin tuloksin...?

Oma luuloni on ollut, että kun Squish bandiä pinentää liikaa, alkaa seos paineen vaikutuksesta syttyä siinä välissä jo ennen kuin kipinä sen sytyttää. Rotansyömä männässä viittaisi kaiketi siihen ja toisaalta sen alueen leveys ei muutu männän kasvaessa samassa suhteessa, joten arvelisin pienemmän moottorin olevan herkempi ilmiölle.

Tässä muuten kun kasasin temmin, niin melkein pelästyin ensimmäistä pörinää. Pakoputki oli samassa rytäkässä mennyt aikas pahasti sisään ja oikomisesta jäi pahoja lommoja. Sopivasti ryyppy päällä kierrokset ovat sellaiset, että aivan kuin hakkaisi mäntää/detonoisi.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikMitä tulee palorintaman etenemiseen, koskaan ennen ei varmaankaan ole palanut yhtä hyvin ja kontrolloidusti kuin nykyään. Polttoaineseos syttyy, kun paine on riittävä. Todennäköisesti tämä pahimmillaankin tapahtuu vasta hyvin lähellä oikeaa syttymishetkeä aivan kuten vesikin kiehuu vähän alhaisemmassa lämpötilassa, kun painetta vaihdellaan sopivasti. Ei se kuitenkaan tarkoita, että pienellä paineen muutoksella saisi kiehumaan 30 asteessa.

Kirjoittaja: TOTTI RAITTILAToisaalta, koskaan bensanvalmistajalla ei ole ollut niin helppoa kuin nyt. Mittaribensa on tarkoitettu vain ja ainoastaan autoihin ja muihin liikenne-ajoneuvoihin, joissa kaikissa on nykyään nakutuksentunnistimet. Se on melkein se ja sama, mitä se bensa kestää, kun moottorit syö mitä vaan. Jos ongelmia tulee esim. crossipyörissä on niin helppo todeta että eihän mittaribensaa ole edes tarkoitettu tällaiseen käyttöön. Puhumattakaan että siihen polttoaineeseen vielä sekoitettaisiin jotain lisäaineita, esim. 2T-öljyä. Täyssynteettinen 2T-öljy nykyisen mittaribensan kanssa se vasta myrkky onkin. Nelariajan uusimpana keskustelunaiheena sitten venttiilien reunojen rispaantuminen (irtoaa pieniä muruja). Tämäkin ilmiö johtunee bensasta, väitetään.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikNiinpä, mutta unohtuiko nyt miksi bensiini ei kestä paineen muutosta? Vai väitättekö, että puristuksenkesto on heikentynyt nykyisissä bensiinilaaduissa. Olisiko todellinen oktaaniluku esimerkiksi 85? Epäilenpä, että bensiinit ovat tällä hetkellä tasalaatuisempia kuin koskaan aikaisemmin. Iso Kotari ei nakuta korvin kuullen (onhan se mahdollista, että kaikkea nakutusta ei huomaa) edes oktaaniluvultaan 95:lla. Lisäksi näissähän oli se toinen sytkäkäyrä "neuvostobensaa" varten, jos on tarvetta ajaa petroolilla.

Kirjoittaja: Ossi Mertsalmieikö tämä Futura Green ole juuri tätä "pienkone" bensana myytyä kamaa?

Harrilta erittäin hyvä vastaus, kävin itsekin jo hakemassa kirjastosta vähän kirjoja millä saisi vähän enemmän tietoa aiheesta itselle... Itse vaan todennut vaan että nakuttaa , miettimättä yhtään syytä mistä johtuu ja heittänyt parempaa ainetta tankkiin.

Oletko Harri katsellut että onko nuo jenkki bensat missä määrin eriäviä suomi aineista? Siis pumppu aineet?

Kirjoittaja: J-P ANTTOLAINENTossa toi edellinen keskustelu aiheesta:

http://www.offroadpro.net/fin/keskustelut/viestit.asp?nro=37851

Kirjoittaja: JANNE TAMMIEi ole kokemusta tosta Bio 98:sta enkä sitä nyt kelleen edes suosittelisi, samaa kamaa se näköjään on kun muutkin pumppubensat. Ongelmana onkin, että bensa-asemilta ei tahdo löytyä crossi/enskapyörän moottorissa hyvintoimivaa bensaa. Shell on tuonut V-Poverinsa mittareihin ja mainostaa että sitä voi panna vaikka formulaan. Noinkohan toimii?? Neste taas kehitteli rallibensaa, jonka valmistus on nyt lopetettu(Futura Green Racing). Mitäs nyt? Uusien(ja vanhojen) pyörien moottoreissa on poltettu varmaan vaikka mitä ja kilpailuetua on haettu kaikenlaisilla seoksilla. Joskus on pyörään säädötkin löytyneet, yleensä ei.

Olen aikanaan ratkaissut kohdaltani ongelman käyttämällä Futura Greeniä, eikä siihen mielestäni kannata lisätä muutakuin 2-t öljyä ja Masinolia. Greeni toimii loistavasti sekä nelarissa, että kaksitahtisissa. Se pitää oman kokemukseni mukaan moottorin sisältäpäin puhtaampana(palaa paremmin) ja poistaa tehokkaammin kuumat pakokaasut, joten tehotkin säilyvät moottorissa paremmin. Säädöt pysyvät, kun bensa on tasalaatuista. En ole mikään tekniikan asiantuntija, mutta mainoksen mukaan Nesteen Futura Green on korkean moottorioktaaniluvun ja alhaisen höyrynpaineen ansiosta teknisesti moottorin toiminnan kannalta parempi". Tosi on.

Greeniä voit tilata Neste Oilista ark. 8-17 p. 010 458 8480. Saatavana 5 litran pänikässä ja 200 litran tynnyrissä. Katso neste.fi tai shell.fi, niin löydät faktatietoa bensoista. Siellä on kaikki tuotetiedot.

Vuoden 2006 kansallisen urheilusäännöstön sivulla 86 SALLITUT POLTTO_JA VOITELUAINEET sanotaan, että "Kansallisissa ja kansallisissa mestaruuskilpailuissa sallitaan ns. ympäristömyönteisten Neste Futura ja Neste Futura Green polttoaineiden käyttö, vaikka ne eivät aivan kaikilta osiltaan FIM:n sääntöjä täytä". Lisäksi mainitaan sallittuna tuo normaali jäänestoaineen käyttö.

Kirjoittaja: Harri VanhalaVastoin Sirkun ihmettelyä minusta ei ole ollenkaan ihmeellistä, että 85-kuutioinen ei detonoi, vaikka litrateholtaan löysempi 250-kuutioinen sitä tekisikin.

En nimittäin ihan vähällä usko, että kellään näissä ympyröissä detonointi johtuisi koneen puristussuhteesta tai -paineesta suoraan. Liian huono puristuskestävyys johtaisi seoksen syttymiseen ennen kipinää eli seos syttyisi paineesta (tarkkaan ottaen se syttyy pikemminkin liian suuresta paineen nousunopeudesta kuin paineesta).

Todennäköisempää on, että kipinän sytytettyä seoksen nousee paine niin nopeasti, että vielä palamaton seos syttyy paineen nousun takia eikä tulpasta lähteneen liekkirintaman kuumentamana. Mitä isompi palotila, sitä pidempi matka tulpasta on viimeiseen palotilan sopukkaan ja sitä herkempi kone on detonoinnille ja tästä syystä 250-kuutioinen on paljon arempi kuin 85-kuutioinen. Kun autoihin alkoi tulla Twin Spark-mainoksia, tarkoitti se suomennettuna: "Emme kyenneet saamaan tätä moottoria kestämään korkeapuristeisena liian pitkän liekin etenemismatkan takia ja siksi jouduimme lisäämään siihen toisen tulpan. Onneksi mainososasto sai sen näyttämään hienolta ja saatoimme korottaa hintaa."

Moottoreissa, joihin on rakennettu hyvin ohut squish band (eli se palotilan ulkoreunassa oleva matala tila) ovat erityisen arkoja detonoinnille, sillä squish bandiin jäävä pieni seosmäärä pysyy viileänä, onhan koko siellä kolossa oleva tavara lähellä viileää sylinterinkantta. Niinpä liekkirintama ei ehdi seosta lämmittämään ja palotilan paineennousu saa detonointia aikaan. Kun kannesta höylätään, madaltuu squish band ja detonointi saattaa alkaa ja se ehkä tulkitaan virheellisesti nousseesta puristussuhteesta aiheutuvaksi, vaikka todellinen syy voi olla liian viileä seos. Ei ole harvinaista nähdä squish band-alueilla kannessa rokkojälkeä. On paradoksaalista, että squishillä on tällainen vaikutus, kun sen tarkoitus on keskittää seos palotilan keskellä ja nopeuttaa liekin etenemistä ja vähentää detonointia.

Miksi sitten detonointi on paha asia? Tarkoitushan on polttaa palotilassa oleva seos ja detonointihan vain auttaa asiaa, kun kama syttyy monesta paikasta yhtaikaa. Ongelmana on hallitsematon palaminen ja oikeastaan suoran käännöksen mukainen "räjähdys". Paine nousee erittäin nopeasti ja saavuttaa korkeamman arvon kuin moottorin suunnittelija haluaisi eikä etenkään mäntä tahdo kestää. Painehuippu saatetaan saavuttaa jopa ennen yläkuolokohtaa ja paine yrittää painaa mäntää takaisin, mutta kampiakselin inertia voittaa. Kun mäntä on matkalla alas ja pystyisi tekemään hyödyllistä työtä, on seos jo palanut. Kun palava seos ei ole päässyt tekemään työtä, se on energiansa jonnekin luovuttanut ja takonut mäntään tai kanteen pienen pienen kolon.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikMistä tässä keskustelussa nyt on oikeasti kysymys? 95-oktaanisen bensiinin puristuksen kestävyys on sama kuin 95-oktaanisen 10, 20 tai 30 vuotta sitten. Eihän oktaanilukua ole tuunattu, vaikka pyörien kansia onkin. Pyörien puristussuhdetta on nostettu, että näistä uusista nelitahtisista pikku-pommikoneista saataisiin riittävästi tehoa vauhdikkaaseen ajoon vai mitä? Lisäksi kilpailusääntöjä ei ole päivitetty vastaamaan näiden pyörien (jotka kehitettiin vähentämään 2t-moottoreiden päästöjä) polttoainevaatimuksia, koska kukaan ei uskalla sanoa ääneen mitä törkyjä tankkiin pitää tunkea, että moottorit saadaan kestämään.
Nelarissa pitää nimittäin olla iso moottori, että siitä saadaan riittävä teho kompensoimaan kaksitahtisen paino- ja kestävyysetuja. Summamutikassa raja kulkee noin 400:ssa kuutiossa. Kaikki alle sen ovat ns. "pyhiinvaeltajia", koska niihin joudutaan tekemään pyörän kestävyyteen merkittävästi vaikuttavia kompromisseja tehon, painon, voitelun, jäähdytyksen ja käytettyjen polttoaineiden suhteen.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOOssi, kuulostaa perin oudolta, että 50hp antava 250cc detonoisi, kun nuo 85cc:tkin kestää vaikka mitatut tehotkin on yli 25hp kautta linjan.

Itse ajan detonoinnin suhteen aikas lailla rajasäädöillä, jo valmiiksi siltä osin 98:lle kiristettyä konetta on vielä hiukan kiristetty lisää. Bensiksen valinta onkin tässä omassa yhtälössäni kaiken "a ja o". Minua neuvottiin jättämään JET

Kirjoittaja: Marko LaineJoo, MM-kisoissa ajetaan ihan hirveillä myrkyillä, maaradalla ja speedwayssäkin vedetään metanolilla eikä bensalla. ;)

Kirjoittaja: Ossi Mertsalmijoo on hyviä myrkkyjä. Jeteissäkin käytettävä VP-kisabensa on niin rajua kamaa että jos pään tunkee rungon sisään(säätää vaikka kaasareita) niin päänsärky on todella huima.
En tiedä sitten mitä tuo 4 tahtisuus muuttaa. Saa niistäkin tehtyä ylikireitä vehkeitä mitkä ei toimi pumppubensalla. Nyt tuntuu ainakin siltä että vakio 2t vehkeet tehty niin tiukille jotta pärjäisivät 4t vehkeille ja tästä johtuu nuo ongelmat bensojen kanssa. Ja onhan tietysti bensatkin huonontunee 2t moottorien suunnasta ajatellen. Tämä tietysti ihan puhdasta omaa mutua...

Kirjoittaja: Marko LaineTodellakin kaikki lisäaineet ovat kielletyjä. Kaksitahtisiin saa lisätä sen vaatiman 2-tahtiöljyn ja talvella tilkan jäänestoa (esim. Masinol), mutta kaikki muu on kiellettyä bensan seassa.

Kirjoittaja: JARKKO KAINULAINENItsekin olen nyt tota Vpoweria 25 litraa polttanut ja selvästi käy pyörä rikkaammalla kuin normi 98:lla. En mene varsinaisesti muista hyödyistä vannomaan, koska ei mielestäni tuo matalapuristeinen puolikkas endurokotari ole aiemminkaan hirveesti nakutellut. Tosin koko ajan taitaa noi 98:t mennä lirummaksi.

Kirjoittaja: Pekka VartiainenNo entäs 95 käyttö.? Mites on moottorin laita? Itellä kestänyt aivan hyvin eikä ole ollut mtn vikaa.

Kirjoittaja: MAURI KIEVIMAA98 toimii ihan hyvin

Kirjoittaja: Pentti RaittilaKyllä se taitaa olla niin, että nykybensojen muuttuminen vanhanajan petrooliksi on nyt päällimmäinen syy 2t-moottoreiden katoamiseen kilpakäytöstä. Ja muutenkin, tuskinpa kukaan minkään lajin MM-kuljettaja ajelee tavallisilla pumppubensoilla, oli ne säännöt nyt mitä tahansa. ?? Pappa ??

Kirjoittaja: Anssi LehtinenMun KX250 -06 ei kyllä ainakaan männän perusteella detonoi tasan yhtään (V-Power). Ajan kyllä aika rikkaalla seoksella eikä varsinaisessa hiekkalaarissa ole tullut ajeltua. Juuri tästä syystä kiinnostaa ne yksilöerot pyörissä, ei varmaan paljon tartte puristusten, kanavien ja ajoituksen heittää niin johan nakuttaa.

Kirjoittaja: Marko LaineOssi: kannattaisi alkaa miettimään muita keinoja tuon kestävyyden saavuttamiseksi, varsinkin kun näytät myös kilpailevan. Sarjacrosseissa tuota ei varmasti valvota, mutta miksi ehdoin tahdoin rikkoa SML:n sääntöjä, jotka kuitenkin ovat sarjacrosseissakin voimassa.

Kirjoittaja: Ossi MertsalmiNiin siis oman kokemuksen ja muiden kuulojen mukaan nimenomaan tuo -06 250 kawa on pahimpia nakuttajia. Oma -05 vielä hanskattavissa aineella. Siis onko tuo tolueeni/oktaani boosteri sml sääntöjen mukaan kielletty? Tuntuu että aika moni ainakin crossissa ja jäällä sitä käyttää.
Ei oikein huvita alkaa vakiopyörää rakenteleen mihinkään suuntaan. Etenkin kun yleensä crossi pyörä menee huonompaan suuntaan jos sitä alkaa rakentaan. Ja kun käsityksieni ja selvittämäni mukaan pelkkä puristus suhteen pienennys/kannen vaihto riitä vaan pitää sytkäkin pistää uusiksi. Ainakin silloin jos haluaa että vehkeet pelaa yhtään. Sytkää en ole edes yrittänyt säätää vakio merkkien mukaan. Kaipa se pitää taas käydä hankkimassa kunnon bensaa että voi sekoitella eikä tarvi pelätä.

Kirjoittaja: ILPO MERTSALMIJoo, ei se v-powerkaan ole oikotie onneen. Nykyaikainen vakio 2t 250 detonoi ja käy kuumana silläkin. Itse ajanut nyt v-power + tolueeni seoksella. Aikaisemmin ajoin kisabensa+98 cocktaililla, kun kisabensaa käytin noin 20%. V-power+5% tolueeni(oktaani boosteri) riittää/toimii ihan hyvin. Ainakin hiekalla melkein pakko tälläisessä harrastelija ajossakin. Kuullostaa melko kauhealta ajaa jos tankissa ei mitään taikajuomia.
On v-power silti parempaa kuin mikään muu. Ainakin Jetskissä v-powerin ja 98:n eron huomasi selvästi. Mutta siinä ennakkoa yläkierroksilla yli 20 astetta. Ja kone käy tosi kylmänä vrt crossipyörät, Sehän on vähän kuin dynamometri :D, kierroksista näkee.

Nesteen racing bensa on rahan haaskausta 2t vehkeeseen, pienkonebensa on hyvää ja laadukasta(2t ominaisuuksia katsottaen parasta, jos ei lasketa todellisia 4,5*eur*/ltr kisabensoja) mutta ainakin harrastelija tasolle turhan kallista ajaa tuollakin. Tuolla ajettu maailman sivu, kait sitä 10v kohta ollut saatavilla.

T.Ossi

Kirjoittaja: REIMA ALANKOKokemusta löytyy: 06 CR 250 aj 23h, kone hajosi ja tällä Nesteen 98 biosonnalla öljynä valvolinen durablend 2,8 %.

Mäntä oli rotansyömä eli detonoi (Ja ei ole käynyt laihana) ja rikkoi kiertokangen alapään laakerin kun syttyi omiin nimiinsä

tästä eteenpäin pelkkää VPOWERIA

Nesteen vastaus aiheeseen on että pitäisi käyttää racing bensaa, tosin senkin valmistus loppunut/loppumassa

Kirjoittaja: VILLE KOIKKALAINENNe rallijutut oli aika negatiivisia bensaa kohtaan josta on poistettu kaikki rikki. Meinaan kun se rikki on poistettu kokonaan alkaa kone nakuttamaan 98 bensan a täys.synt. öljyjen kanssa. Ja biobensassa sitä rikkiä nyt ei ainakaan ole.

Kirjoittaja: Teppo KauppinenTaisi olla täällä jo keskustelua asiasta ja jossain "ralli" foorumilla enemmänkin kokemuksia ja teoriaa, en vain haulla löytänyt juuri nyt. Ainakin rallipuolella oli jotain kone rikkoja tämän piikkiin osoitettu.