Keskiviikon kahvitauko, Iina Laitinen

Tällä viikolla keskiviikon kahvivieraaksi saadaan motocrossari Santtu Tiaisen tyttöystävä ja mekaanikko Iina Laitinen. Motocross on parille elämäntapa ja sen kautta heille on löytynyt myös uusi kotimaa Belgia.

Kerro vähän kuka olet?
-Olen Iina 22-vuotias ja Kuopiosta kotoisin.

Mitä kautta sinä olet alunperin tullut moottoripyörien pariin?
-Tapasin poikaystäväni Santtu Tiaisen 2008. Mia ei ollut oikeastaan mitään tietoa motocrossista sitä ennen. Ensin minä siis kiinnostuin lähinnä näistä crossareista ja mun piti löytää joku motocrossari itselleni. Googlettamalla minä sitten löysin Santun, joka oli naapurikylästä Siilinjärveltä kotoisin. Silloin ajattelin, että tuossahan on mulle crossari. -Sen jälkeen olen ollut Santun mukana erittäin tiiviisti ja seurannut samalla crossia Eurooppassa, Suomessa ja Amerikassa. Olen kiinnostunut crossista ja tykkään siitä aivan valtavasti, muuten moottoripyöräily ei silleen minua kiinnosta. Olenkin sanonut Santulle, että mä en ikinä halua meille mitään moottoripyörää.

Ajatko itse?
-En, olen kyllä pari kertaa kokeillut, mutta se on liian pelottavaa. Mä en pysy pystyssä, jos mennään jonnekkin radalle, koska ajan niin hiljaa ja siellä on niin pehmeetä. Sen verran olen nyt kuitenkin opetellut, että osaan ajaa varikolla. Muuten en aja, katsominen on mielestäni paljon hauskempaa.

Mitä kautta sinä olet ajautunut moottoripyörämekaanikon hommiin?
-Se lähti oikeastaan siitä, kun me ollaan aika paljon tuolla ulkomailla reissussa(nykyään me asutaankin siellä). Reissuille alkoi kertyä pituutta ja mekaanikkona toimineet Santun isä ja muut jäivät pois. Minä olen sitten luonteeltani sellainen, että tykkään tehdä ja sitten mä katsoin, että tuo näyttää helpolta ja kyllähän minäkin nyt osaan tuon tehdä. Minä olen siis vain ajautunut siihen ja oppinut koko ajan enemmän ja enemmän. Oikeastaan se alkoi todenteolla viime syksynä, kun ajettiin belgialaisessa tiimissä. Meillä ei ollut siellä treenimekaanikkoa ja sitä kautta minä sitten rupesin niitä pyöriä laittamaan enemmän. Tänä vuonna meillä taas oli mekaanikko, mutta se piti taloudellisista syistä sanoa irti, joten minä olen nyt sitten laitellut vähän enemmän niitä pyöriä. Tykkään laittaa niitä, musta se on tosi kivaa. Mulla on puhelimen päässä pari kaveria, joille voin soittaa ja kysyä neuvoa, jos on jotain ongelmia

Vaaditaanko mielestäsi naiselta enemmän mekaanikkona kuin mieheltä?
- En oikeen tiädä, koska jokainen voi tehdä mitä tykkää. En osaa arvioida, että pitäisikö meidän olla niin kun parempia. Sen minä olen huomannut, kun olen noita pyöriä laittanut kisoissa, että tosi paljon miehet tulee kyllä katsomaan ja kyselemään multa vähän sellaisia, että tajuanko mä niitä asioita. Siinä tulee kyllä vähän sellainen olo, että eikö noi miehet nyt tajua, että kyllä minäkin osaan niitä asioita tehdä. Eikä ole vaan yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita oikein. - Naisena minä itse huomaan sen, että olen paljon tarkempi asioissa.  Kiinnitän nykyään myös huomiota siihen, miten muut  laittavat pyöriään. Sanonkin usein Santulle, että ei mun pyörä nyt kyllä tolta näytä. Se on paljon siistimpi ja tuonkin kohdan olen laittanut paljon siistimmin(naiset on vähän tarkempia, kuin miehet).
- Konehommista olen sitten sanonut, että meillä on konemies. Voin kyllä irroittaa sen koneen, mutta muuten en puutu siihen.

Onko poikaystävän mekaanikkona toimimisesta mielestäsi hyötyä vai haittaa parisuhteelle?
-Ainakin meidän tapauksessa tämä on aika toimiva. Me ollaan Santun kanssa oikeasti tiivis pari ja me ollaan aina yhdessä ja joka päivä tehdään yhdessä. Jos meille tulee päiviä, että me ei olla yhdessä, niin molemmilla on ikävä tunne koko ajan. Joku on joskus kysynytkin Santulta, että miten sinä kestät koko ajan olla naisesi kanssa? Me vaan soinnutaan yhteen ja meillä menee kaikki hyvin, kun me ollaan kahdestaan. Jos joskus tulee joku ylimääräinen niin tuntuu välillä, että menee vähän sukset ristiin, kun meillä on meidän omat jutut. Siis ei suhde kärsi siitä.

Jännitätkö Santun kisoja?
- Tietyllä tavalla jännitän, mutta en ole mikään kauhea jännittäjä. Kisoissa olen ennemminkin kannustava. Olen kisoissa myös vaiti niin kauan, kunnes Santtu kysyy minulta jotain, koska haluan antaa sille kaiken keskittymisen. Tiedän kyllä, että se on hyvä kuljettaja ja että motocrossissa voi sattuakin ihan mitä vaan. Enemmän minua jännittää kuitenkin se miten päivä menee kokonaisuutena.

Onko sia aikaa omille harrastuksille, koska kuljet kisoissa mukana?
- Belgiaan lähdön jälkeen on ollut aika vähän aikaa. En ole kuitenkaan koskaan katunut sitä, että olen lähtenyt tähän mukaan. Mia on itsellä kotona hevosia, mutta se on mun puolen perheen yhteinen harrastus ja en minä ole niitä ihan kokonaan hylännyt.
- Kun ollaan Suomessa niin Santtu ymmärtää sen, että haluan tehdä niitä mun omia juttuja. Totta kai minä silti autan häntä minkä voin, mutta toisaalta täällä on myös enemmän tuttuja, jotka pystyvät lähtemään Santun mukaan radalle. Sitä kautta sitten mie jää täällä Suomessa aina vähän enemmän aikaa omille harrastuksille. Kyllä me kuitenkin viesteillään silloinkin miten treenit on onnistuneet. 

Mitä odotat tulevalta kisaviikonlopulta Hyvinkäällä?
- Ennen kaikkea odotan onnistumista. Meillä oli tuossa muutama hyvä kisa, joista tuli silloin mahtava onnistumisen tunne ja hyvä fiilis. Nyt taas viime kisa oli vähän epäonninen. Toivoisin, että tulisi taas semmoinen onnistuminen ja voitaisi lähteä kotia kohti hymyssä suin. Onnistumisien kautta Santtu saisi sitten hyvät sijoitukset kisassa. Siitä tulee sellainen hyvä fiilis ja saa vähän palkkiota tästä taustalla tehdystä työstä.
 
Mitä motocross on sie?
- Se on mun elämäntapa Santun kanssa. Taisin eilenkin kirjoitta täällä jossain Keski-Suomessa(en edes tarkkaan tiedä missä), että mä rakastan tätä elämää ja se on meidän elämäntyyli. Tässä voi kehittää itseään kokoajan eteenpäin ja tykkään niin paljon tästä koko touhusta, että en vaihtaisi tätä ollenkaan pois. 
Kun eilen illalla ajettiin ja kellokin oli paljon sanoin Santulle, että olisi ihan kauheata ajatella, että aamulla pitäisi lähteä kahdeksan aikaan töihin. Minä en vaan vaihda tätä mihinkään ja aion tehdä kaikkeni, että motocross on meidän elämä ja että me saadaan tehdä tätä ja että tulee niitä onnistumisia ja kääntyy se kaasu.

Minna Valonen