Huomioita Valkenswaardista

Odotellessa lentoa kotiin Brysselin lentokentällä, on hyvää aikaa palata muutaman sanan avulla pääsiäisviikonloppuun.

Viikonloppuna crossifaneille tarjoiltiin nähtävää Valkenswaardissa oikein urakalla, kun kilpailussa nähtiin MX1-, MX2- ja MX3-luokat, sekä naisten luokka. Molemmat päivät radalla olivatkin täyteen pakattuja. Lauantaina naisten ensimmäiset treenit alkoivat 7:30 ja päivän päättänyt naisten ensimmäinen kisalähtö starttasi 18:50. Kun myöskään taukoja ei paljoa radalla nähty, takasi se kiireellisen viikonlopun myös radan varteen.

Naisten luokka

Luokan viime vuoden mestari Stephanie Laier ei aja kun kolme osakilpailua, joten luvassa on tylsä sarja. Chiara Fontanesin vauhti on muille sarjan kiertäjille aivan liian kovaa ja mestaruus on varma, ilman loukkaantumisia tai ihmeitä. Viikonloppuna keskustelin useankin eri tahon kanssa varikolla ja pressihuoneessa sarjasta ja kaikilla tuntui olevan valitettavasti sama mielipide, minkäänlaista arvostusta sarja ei saa. Sarjassa ajaa muutama hyvä kuljettaja ja valitettavasti sen jälkeen tulee varsin eritasoista kuljettajaa. Kun MM-osakilpailussa kärki menee lähes puoli minuuttia kovampaa kahden minuutin kierroksen aikana kuin peräpää, ei arvostuksen puute ole ihmekään. Lisäksi kuljettajien kommentit: - Ajoin viimeksi viime vuoden elokuussa ja nyt päätin tulla tänne ajamaan, eivät todellakaan nosta arvostusta.

Suomen nuoret naiset lähtivät keräämän kokemuksia Hollannista ja niitä saivatkin. Ajoa tuli puoleentoista päivään yhtä paljon kuin Suomessa kolmena kisaviikonloppuna yhteensä, eikä rata ollut varmasti helpommasta päästä. Vauhdillisesti kukaan ei varmastikaan edes odottanut heiltä ihmeitä ja ero kärkeen olikin todella tyrmäävä. Tietysti lähtötilanne on hieman eri, kun vastassa on motocrossin ammattilainen ja koulua käyvä tyttö. Joka tapauksessa viikonloppu oli varmasti unohtumaton Rialle ja Jutalle.

MX2

Kaksi sanaa; Jeffrey Herling. Herlings paukutti sellaista kyytiä Valkenswaardissa, että kisassa ajettiin vain toisesta sijasta. Tommy Searle kertoi tulleensa kauden avaukseen taistelemaan kakkospaikasta. Ero tasoittunee jo kahden viikon kuluttua, kun vuorossa on Sevlievon GP, joka ajetaan aivan kivikovalla radalla.

Valitettavasti koko Yamaha- kolmikko Zach Osbourne, Arnoud Tonus ja Christophe Charlier olivat loukkaantuneena avauksesta, joten kilpailun kärki oli hieman kapea. Joel Roelants ja Jordi Trixier olivat odotetun vahvoja hiekalla, kun myös Rami Fjältin ylläpitämällä kalustolla ajava Jeremy Van Hoorebek.

Valitettavasti kärkipäästä oli yksi muukin kuljettaja pois, nimittäin Harri Kullas. Koko Yamaha- kolmikon ollessa sivussa, Harri pitäisi nähdä sijoilla 5 – 7. Nyt ongelmat oman kehon kanssa veivät mehut ja eräsijoitukset olivat aivan jotain muuta, kuin mitä olisi pitänyt. Kierrosajoissa Harri jäi kilpailussa Herlingisille n. 9 sekuntia / kierros ja vastaavasti muu kärkiporukka ensimmäisessä erässä reilut kolme sekuntia kierros ja toisessa n. sekunnin. Kirittävää siis, mutta tervehtymisen myötä Harrilla on siihen hyvä mahdollisuus.

MX1

Tony Cairoli oli totutun vahva ja käynnisti kauden siitä, mihin viime vuonna jäätiin. Steven Frossard ja Clement Desalle haastoivat italialaista erien alussa, mutta lopulta Cairoli meni menojaan. Kausi on tietysti vielä todella nuori, mutta mahdollisuudet kuudenteen mestaruuteen on erittäin hyvät. Suurin pettymys MX1-luokassa oli omasta mielestäni Evgeny Bobryshev. Honda-kuljettaja keskeytti sunnuntain karsintaerän moottorin hajottua ja sai viimeisen paikan puomilta maanantain kisaeriin. Ensimmäinen erä päättyi hurjaa kaatumiseen eikä toisessakaan erässä ollut kehumista. Vaikka sarja on nuori, niin monen kymmeneen pisteen takamatka ei ole koskaan hyvä asia.

Suomalaiset kuljettajat vaikuttivat olevan rehellisesti hieman hukassa radalla. Kummankaan meno ei ollut sujuvan näköistä ja raskas rata vaati veronsa. Koskelan kämmenet aukesivat toden teolla ja Niko joutuikin teippaamaan ne toiseen erään. Molemmat kuljettajat jäivät toisessa erässä parhaalla kierrosajallaan 13 sekuntia Cairolin parhaasta kierrosajasta, mikä on auttamatta aivan liikaa. Tämän hetkisen tiedon mukaan Dean Ferris palaa seuraavaan kilpailuun, joten Niko jatkaa alkuperäisen suunnitelman mukaan ja ajaa Suomen sarjat ja muutamia MX3-luokan kilpailuja.

MX3

Ehkä viikonlopun mielenkiintoisimmat lähdöt suomalaisten silmistä. Mukana oli monta kuljettajaa, mutta valitettavasti menestys jäi hieman vaisuksi. Valopilkkujakin oli, nimittäin AP24- miehet ajoivat kokonaisuutena hyvän viikonlopun. Antin ensimmäisen lähdön neljäs sija, hiekkamiesten takana, oli hyvä alku kaudelle. Toisen erän kaatumisen jälkeen Pyrtsi osoitti hyvää kyytiä ja varmuutta vaikealla radalla, noustessa kohti kärkeä. Yhdeksäs sija ei ollut varmasti sitä mitä Antti itse odotti, mutta mestaruuksia voitetaan huonoina päivinä, eikä hyvinä. Toinen lähtö oli hänelle huono, mutta siitä huolimatta yhdeksäs sija toi mukavasti pisteitä.

Ludde Söderberg puolestaan oli nopea aika-ajoissa, mutta kaatumiset sotkivat täysin päivän. Potenttiaalia kymmenen kärkeen on, kun Ludde pysyy pystyssä ja jatkaa työntekoa.

Muiden suomalaisten päivä oli melkoisen heikko, mutta monet käyttivät kilpailua valmistautumiseen kotimaan alkavaa kautta varten ja ehkä se sitä kautta palvelikin heidän tarkoitusta.

Rata

Mielenkiintoista oli kuulla pressitilaisuudessa, kuinka kärkikuljettajat kertoivat pettyneensä radan tasoittamiseen erien välissä. Cairoli ja Herlings kertoivat molemmat radan olleen aivan liian helpossa kunnossa toisessa erässä ja sen tasoittaneen eroja. Tosin kun katsoo herrojen treenivideoita vaikka Lommelin hiekalta viime talvelta, ei kommentit ole mikään ihme. Tässäkin lajissa korostuu seikka, mitä vaikeammissa oloissa harjoittelet, sitä helpompaa se on kilpailuissa. Asia, josta aika moni Suomessakin sai ottaa oppia.

Yleisö

Itselleni kyseessä oli ensimmäinen Valkenswaardin GP ja kolleegat kertoivat ennen kilpailua yleisöä olen todella paljon ja tunnelman olevan todella korkealla. Valitettavasti maanantain sateinen sää piti sankat yleisömassat pois radalta, eikä myöskään oransseja hattuja ja lippuja näkynyt valtoimenaan. Joka tapauksessa tunnelma radan varrella oli hyvä ja suosittelen lämpimästi lähtemään ensi vuonna seuraamaan kilpailua.

Ruokanurkkaus

Lähes jo kulttimaineeseen nousseessa ruokanurkkauksessa käsitellään makkaroiden jälkeen ranskanperunoita ja majoneesia. Erehdyin nimittäin kerran tilaamaan ranskalaiset radan varressa olleesta kioskista. Virhettä tosin ei vielä tapahtunut tuossa vaiheessa, vaan siinä vaiheessa kun myyjä kysyin, otanko perunoiden kanssa majoneesi. Tuossa vaiheessa tein kohtalokkaan virheen ja sanoin kyllä! Sen jälkeen söinkin majoneesia, ranskalaisilla höystettynä. Paikallinen tapa paistaa kaikki pihvit ja makkarat upporasvassa, sekä ylenpalttinen majoneesin käyttö lyhensi allekirjoittaneen elinikää viikonlopun aikana usealla tunnilla.

Jani Hovi