Huomioita Tampereelta

Motocrossin kauden loppuhuipennus on jälleen takana ja täytyy heti alkuun sanoa, että kyse on todellakin huipennuksesta. Yleisölle tarjoiltiin Tampere Supercrossin kuusivuotisen historian ylivoimaisesti paras tapahtuma ja show, joka hakee vertaistaan Suomessa. Etenkin lauantai-ilta oli lähes kaikilta osiltaan loistavaa viihdettä ja yleisö todella viihtyi. Mutta lähdetäänpä kertaamaan viikonloppua.

Rata

Tälle vuodelle Tampereen Motocross sai hieman lisää ratamateriaalia käyttöönsä, eikä betonilattiaa näkynyt juuri missään rata-alueella. Uuden materiaalin johdosta radan starttisuora oli hieman kostea etenkin perjantaina, mutta tuosta ei kukaan kuljettaja ainakaan mie valittanut, eikä se tuntunut menoa haittaavan. Rataprofiili oli ehkä paras tähänastisista ja etenkin pääkatsomon edessä ollut rytmisuora oli todella hyvin rakennettu. Sillä olleet kaksi linjaa olivat täysin yhtä nopeita ja erot tulivat kuljettajien, eivätkä linjojen välillä.

Muuten radan hyppyrit olivat verrattain yksinkertaisia ja periaatteessa samalla tavalla hypättäviä, mutta kisan tuoksinassa niitäkin yritettiin ajaa eri tavalla. Jos radan materiaali olisi ollut kokonaan kuivaa, olisi rata hiponut täydellisyyttä, mutta aina on hyvä jäädä parannettavaa. Talkooporukat hoitivat rataa myös hyvin illan aikana ja kaikkien huoltotaukojen jälkeen rata olikin hyvässä kunnossa.

Täytyy sanoa, että Tampereen Motocrossin porukka on vuosien varrella harjaantunut todella loistavaksi ryhmäksi, joka tekee hommat melkoisella ammattitaidolla.

Aikataulu

Aikataulun osalta löytyy yksi viikonlopun harvoja kehittämisasioita. Omasta mielestäni ”non stop” aikataulu ei toiminut lainkaan. Kuljettajat joutuivat seisomaan välillä pitkiä aikoja odotuskäytävässä, eikä yleisö oikein tiennyt koska homma jatkuu. Kuulutus ei toiminut varikolle mekaanikoille ja homma oli heidän osaltaan välillä arpapeliä, joten odotuskäytävään oli mentävä monesti todella aikaisin. Myös yleisön osalta on selvempää, kun on aikataulu jota noudatetaan. Etenkin tämän kaltaisessa tapahtumassa, jossa yleisön toivotaan tauolla lähtevän viereiseen messuhalliin katselemaan messuja ja voivan olla siellä rauhassa, tietäen että kilpailu jatkuu esimerkiksi 30 minuutin kuluttua, se on tärkeää. Nyt hankaluuden muodosti myös se, että kilpailulle kuitenkin oli julkaistu aikataulu, vaikka se vietiin läpi non stoppina. Tämä osaltaan sekoitti yleisöä.

Aikataulussa pysyminen oli perjantain osalta melkoisen epäonnistunut. Kun avajaiset (perjantaina todella vaisut, mutta lauantaina onnistuneet) olivat takana, tuntui kestävän ikuisuuden, ennen kuin kuljettajat olivat ensimmäisen kerran radalla. Aikataulua venytti sekin, että kylttejä kantavia neitosia jouduttiin odottamaan todella pitkään. Jos avajaisista kestää noin 20 minuuttia ensimmäisen startin alkuun, on se liian pitkä aika. Kun aikataulu venyi lisää illan mittaan, oltiin lopulta varmasti noin 40 minuuttia myöhässä. Se on ehdottomasti liikaa. Lauantaina aikataulu piti onneksi paremmin.

Muutenkin aikataulusta pitäisi saada hieman tiiviimpi, jotta yleisö viihtyisi paremmin. Harjoitusten ja aika-ajojen jälkeen ollut pitkä tauko oli hyvä messujen kannalta ja sellainen täytyy ehdottomasti ollakin, silloin kun messut ovat samaan aikaan. Samoin varsinaisen iltakisan aikana täytyy olla yksi pidempi tauko (tai ehkä kaksikin), jolloin yleisö ehtii käydä hyvin syömässä ja messuilla. Mutta muuten aikataulusta täytyy yrittää saada hieman tiiviimpi. On selvää, että radan kunnostamisessa menee aikaa ja se on tehtävä. Kuljettajia ei voi laittaa radalle, joka on täynnä spooreja yms. Silloin näyttävyys on kaukana lajista. Tänä vuonna uuden materiaalin myötä maa-aines oli aiempaa kosteampaa ja vaati enemmän työtä, mutta luultavasti ensi vuonna ei tilanne ole enää sama.

Tietysti selvää on myös se, että aikataulujen luominen on haastavaa hommaa, kun muuttujia on paljon. Mutta jos iltakisa venyy lähes viiden tunnin mittaiseksi, on se monille katsojille liian pitkä aika.

Tukiluokat

Jälleen kerran Tampereella mukana olivat myös pienimmät kuljettajat ajamassa näytösajoa. Yhä edelleen ainakin itseäni sykähdyttää, kun 4-5 -vuotiaat kuljettajat kiertävät rataa ympäri. Myös yleisö tuntui pitävän tuosta. Ainoa miinuspuoli oli se, että etenkin perjantaina lähdöt olivat liian pitkiä. Lauantaiksi niitä lyhennettiin minuutilla, mutta ehkä niistä olisi voinut ottaa vielä minuutin pois.

Samalla pudottaisin itse 65-luokan tapahtumasta pois. Homman idea käy ilmi jo 50-kuutioisten luokasta ja sen tuoma ”Vau-efekti” saavutetaan jo siinä. Nyt 65-luokka tuntui turhalta toistolta pikkuluokan jälkeen. Lisäksi jos ideana on, että ajetaan näytösajoa, ei se toimi enää kunnolla 65-luokan osalta. Nyt jo selostajia myöten rakennettiin kilpailuasetelmaa ennen starttia ja pohdittiin ennakkoon nopeita kuskeja, joka ei ole näytösajon tarkoitus. Lisäksi pudottamalla toinen välilähtö pois, saadaan aikataulua tiivistettyä.

Head2Head

Parikilpailu oli monen mielestä viikonlopun parasta viihdettä. Tiukkoja kaksintaisteluja mahtui mukaan molempiin iltoihin ja yleisö todellakin viihtyi. Puolentoista kierroksen mittainen erä tasoittaa kuljettajien vauhtieroa merkittävästi, sillä moni pystyy puristamaan juuri tuon ajan kovempaa kuin normaalisti ja ottamaan enemmän itsestään irti.

Viikonlopun aikana parikisassa nähtiin myös muutamia kolarointeja, jotka eivät varsinaisesti kuulu lajiin, mutta kun ajetaan mies miestä vastaan, niin niitä vain välillä tapahtuu. Kuljettajat olivat näidenkin suhteen ammattimaisia. Ehkä pahiten teilatuksi (Ashley Greedy ajoi kylkeen) joutunut Alex Ray naureskeli tilanteen jälkeen ja kertoi tämän kuuluvan osana kisaan.

Mutta jos kuljettajat hyväksyivät asian, niin välttämättä täysin sivulliset ihmiset eivät sitä tehneet. Lauantaina Hugo Basaula ja Harri Kullas kolaroivat hurjasti. Kullas sai tilanteessa kovan iskun, mutta kaikeksi onneksi pystyi ajamaan illan finaaleissa. Kullas ja hänen leirinsä eivät tilanteen jälkeen nostaneet varikolla asiasta meteliä, mutta toisen kilpailijan mukana varikolla ollut henkilö puolestaan nosti. Ulkopuolisen henkilön valittaminen kisassa olevalle kuljettajalle varikolla on täysin turhaa ja todella epäammattimaista toimintaa. On täysin turhaa väittää Basaulan tahallaan aiheuttaneen tuota kaatumista, jos edes hieman järjellä ajattelee tilannetta. Kuten kaikki useammaltakin videolta näkivät kilpailun jälkeen, Basaula teki tilanteessa virheen, kun ei onnistunut hyppäämään tuplaa yli. Hänen vauhtinsa hiljeni merkittävästi alastuloon, jolloin Kullas osui Basaulaan. Mikäli Basaula olisi hypännyt hyppyrin yli, eivät kuljettajat olisi osuneet toisiinsa. Kolari oli Basaulan syy, mutta täysin kilpailutilanne. Kaikeksi onneksi Basaula otti tämän ulkopuolisen henkilön valittamisen asiallisesti, sillä moni muu ei olisi niin tehnyt ja tilanne olisi nopeastikin kärjistynyt. Sen verran asia Basaulaa vaivasi, että hän kertoi mie tuon jälkeen lopettavansa ajamisen illan osalta jos kerran saa vain vihat niskaansa. Onneksi mies kuitenkin muutti mieltään nähtyään videon tilanteesta ja ajoi vielä illan finaalit.

Messut

Offroad Expo -messut ottivat ison harppauksen eteenpäin tänä vuonna. Kun hallin keskelle oli sijoitettu maahantuojien matalia osastoja, niin messuhalliin sisään astuessaan näki lähes koko hallin. Ainakin omaan silmääni osastot näyttivät hyviltä ja se nostaa aina messujen profiilia. Vaikka perjantai-iltapäivä messuilla oli todella hiljainen, niin myöhemmin illalla sekä lauantaina koko päivän messuilla oli hyvin yleisöä. Hyvä niin, sillä se houkuttelee paikalle luultavasti lisää näytteilleasettajia ja tapahtuman arvostus nousee. Ihmisillä on enemmän katsottavaa messuilla ja kaikki voittavat.

Yksi kritiikki tuli omiin korviini messuhallin tiimoilta ja se oli siellä oleva keulintakone. Vaikka koneessa olikin sähköpyörä, niin se aiheutti suhteettoman paljon meteliä ja viereisillä messuosastoilla esitteleminen on paikoin melkoisen haastavaa. Xracingin oma osasto oli hallin toiselle sivustalla, mutta sinnekin tulleen metelin perusteella kritiikki on ymmärrettävää.

Kisapaikka

Tampereella törmättiin tänä vuonna jälleen positiiviseen ongelmaan, eli kaikki katsojat eivät mahtuneet halliin sisälle lauantaina. Tämä on todella harmillinen tilanne, sillä nuo katsojat menettivät hienon shown. Luonnollisesti ensi vuonna kannattaa hankkia liput ennakkoon, mikäli tietää lähtevänsä kisaa katsomaan. Tosin tämä ajaa myös järjestäjät tilanteeseen, jossa on keskityttävä lisätilan hankkimiseen liittyviin asioihin. Itse pienentäisin ensimmäisenä anniskelu- ja VIP-aluetta, jotka vievät todella paljon katsomotiloja. Mutta nuo alueet tuovat tapahtumalle rahaa, joten kyseessä on hieman kaksiteräinen miekka. Ottaako enemmän rahaa lippujen vai alkoholin myynnistä? No, ei asia tietysti aivan niin yksiselitteinen ole.

Nyt rata-aluetta oli hieman suurennettu ja toisesta päädystä oli poistettu muutama penkkirivi, joka oli radan kannalta todella hyvä asia. Samalla se paransi myös yleisön turvallisuutta. Rataa muokkaamalla nuo penkkirivit saisi toki helposti takaisin, mutta samalla se vie näyttävyyttä pois. Ja jos kisa ei ole näyttävä, niin ei yleisö saavu sinne uudelleen. Eli kaksiteräinen miekka sekin.

Omiin korviini tuli paljon kritiikkiä kisapaikan ruokatarjonnan suhteen. Illalla auki taisi olla yksi hampurilaispaikka ja moni kritisoi tuon paikan hinta- / laatutasoa kovin sanoin. Jos tämä olisi kisajärjestäjistä kiinni, niin olen varma, että paikalla olisi myös muita ”nakkikojuja”. Mutta mikäli olen oikein ymmärtänyt, on messuhallissa olevalla toimijalla yksinmyyntisopimus ruoan myymisen suhteen, eikä tapahtumien järjestäjät saa ottaa muita ruokapisteitä halliin.

Muilta osin Tampereen Messukeskus toimii hienosti kisan pitopaikkana. Vaikka siellä oli samaan aikaan parit muutkin messut, niin homma toimi hyvin. Ainoastaan parkkipaikkojen kanssa oli tiettävästi jossain vaiheessa hieman haasteita, mutta muuten kaikki meni hyvin.

Kuskit

Kilpailullisesti homma meni kokolailla ennakko-odotusten mukaan. Kullas ja Ray olivat ennakkoon kisan kaksi vahvinta kuljettajaa ja näin homma meni myös radalla. Ray oli perjantaina aika lailla unessa, eikä meno ollut lainkaan sellaista, mitä hän ja muut odottivat. Mutta kun amerikkalainen sai hyvät yöunet alle, niin lauantaina meno oli odotettua.

Kullas oli puolestaan juuri niin vahva kuin voitiin odottaakin. Etenkin perjantaina startit olivat aivan loistavia ja ajo oli muihin nähden ylivertaista. Lauantaina Ray nosti tasoaan ja homma tasoittui. Kuinka paljon Kullaksen finaalisuorituksissa sitten näkyi tuo H2H-kilpailussa sattunut kaatuminen, sitä on vaikea sanoa.

Jere Haavisto oli nopea koko viikonlopun, mutta kaatumiset pitivät hänet lopulta pois molempien iltojen palkintokorokkeelta. Etenkin lauantaina tuo paikka oli otettavissa vielä toisen finaalin alkukierroksille asti, mutta sitten homma meni jälleen pilalle kaatumisen takia. Vauhti oli kuitenkin hyvää.

Joan Cros oli viikonlopun kolmanneksi nopein kuljettaja. Amerikan SX-sarjan avauskilpailuja ajamaan suuntaava Cros nosti tasoaan paljon edellisen viikonlopun Hollannin kilpailusta ja tuntuu viihtyvän suomalaisen yleisön edessä.

Omasta mielestäni viikonlopun suurin yllättäjä oli Mathias Jörgensen. Tanskalainen paukutteli menemään tasaisen vauhdikkaasti koko viikonlopun ajan ja ajoi perjantain ensimmäisessä finaalissa kolmanneksi.

Ehkä pienimuotoinen pettymys ainakin itselleni oli Matt Bayliss. Britti on ajanut kuitenkin ajoittain hyvin paikallisessa Arenacross-sarjassa, mutta oli aivan ”täytemiehen” roolissa Tampereella. Miehen kohokohta oli lauantain H2H-kisa, jossa hän oli vielä välierässä mukana.

Yhteenveto

Yksi todella huono asia Tampereen Supercrossissa on. Uutta kisaa joudutaan nimittäin odottamaan vuoden ajan. Tämän vuoden kisa nosti omasta mielestäni tapahtuman ja kilpailun tason uudelle portaalle, josta on hyvä ponnistaa vieläkin korkeammalle. On luonnollista, että paljon pieniä parannettavia asioita löytyy. Mutta isossa kuvassa konsepti on hyvä ja toimiva, joten nyt sitä on hyvä hienosäätää ja tehdä siitä vieläkin parempi.

Jani / Xracing