Huomioita Karkkilasta

Endurokausi pyörähti jälkeen käyntiin tämän vuoden osalta Karkkilassa ja on jälleen polkaista myös Huomioita -palstat kisojen tiimoilta käyntiin.

Fontti

Ennen kauden alkua eniten keskustelua aiheuttanut kiinteä numerointi oli ensimmäistä kertaa käytössä ja samalla myös numerojen uusi fontti. Tai näin ainakin piti olla, mutta ei ollutkaan. Numerot olivat erittäin kirjavia, joillakin oli oikean fontin mukaiset numerot ja taasen joillain ei ollut. Toiset olivat yrittäneet tehdä numerot lähelle oikeaa fonttia, toiset eivät. En ole missään nimessä uuden fontin kannattaja, mutta olen sääntöjen noudattamisen kannattaja. Tietenkin ensimmäisessä kilpailussa täytyy katsoa tiettyjä asioita läpi sormien, mutta se ei saa jatkua. Jos se jatkuu, menee säännöiltä pohja pois. Tietyllä tavalla siltä on jo mennytkin pohja pois, koska valtaosa kuljettajista tuli kilpailuun sääntöjen vastaisilla fonteilla. Pyöriin oli jopa teetetty uusia tarrasarjoja, joissa oli tietoisesti väärä fontti numeroissa. Tämä jos mikä korostaa sitä asiaa, että sääntöihin ei suhtauduta tosissaan eikä niitä pidetä kuin ohjeina. Todellakin tiedän, että numeron fontit eivät ole tärkein asia katsastuksessa, mutta omasta näkökulmastani tässä on enemmänkin kyse periaatteesta.

Numeropohjat

Toinen asia mikä liittyy numeroihin ja ennen kaikkea numeropohjiin, on niiden väri. Varmasti kaikkien tiedossa oli se, että viime vuonna B-luokassa sai olla pohjanvärinä valkoinen tai musta, koska elettiin siirtymäaikaa. Tälle vuodelle säännöissä sanotaan selvästi, että B-luokassa pohjan värinä tulee olla musta, eikä valkoinen. Mistähän ihmeestä johtuu sitten, että esimerkiksi B-luokan voittajalla oli valkoiset pohjat ja mustat numerot? Ok, numeropohjan värillä ei suurta merkitystä ole, mutta jälleen kerran, miksi sääntöjä tehdään jos niitä ei noudateta?

Kiinteät numerot

Karkkilassa ajettiin siis ensimmäinen endurokilpailu uusilla numeroilla. Ehkä omaan silmään numerointi vaatii vielä hieman totuttelua, varsinkin luokkien vaihtuessa. Lisäksi hommaa sekoittaa hieman kuljettajat, jotka voivat ajaa kahdessa eri luokassa (esim. veteraanit/A tai B-luokka, U20/A tai B-luokka). Koska numerojärjestys ei enää mene oikein missään vaiheessa normaalin järjestyksen mukaan, ainakin omasta mielestä oli jotenkin hankala seurata kuka kuljettaja sieltä tulee. Mutta kaikkeen tottuu aikanaan.

Ajanotto

EK:n lähdöstä tai maalista en kuullut mitään negatiivista kiinteiden numeroiden osalta, mutta ajanottojärjestelmän osalta kyllä. Nimittäin ainakaan aamun luokkien osalta ponderit eivät antaneet kaikille kuljettajille lähtöaikoja, vaan ne jouduttiin kirjaamaan käsin. Tämä nyt ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, mutta ajattelin nyt mainita asiasta. Käsin kirjaamalla kaikille saatiin varmasti ajat, mutta tämä aina hidastuttaa tuloslaskentaa, eikä ajat ole niin tarkkoja.

Aikaerot viime vuoteen

Haastava talvi ajoi järjestäjät myös Karkkilassa hankaluuksiin. Onneksi pakkanen helpotti tätä ongelmaa ja reitti olikin nyt loistavassa kunnossa, vaikka lunta ei ollutkaan. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan vertailla hieman aikoja viime vuoden kilpailuun. C-luokassa tänä vuonna kierrosajat putosivat n. 10 minuuttia, vaikka reitti oli pääosin aivan sama kuin viime vuonna. A-luokan osalta pudotusta tapahtui taasen vaan n. 3 minuuttia. Tämä korostaa sitä tosiasiaa, että helpolla reitillä erot ovat pienempiä. Viime talvena lunta ja pehmeää spooria oli runsaasti, joka ei ollut todellakaan helppoa ajaa. Kuitenkin A-luokan kuljettajien taitotaso on sillä tasolla, että he pystyvät ajamaan kovaa haastavallakin reitille.

Kuljettajat

Ja sitten perinteisesti loppuun vielä huomioita kuljettajista.

Marko Tarkkala

Tarkkala yllätti allekirjoittaneen vauhdillaan. Tietenkään ei voida pitää suurena yllätyksenä sitä, että monivuotinen ammattilainen voittaa kilpailun, mutta tapa jolla se tuli, yllätti. Tarkkala oli todella vakuuttavan varma ja menossa oli sitä vanhaa ”Makea”. Kaikki viisi kierrosta 16 sekunnin sisään toisistaan kertoo myös omalta osaltaan varmuudesta. Vauhtia piisasi ja kun Tarkkala muistaa vielä seuraavaan kisaan laittaa laseihin tuplalinssit, niin meno helpottuu.

Antti Hellsten

Hellsten kertoi itsekin, että pari ensimmäistä kierrosta ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Eron huomasi polun reunallekin aggressiivisuuden puutteena, mutta se kyllä korjaantui jo kolmannella kierroksella. Siinä Hellsten kellottikin 44 sekuntia kovemman kierrosajan kuin ensimmäisellä kierroksella ja 26 sekuntia kovemman kuin toisella kierroksella.

Jonathan Wiik

Wiik palasi jälleen enduropoluille. A-luokan viimeisten joukossa reitille lähteneen sipoolaisen vauhti näytti ulospäinkin erittäin hyvältä ja itse ihmettelinkin, kukahan numero 68 on? Lähtöluetteloa kun ei taskussa ollut ja ajotyyli ei ollut tuttu. Toivottavasti Wiik jatkaa aktiivisesti tänä vuonna kilpailussa, sillä hän tuo ehdottomasti piristystä kisoihin.

Antti Kujanpää

Kauden ensimmäisen CC-kisan yleiskilpailun voittanut Kujanpää ajoi Karkkilassa nuorten luokan voittoon ja samalla yleiskilpailussa kuudenneksi. Suoritus oli jälleen kerran hyvä ja edelle pystyi Kanteleella ajaneista kuljettajista ainoastaan Mika Karma.

Joni Kaivolainen

Kaivolaisen kilpailu loppui käytännössä ensimmäiselle kierrokselle, kun takarengas lähti vanteelta. Kaivolainen vaihtoi renkaan vanteineen maastossa, joka ei tietysti ollut sallittua ja sen vuoksi hänet hylättiin. Mutta syy miksi nostin Kaivolaisen tähän esille ei johtunut tuosta asiasta. Vaan siitä, että Motopalvelun kuljettaja on vaihtanut täksi kaudeksi pois piikin sarvista ja ajoi Kanteleella 250 –kuutioisella kaksitahtisella ja Karkkilassa pikkunelarilla, jolla tulee luultavasti ajamaan koko kauden, jos ei sitten päätä jatkaa U20-luokassa. Kaivolainen on hyvä esimerkki piikkikuskista, joka vaihtaa isompaan pyörään, mutta piikin ajotapa ei heti unohdu. Nyt meno on liikaa takajarrulla sitomista ja sitä kautta siitä tulee tökkivää. Se ei ole nopein tyyli edetä pikkunelarilla, vaan meno täytyy saada jouhevaksi. Mutta kun kilometrejä tulee lisää alle, muuttuu ajo varmasti sulavammaksi ja vauhti lisääntyy.

Sami Klemola ja Eeli Takatalo

C-luokan nopeinta vauhtia pudotelleet Klemola ja Takatalo olisivat sijoittuneet yleiskilpailussa hyville sijoille. Klemolan EK-ajat olisivat oikeuttaneet yleiskilpailun kuudenteen sijaan (mikäli kaikilta otettaisiin laskuun vaan kolme ensimmäistä pätkää, jotka C-luokka ajoi) ja Takatalon sijoitus olisi yleiskilpailussa ollut EK-aikojen mukaan yhdenteentoista sijaan. Molempien loppuaikaa sotkee kaksi AT-minuuttia, joiden saamisesta ainakaan Takatalolla ei ollut mitään aavistusta. Mutta joka tapauksessa, vauhti oli kohdallaan molemmilla.

Siinäpä muutama huomio kauden ensimmäisestä kilpailusta ja tuttuun tyyliin jälleen kiitoksia kaikille, jotka jaksoivat lukea loppuun.

Jani