Haastattelussa Ryan Villopoto

Teksti
Kuva
Kusti Manninen
Motocross- ja supercrossmestari talkoili omaa nimeään kantavassa amatöörikisassa.

Vuonna 2015 MXGP:n Italian osakilpailussa sattuneen loukkaantumisen jälkeen kilpauransa päättänyt ja hiljaiseloa pitänyt Ryan Villopoto on viimeisen vuoden aikana tehnyt paluun lajin pariin ja tapasimmekin mestarismiehen hänen nimeään kantavan amatöörikisan radan varresta.

- Eläkeläishommat sujuvat oikein mukavasti, kiitos kysymästä. Meillä on 15 kuukautta vanhat kaksoispojat, joten tekemistä riittää heidän kanssaan. Lokakuussa kävin kisaamassa Red Bullin Straight Rhythm-kisassa ja muutama viikko sitten ajamassa Stadion Super Truck-kisan Lake Elsinoressa ja ne ovat mukavaa vaihtelua kotielämälle. En kuitenkaan kaipaa takaisin supercross-sarjaan tai ainakaan vielä ole suunnitellut siirtyväni täysipäiväiseksi kilpa-autoilijaksi, kertoo Villopoto.

Vasta 29-vuotias Villopoto ehti urallaan voittaa neljä Amerikan supercross ja kuusi motocross mestaruutta ja kymmenien miljoonien omaisuuden, joten ainakaan puhtaasti rahan takia hänen ei tarvitse viettää aikaa enää motocross ratojen pölyssä. Ensimmäistä kertaa järjestetyn Ryan Villopoto Motocross Cupin ideana on tarjota amatöörikuljettajille mahdollisuus ajaa useampi päiväinen kilpailu etelä-Kaliforniassa vuoden vaihteessa ja päästä samalla seuraamaan Supercross-kauden aloittavaa Anaheimin-kisaa. Kisan harjoitukset ajettiin perjantaina ja kisaerät neljänä päivänä lauantaista tiistaihin. Ilmoittautuneita oli tänä vuonna mukana 600 kappaletta. Kisapäivän ensimmäiset erät starttasivat jo aamuseitsemältä ja viimeiset erät klo 16. 

- Kisajärjestelyt täällä Palassa ovat sujuneet hyvin kun ottaa huomioon, että kyseessä on vasta ensimmäinen kisamme. Isoilta loukkaantumisilta on vältytty ja se on erityisen tärkeää meille. Totta kai on asioita, jotka voidaan tehdä paremmin ja uskokin, että ensi vuonna pystymme järjestämään vieläkin paremman kisan.

Kisassa oli tänä vuonna mukana 40 luokkaa ja kilpailijoiden taso vaihteli nelivuotiaista aloittelijoista aina 450-kuutioisten A-luokkaan. Tämä luonnollisesti asetti haasteita myös radan suunnittelulle.

- Tärkein tavoite oli rakentaa turvallinen rata ja siinä onnistuttiin. Hyppyreitä on vähän ja ne ovat suhteellisen pieniä ja loivilla alastuloilla varustettuja. Rata suunniteltiin lähinnä hyvätasoisia 65-luokan ja supermini-luokan kuljettajia ajatellen, joten se ei ollut aivan optimaalinen kaikkein hitaammille 50-luokan kuljettajille tai vastaavasti nopeimmille ison luokan kuljettajille.Tästä vuodesta opittuna tulemme tekemään ensi vuoden radasta kuitenkin hieman avaramman, mutta pitämään jälleen keskinopeudet alhaisena. 

Eri luokkien voittajat palkittiin pystien ja tavarapalkintojen lisäksi pääsyllä ensi viikonlopun Anahemin supercross kisaan ja sinne Villopotolla on selkeä voittajasuosikki.

- Luonnollisesti Ken (Roczen) on suurin kysymysmerkki kauden avauksessa. Uskon kuitenkin, että jos hänelle ei ole jäänyt loukkaantumisesta isompia kipuja vie hän avauskisan nimiinsä.

Villopotoa ei nähty ajohommissa omassa nimikkokisassaan vaikka pyörä ja varusteet olivatkin esillä Answerin varikkoteltalla.
Kuva
Kusti Manninen
Kisan nuorimmat kuljettajat olivat ainoastaan neljän vuoden ikäisiä.
Palan rataa oli muutettu kisaa varten ja esimerkiksi hyppyrit olivat muokattu soveltuviksi kaikentasoisille kuljettajille.
Luokkia kisasta löytyi 40 kappaletta ja kuljettajat kisasivat useammassa luokassa. Puomilla ei kuitenkaan ollut tungosta vaan keskimäärin kuljettajia oli 10 - 15 kuljettajaa per lähtö.
Entinen ammattilaiskusk Nick Wey oli paikalla ohjeistamassa poikaansa Vincentiä.
Piikkiluokan voittanut Max Vohland on entisen AMA- ja MM-crossari Max Vohlandin poika.
TLD KTM-tiimin Derek Drake ajoi voittoon 250-kuutioisten A-luokassa.
Geico Hondan Jo Shimoda dominoi 250B-luokkaa.
Geico Hondan CRF150R pyörällä Supermini-luokassa tällä kaudella kisannut Carson Munford ajoi toiseksi 250B-luokassa.
Kuljettajilla oli myös mahdollisuus saada kenttäpastorilta siunaus kisapyörälleen.
Tom Shields on toimi kisan pääpromoottorina.