Apua sinne jonnekin!?
Kirjoittaja: Nikkanen EeroHeinolan metsikössä törmäsin tilanteeseen,jossa muutama minuutti aiemmin lähtenyt kerhotoveri,nopean liukkaan alamäkimutkan "väärälläpuolella",istui mättäällä tuskaisen näköisenä,pyörä syvässä ojassa metrien päässä katollaan.Edellinen kuski oli juuri paikalta lähtenyt,mutta kuitenkin pysähdyin ja huutelin,että pääsetkö pois jne.Jotain mutinaa kuului ja käsi antoi merkkejä,että matkani voisi jatkua.Jäi kuitenkin vaivaamaan,kun kuitenkin näin että kipeää oli tullut.Kuinkahan näissä oikein parhaiten tulisi toimia.?Yleensähän järjestävä kerho laittaa viimeisiksi ns. nollapyörät,joiden vastuulla kaiketi lienee myös avunanto,kuten kaikille kanssakilpailijoillekin.Kortissahan on puh.no. keskeytysten varalle,ja tämä varmaan myös käy hätänumerosta,jos vaan osaa selittää missä ollaan,ja mitä on sattunut.Kuinka nopeasti sitten kunnon apu on perillä jos jotain vakavampaa sattuu.Ehkäpä näistäkin asioista on järjestäjillä selkeä ohje,ja suunnitelma,ja tokihan auttava kanssakilpailijakin saa aikahyvityksen avunannosta,mutta näitä ois ehkä jokaisen hyvä miettiä ennen kisaa.Metsässä harvoin,jos koskaan näkee ensiapuryhmiä,kuten crossiradoilla...Noh-tulipahan vaan pohdittua...Konekin varoitti ajan loppuvan,että saa nähdä tuleeko julki.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kirjoittaja: LASSI MÄÄTTÄPaljon on juttua turvallisuusasioista ensiavun suhteen tullut -mikä on hyvä asia lajin kehittymisen kannalta. Itse olen kuitenkin sitä mieltä että jos ennaltaehkäisevät asiat olisi hoidettu paremmin =ajettu piikkirenkailla, olisi tämäkin keskustelu huomattavasti lyhyempi ( turha se enää sillon volista kun on p....a jo housussa ). Heinolan kisasta visastuneena päätin ainakin itse olla enää osallistumatta moisiin jääratakisoihin kesärenkailla. Kaaduin ensimmäisellä MK:lla ja tuloksena on venähtäneet nivelsiteet polvessa ja kuukauden vapautus enduro ym. liikuntaharrastuksesta.
Kirjoittaja: pirhonen osmoKyseistä tapahtumaa en tunne, enkä paikanpäällä ollut, joten en halua arvostella ketään, mutta muutamia yleisiä juttuja, joita keskustelun seuraaminen on tuonut mieleeni.
Nämä turvallisuusasiat ovat aina hankalia lajissamme, jossa yleensä loukkaantumiset käyvät "keskellä ei mitään". Muiden kuin oman kerhon kuskien on useasti lähes mahdotonta kertoa, missä kohdassa ek:ta onnettomuus on sattunut, varsinkin, jos ei ole toimivaa mittaria, josta katsoa matka onnettomuuspaikalta ek:n maaliin.
Tähän on ratkaisu "kilometri pylväät", joita laitetaan ek:lle kilometrin välein, ne helpottavat pirusti paikallistamista, jos turvasuunnitelman karttaan on merkitty niiden sijoittuminen pätkille. Hyvä käytäntö olisi myös laittaa aikakorttiin turvallisuuspäällikön yms henkilön numero, johon voisi soittaa, mikäli itsellään tai jollain pysähtyneellä kanssakilpailijalla olisi puhelin mukanaan. Nykyisellä systeemillä voi kestää tosi kauan ennenkuin apu löytää paikalle, vaikka olisi aivan tien vieressäkin. Itse makailin kotikisassa reisiluu poikki 45 minuuttia, ennenkuin ambulanssi löysi minut ja suunnilleen sama aika kului itsenäisyyspäivää juhlittaessa lumihangessa jalka murtuneena. Tosin noista tapahtumista on kymmenisen vuotta ja puhelimet yleistyneet, mutta asiat eivät ole kummoisesti muuttuneet, valitettavasti.
Mitä kuskien sitten kannattaisi tehdä lisätäkseen omaa ja kanssakilpailijoiden turvallisuutta? Puhelin mukaan kisoihin olisi jo paljon, mutta tuskin kovinkaan moni sitä pitää kisassa mukana. Missään tapauksessa ei kannata vakavasti loukkantuneena = shokissa lähteä hortoilemaan pyörän kanssa mihinkään, koska jos et tiedä missä olet, tuskin löydät poiskaan reitiltä ja aina on vaara tajunnan menetykseen, jolloin seurauksena voi olla vakavampakin onnettomuus. Mikäli on "vain" lievemmin loukkantunut, täytyy muistaa luovuttaa at-kortti kilpailun järjestäjälle, esim at-asemalle, ek:n lähtö/maaliasemalle. Jos ei muista luovuttaa korttia ja lähtee omin avuin sairaalaan/ kotiin, niin kuinka järjestäjä voi tietää mistä kuskia pitäisi lähteä etsimään.
Näihin asioihin tuskin tulee koskaan täydellistä toimintaohjetta, mutta meidän täytyy vain yrittää tulla toimeen näillä säännöillä ja mahdollisesti pienillä asioilla saada enduroa turvallisemmaksi niin kuskeina, kuin kisajärjestäjinä.
Pikaista paranemista loukkantuneille!
T: Jouni
Kirjoittaja: Pentti RaittilaEdellä on niin paljon asiaa,että ihan kaikkeen ei pysty ottamaan kantaa. Tuon kuitenkin vielä yhden näkökulman tähän keskusteluun. MM-kisoissa on FIM:n määräykset sellaiset, että täydellisesti toteutettuna ne vaativat leikkausvalmiin kenttäsairaalan pystyttämisen jokaiselle maastokokeelle. Suomen kansallisissa kisoissa on ollut järki mukana säännöissä. Meillä on ambulanssit ja korkeatasoinen sairaanhoito aina lähellä kisoja. Jokaiseen kisaan on kuitenkin tehtävä pelastus-suunnitelma, jonka täällä Mikkelissä viranomaiset ovat vaatineet kilpailuluvan liitteeksi. En tiedä, miten asiat olivat Heinolassa. Ehkä kuitenkin jäätynyt maa ja kesärenkaat eivät olleet hyvä yhdistelmä. Paljon on vielä opittavaa näissä kaikissa asioissa. Lopuksi voi kai "toveta savolaispoijaan tavalla, joka putos katolta": Oipinkohan miä mitään ko piähän koskoo?
Kirjoittaja: Timo KoskiJoopa joo eli tälläistä sitten on se asiallinen keskustelu kun antaa palautetta ja tietääkseni vielä kohtuu asiallisella tasolla mutta ilmeisesti se ei joillekkin käy.No itse tiedänkuitenkin miten asiat oikeasti on joten tähän sen enempää puuttumatta MUTTA jos järjestäjän tai ratamestarin mielestä yhteydenottoa tarkoitetaan sillä että tultuani takaisin kisapaikalle paikallisesta terveyskeskuksesta odottamaan kyytiä kotiin ja kotipaikan sairaalaan lääkärin luvalla(ettei omaisten tarvitse tulla heinolaan asti katsomaan)tullaan selittämään että täällä on kaikki hyvin ja niinkuin kuuluu eikä me olla tehty virhettä niin voin kertoa että se ei ole paras tapa lähestyä....Mutta kaskusteltuani kilpailun johtajan kanssa puhelimessa eilen ja kerrottuani mielestnä nämä kyseiset epäkohdat niinkuin ne minusta silloin tuntui ja miten asiota voi jatkossa hoitaa ajattelematta ensimmäiseksi mitä mikäkin maksaa...olen siis päättänyt jättää keskustelun tässä foorumissa koska ilmeisimmin se koira älähtää.... vai miten se meni.Mutta onneksi meillä on liitto jonka kautta asiohin voi yrittää vaikuttaa ja kilpailun järjestäjille vinkki:ihminen se on Cluokan kuskikin....jolla on myös tunteet...
Kirjoittaja: JUHA MATTILAJärjestelyjen osalta löytyy varmasti aina parannettavaa. Siksi kilpailijoiden ja muidenkin palaute kisaa ja sääntöjä koskien on hyvin tärkeää. Oppia voidaan ottaa monestakin suunnasta ja sitten soveltaa oppia tähän lajiin.
Tieto kyseisestä loukkaantumisesta saatiin kuten tieto tulee vähintään saadakin: kanssakilpailija ajoi MK:n maaliin (ajoaika tapahtumapaikalta n. 15 min. enintään?), josta sitten ilmoitettiin lähtöön, jossa itse olin. Tietysti nopeampi tapa olisi ollut ilmoittaa heti tapahtumapaikalta, jos se olisi ollut mahdollista. Ilmeisesti paikalle osunut kaveri näki tilanteen sellaisena, että arvioi riittäväksi kertoa tapahtuneesta MK:n maalissa. No entäs jos tämä "sanan saattaja" olisikin myös itse loukkaantunut matkalla? Silloinhan ensin loukkaantuneella olisi ollut oletus, että kohta apu tulee ja olisi viittonut muita menemään vain ohi kuten nyt yhden tarinan mukaan tapahtuikin... Joskus avun saanti voi olla myöhäistä, vaikka apu olisi vieressä. Aina voidaan myös spekuloida. Kritiikki on tietysti usein paikallaan, varsinkin jos se on rakentavaa. Usein arvostelun taustalla on vain yksi näkökulma, asian tuntemattomuus ja tietämättömyys (paitsi omasta mielestä) tai jopa asenne. Joskus purnataan sitä, että ollaan pikkutarkkoja noudattamalla sääntöjä. Asioilla on yleensä aina hyvät perusteet, vaikka niitä ei tunnettaisi.
Sitten kun jotain sattuu, niin nämä purnaajat ovat kysymässä, että toimittiinko sääntöjen mukaan? Tai ovat hiljaa. Mitä ja ketä varten säännöt ovat?
Vielä tapahtuneesta: ratamestari oli kyseisen MK:n lähdössä silloin kun tieto tapahtuneesta saatiin MK:n maalista. Ratamestari lähtikin heti parasta mahdollista vauhtia MK:lle. Itse varmistin kilpailun johtajalta, että myös hän on saanut tiedon loukkaantumisesta. Päästyään MK:n maaliin ratamestari ilmoitti ettei havainnut ketään kilpailijaa reitillä. Olettaen, että ensimmäinen paikalle saapunut kilpailija oli siinä minuutin sisällä tapahtuneesta, ja että hän olisi viipynyt loukkaantuneen seurassa viitisen minuuttia (auttajan kertomus?), johon lisätään vielä paikalta maaliinajoaika, plus puhelu, plus vielä ratamestarin paikalle saapumiseen mennyt aika, niin ei ihme, että aika olisi tuntunut pitkältä. Reilut 20 minuuttia joka tapauksessa.
Ensiapupakkaus ja sääntöjen vaatima turvasuunnitelma karttoineen oli asemilla. Mainittakoon, että kyseinen maastokoe sivusi tai leikkasi henkilöautolla ajettavaa tietä useasta kohtaa maastokokeen eri vaiheissa. Säännöthän ei edellytä ambulanssin tai lääkintähenkilöstön paikalla oloa. Riittävän nopea saatavuus on kuitenkin edellytys. Oltiinhan kaupungin tuntumassa. Ambulanssi päivysti siellä missä sen kuuluukin päivystää! Samoin muu lääkintähenkilöstö. Eihän kaikki olleet endurokisaa seuraamassa tai siellä ajamassa!
Toki toisinkin voi järjestää, jos siitä ollaan valmiita maksamaan. Mutta kipeä sattuu, vaikka osallistumismaksu oli mikä tahansa.
Ajatus kilpailijakohtaisesta EA-pakkauksesta on hyvä jos se vaadittaisiin. Mutta mitäs jos sen puuttuminen todettaisiin katsastuksessa? Pitäisikö laskea kilpailemaan ja sanoa että aja nyt niin ettei mitään satu, ja ota se pakkaus ensikerralla mukaan? Vai pitäisikö estää pääsy kisaan? No jälkimmäisessä tapauksessa kiertotie kisaan olisi se, että lainaisi pakkausta katsastukseen toiselta kilpailijalta.
Vaatia osataan vaikka mitä, mutta selvät visiot eri näkökulmineen puuttuvat yleensä!
Vielä: keskustelin loukkaantuneen (Timo Koski) kanssa kisan jälkeen varikolla. Silloin hän kertoi joidenkin ajaneen loukkaantumisensa jälkeen ohi. Lisäksi hän kertoi, että halusi mennä kotiseutunsa sairaalaan hoidettavaksi paikallisen sairaalan sijasta. Heinolan Moottorikerhosta on oltu yhteydessä loukkaantuneeseen.
Tuloksista (AT-pisteet ym.) valittaminen tulee tapahtua protestiaikana (sääntöjen antama mahdollisuus).
Tämän palstan keskustelut eivät välttämättä kantaudu kisajärjestäjien tietoon, joten sinänsä tärkeä palaute olisi hyvä toimittaa myös suoraan oikeaan osoitteeseen...
Lukekaamme sääntökirjaa ja tehkäämme ensi kaudelle hyviä ehdotuksia tulevassa lajiparlamentissa.
Toivoo: Juha Mattila 41 v., Heinolan SM-enduron MK1/MK5 vastuuhenkilö.
Kirjoittaja: Timo Koskijoo toi asia että kylmägeeliä mukana työkalupakissa on ihan jees ei tule vaan aina ajateltua kaikkea etukäteen.... ja Kähmylle et minunkin mielestäni kisapaikoilla pitais olla tietty vähimmäisvaatimus tosta ns sairaanhoitokapasiteetistä eli ensiapua tietyn verran sekä toi kuljetus lähisairaalaan mutta toivottavasti opimme tästä jotain...tai siis kisajärjestäjät oppivat koska kuten Hannu kirjoitti niin luulis sitä tuota kalleinta mahdollisinta hintaa vastaan edes jotain saavan,no nyt oli säästetty tässä paikassa ja toivottavasti ne seuraavat pikkujoulut kyseisessä kerhossa ovat todella hienot koska tiedän monia kisoja joissa osallistuminen on halvempaa ja silti tietyt puitteet ovat olemassa...no itse en uskaltaisi lähteäkisoja järjestämään en usko että rahkeet ja tieto taito itsellä edes riittäisi että siinä mielessä täytyy olla kiitollinen että edes joku viitsii mutta vahingosta opimme vai miten se oli ja joo kyllä se 40 egee harmittaa mut ei voi mitään eipä se ketään järjestäjän puolelta tunnu kiinnostavan miten loukkaantunieden tila noin jatkossa on...
Kirjoittaja: VEIJO KÄMÄRÄINENTaru, teit hyvän ehdotuksen. Sellainen kemiallinen kylmäpakkaus voisi olla vyölaukussa. Yleensähän enskan vammat on just revähtymiä "nyrjähtämisiä, ym, joihin tuo nopee kylmäapu olisi merkittävä ensiapu ja ratkaiseva toimenpide paranemista ajatellen. Tuosta järjestäjän vastuusta sen verran. Järjestäjällähän tulee olla ensiaputaitoista väkeä ja ambulanssi. Ei onneksi lääkäriä, kuten esmerkiksi crossissa. Tämän porukan liikuttelu potilaan luo tuntuu olevan ongelma , johon tulisi järjestäjän ennakkoon paneutua vakavasti. Meidän (K-SMK)enskoissa on viime vuodet tehty turvakartat. Pieni kansio aikatauluja ja karttoja kisajohdolle, turvapäälikölle, ambulanssiin, maastokokeille. Kaikissa samat sivut, samat sivunumerot yms. näin voidaan puhelimen välityksellä ohjata apu mahdollisismman lähelle hoitoa tarvitsevaa ja nouto metsästä onnistuisi nopeimmin.....toivottavasti näitä kansioita ei koskaan tarvittaisi....Kähmy
Kirjoittaja: HANNU LEHTINENJoo, kyseessähän oli kuitenkin SM-tason kilpailu ,joten luulisi nyt vähintäänkin paikalla olevan lääkintähenkilöstöä ja ambulanssi.Kaise kirjakin edellyttäisi jokaisen MK:n lähdössä ja maalissa olevan EA tarvikkeita ja osaavaa henkilökuntaa/toimitsijamiehiä. Toisekseen, edelleenkin viitaten SM-tason kilpailuun, järjestäjän puolelta tulisi olla tarpeeksi osaavat toimitsijamiehet mm.AT-asemilla ettei käy turhia käpyjä.Allekirj. ei nyt hirveesti puristele vaikkakin "väärin" kävi, mutta jos ajais SM-mitaleista ihan oikeesti, niin AT-pisteet alkaa merkkaan aikalailla. Muissa luokissa monia varmaan ottaa pattiin kun edes 40?:n osallistumismaksulle kansalliseen tulisi saada sentään saada reilu vaste.
Kirjoittaja: TARU KOSKINENEipä parantunut reisi ihan makkarapaketilla, kun en vieläkään ole päässyt treenaamaan. Pahemman laatuinen lihasrepeämä reidessä. Itsekin petyin järjestäjän ensiavun tasoon, koko ensiapua en nähnyt missään, edes kisakeskuksessa, saatikka että jäitä olisi ollut saavatilla. Joku järjestäjistä ohimennen mutisi, että ei täällä nyt jäitä ole, vain oleellisimmat ensiaputarvikkeet.. Omasta mielestäni lajillemme tyypilliset vammat(pehmytkudosvammat, murtumat..) ovat aina sellaisia, että kylmää tulisi olla saatavilla. Jatkossa laitankin kertakäyttöjäitä työkalupussukkaan mukaan.. Eipä olisi huonompi sekään käytäntö, että jokaisella kuljettajalla pitää olla pieni ensiapuvarustus mukanaan, kuten Ruotsissa on tapana. Terveellisiä ajoja kaikille :)
Kirjoittaja: Timo KoskiAi niin anteeks noi kirjoitusvirheet mut se jäi vaivaamaan että mitä kuuluu Tarulle?oliko sulla se klapi miten kipee vai paraniko se pelkästään sillä makkarapaketilla...ku tuli ite lähdettyä sinne hospitaaliin....
Kirjoittaja: Timo KoskiJoo kiitos huolenpidosta Eero ja mitenkään purnaamatta kenenkään suuntan ettei kisajärjestajät pelästy......voi veee mikä klisee tosi asia minkä nyt oikeasti todistin itselleni ja muutamalle kisakumppanille todeksi on se että sun täytyy ajaa niin hyvin ettei vahinkoja satu koska oikeasti ainoat jotka olivat kiinnostuneita kyseisestä tapahtuneesta onnettomasta lipsahduksesta olivat ne perässä ajaneet kilpakumppanit jotka TODELLA esimerkillisesti pysähtyivät jokainen ja kysyivät että tarvitsenko apua,no odotin sitä kyllä aikani kisajärjestjän puolelta mutta koska polveni oli pois paikoiltaan ja kipu alkoi ylittää siedon rajan kaivoin itse konnet ojasta ja ajoin teitä pitkintakaisin kisakeskukseen jossa huomasin ilokseni sellaisen asian että enduro on laji jossa kisajärjestjän EI tarvitse järjestää edes lääkintätarvikkeita,kylmäpakkauksia tai edes ensiaputaitoista henkilöstöä paikalle....Tai toiseksi ilmoittaa edes paikalliseen terveyskeskukseen että kylällä on kyseinen tapahtuma jotta osaisivat varautua....Tosiaan nyt odotellaan vielä pari viikkoa tietoa että leikataanko hajonnut polvi vai ei ja katsotaan solisluun luutumista ultraäänellä,kylkiluut ovat jo paremmassa kunnossa....ja ISO kiitos todella niille kilpakumppaneille jotka pysähtyivät kyselemään vointia radalla se tuntui oikeasti hyvältä...ja hei toivon sit asiallista keskustelua asian tiimoilta eikä mitään "rääpimistä"