
Rytinää Torontossa
Aina välillä näemme kilpailuja, joissa muutaman ensimmäisen kurvin aikana kuljettajia sinkoilee sinne tänne ja Toronto oli juurikin sellainen.
450-kuutioisten startin ensimmäinen kaatuminen nähtiin jo starttisuoralla, kun Chad Reed osui yhteen toisen kuljettajan kanssa ja kaatui rajusti. Reed jäi radan reunalle makaamaan parin kierroksen ajaksi, mutta käveli lopulta itse takaisin varikolle.
Startin kärkeen ampaisi Justin Bogle, joka on loukkaantumisensa jälkeen esittänyt positiivisia suorituksia. Boglen ilo jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä ensimmäisellä rytmisuoralla hänellä meni jako pahasti sekaisin ja sen seurauksena viimeinen tuplahyppyri jäi pahasti vajaaksi. Bogle kaatui ja niin kuin voidaan arvata, hän keräsi myös muita samaan kasaan. Boglen perässä ollut, sarjassa kolmantena oleva, Jason Anderson oli ensimmäinen joka ajoi Boglen pyörän päälle ja kaatui. Perässä seurasivat mm. Tommy Hahn ja Blake Baggett.
Tuon tilanteen jälkeen kärjessä oli Ryan Dungey, perässään Eli Tomac ja Ken Roczen. Poikkeuksellisesti Dungey menetti kärkipaikkansa jo ensimmäisen kierroksen aikana, kun Tomac ja Roczen ohittivat hänet. Kierros tämän jälkeen edellisen kilpailun voittanut Tomac menetti kärkipaikan Roczenille, joka tekikin nopeasti eroa Kawasaki -kuljettajaan. Finaalin puolessa välissä Tomac menetti sijoituksia enemmän, kun KTM-kaksikko Dungey ja Marvin Musquin tulivat hänestä ohi. Musquin olikin vauhdissa ja ranskalainen ohitti myös Dungeyn finaalin loppukierroksilla. Tomac menetti lopussa vielä neljännenkin sijan Seelylle ja sai pidetty juuri ja juuri kuudentena maaliin ajaneen Justin Braytonin takanaan.
Roczen tyylitteli maalilipulle ensimmäisenä, ennen Musquini ja Dungeyta. Dungey otti näin ollen 26:nnen kerran putkeen palkintokorokepaikan ja nousi tuossa tilastossa kärkeen.
Sarjan kokonaispisteissä Dungeyn johto on nyt 34 pistettä. Roczen on toisena ja Torontossa lopulta yhdeksänneksi noussut Anderson on sarjassa kolmantena, 24 pistettä Roczenin takana.
Raju starttikolari
250-kuutioisten startissa nähtiin melkoinen lähtökolari, kun kuljettajat sinkoilivat toistensa päälle ensimmäisessä kurvissa oikein urakalla. Tilanteen jälkeen maassa makasivat sarjan kaksi kärkikuljettajaa Jeremy Martin ja Malcolm Stewart, sekä muun muassa Aaron Plessinger, Arnaud Tonus, RJ Hampshire ja Jimmy Albertson.
Finaalin kärjessä nähtiin Matt Bisceglia, perässään Troy Lee Desing -tiimin kolmikko Shane McElrath, Alex Fry ja Justin Hill. Odotetusti kärkiporukan nopeinta vauhtia piti Hill, joka nousi nopeasti kärkeen. Kun McElrathin takarengas meni puhki ja hän joutui käymään varikolla vaihtamassa sen, oli Hillin etumatka jo finaalin puolessa välissä 20 sekuntia, pelin ollessa selvä.
Ensimmäisessä kurvissa kolaroinut ja edellisen kilpailun voittanut Martin aloitti startin jälkeen hurjan kirin, ollen finaalin toisena jo puolen välin jälkeen. Tuossa vaiheessa Hill oli kuitenkin jo niin kaukana, että Martin tyytyi toiseen sijaan. Bisceglia oli ruutulipulla kolmas. Maininnan arvoinen on myös Stewartin suoritus. Kaaduttuaan ensimmäisessä kurvissa hän nousi jo parin kierroksen aikana lähelle 10 parhaan joukkoa, mutta joutui tämän jälkeen käymään ratavarikolla ja putosi aivan letkan hännille. Mestaruudesta taisteleva Stewart ei kuitenkaan luovuttanut, vaan nousi lopulta kuudenneksi.
Kun sarjaa johtanut Martin Davalos ei päässyt Kanadaan, siirtyi Martin sarjan kärkeen. Hill on kahden pisteen päässä toisena ja kolmantena oleva Stewart on kymmenen pisteen päässä Martinista. Davalos putosi neljänneksi, ollen 20 pistettä kärjestä.
Xracing