Rouheeta menoa Paulaniemessä

Teksti
Hermunen ja Marco, ei järjestäjät ja rastinpitäjät mitään tosikkoja olleet.
Kuva
Arto Virkki
Team Virkki järjesti viime viikonloppuna jälleen kerran onnistuneen enduroleirin ja koeajopäivän yhdessä offroad-pyöräkauppiaiden kanssa.

Syyskuun ensimmäiselle lauantaille tilattu poutasää siivitti huipputunnelmaan Paulaniemessä, Pirkanmaan enduromekassa.

Leirille otettiin 40 ensimmäistä ilmoittautunutta, ja paikat täyttyivät hetkessä, Monet odottivatkin ilmoittautumisen avautumista sormet syyhyten. Leiriläiset olivat jaettu kuuteen eri ryhmään.

Harjoitusrasteja oli niin ikään kuusi kappaletta, ja jokainen ryhmä käytti puoli tuntia aikaa per rasti. Näin saatiin ryhmät sulavasti pyörimään ja ajopäivälle riittävästi pituutta.

– Yritettiin keksiä Pirkanmaan alueelle enduroharrastajille ja varsinkin lajista kiinnostuneille puuhapäivää, ja kun Paulaniemen Veikon enduropätkät olisivat tapahtumaan käytössä, niin lähdettiin rakentamaan tapahtumaa yhdessä Ylisuutarin Jampan kanssa. Saatiin vielä alueella enduropyöriä myyvät liikkeet ja maahantuojat mukaan. Ja tässä sitä nyt taas ollaan, jo kolmannen kerran, Team Virkin puheenjohtaja Marco Rosengren myhäilee.

Tapahtuma oli myös menestys koeajopyöriä tarjoilleille yrityksille. Koeajovarikolta löytyi yhteensä 30 koeajettavaa enduropeliä seitsemältä eri valmistajalta. Varauskirja koeajolaitteisiin

täyttyikin nopeasti ja esimerkiksi KTM:n ja Husqvarnan pyöräuutuuksiin tutustuttiin yli 100 kertaa, ja myös muiden merkkien edustajat olivat sangen tyytyväisiä päivän ajokertoihin. Pyörät olivat käytännössä liikkeellä koko ajan. Voidaan jopa puhua yleisöryntäyksestä, koeajopyörät olivat siis muidenkin kuin leiriläisten koeajettavina.

– Oli yllätys, että koeajotilaisuuteen oli näin hyvä osanotto. Ja kaikilla koeajoon tulleilla oli käytännössä kokemusta offroadpyöristä, ja varusteet sekä asenne kohdillaan. Hyvin oli koeajot organisoitu ja tapahtuma saatu harrastajien tietoon, Harry Snellman Betan pilttuusta kertoi.

 

Miten niin rouheeta?

Tein gallupia, jotta saisin jotain perspektiiviä myös muilta. Sain varikolta synonyymejä:

"hiekkapaperia", takamus on tämän päivän jälkeen hellä, sen verran oli rasteilla ajamista

"superhauskaa", hieno testipäivä

"nuo isot koeajonelarit, ai että kun sellaisen sais. Rouheita pelejä", tyytyväinen koeajaja mainitsi

"kuvaa just tuota lajia", Marco virkkoi

"sellainen karski, äijämäinen, ei siloteltu", PR päällikkö totesi.

 

Case "ryhmä kuus"

Dialogi Artsin ja Marcon kesken

Artsi on filosofi, hänelle tarjottiin paikkaa aloittelijaryhmän ryhmänvetäjänä, jonka otti mielellään vastaan. Marco taas haluaa häärätä mukana, ja liittyi ryhmään puolen päivän aikoihin.

– Tämä on kaikkein kiitollisin ryhmä, ja odottavat haavi auki oppia, katsohan vaan Marco, tästä tulee hauskaa.

– Artsi, katso nyt näitä kuskeja, ajotaidot näyttää nyt tältä, oon sulle silakan velkaa jos mitään kehitystä ei tapahdu.

– Kuule, pidä vaan silakkas, autetaan yhdessä haastavien rastien läpi, vaikka kantamalla jokainen pyörä yksitellen.

– En minä nyt oikein tiedä, sanotaanko, että kun ei sattuis mitään, ja ei minulla mitään sun lohisoppaa vastaan ole.

– Niinkuin tämäkin nuori leidi, tais olla muuten Turusta, tuhisi "en mie täst ikkää selvii, pelottaa". Piti olla helppo juttu, täst mittää tul”, siinä sitten Hurrin Kimmo oli psyykkaamassa ja sanoi että usko ja anna mennä. Mimmi perhana ajoi pysähtymättä kivikon miltei ylös asti ja ai että se voittajan ilme. Kuuleppa Marco, juuri tämä on se paras kiitos mitä tästä saamme.

 

No siinä rastit sitten vielä jatkui. Kivikkomäkeä harjoiteltiin, osa oli jumissa kiven koloissa, kunnes joku heppu tuli kivikkorinnettä yli sähköpolkupyörällä. "Terve" sykkeliheppu huuti ja jatkoi eleetöntä fillarointia kivikkomäen ylös asti.

"Ei jumalaut mikä tämmöne äijä o ?" puuskuttava leidi sai sanottua stumpanneen Hondan selästä. Kuule, se oli enduron 13 kertainen maailmanmestari, Salmisen Juha....

"Okei, no nyt ymmärrän, siksikö se menikin neppailemalla tuonne ylös asti". Mutta hei, siksihän me täällä ollaan. Me halutaan olla yhtä hyviä kuin hänkin, kuka se nyt olikaan. Ja eikun menoksi.

– Annahan mennä me otetaan koppi jos kaadut, tai siis Marco ottaa, sillä on nopeammat refleksit. Sitäpaitsi lohesta saa paremman kalakeiton kuin silakasta...

Yhtä ja kaikki, hymy oli kutosryhmällä aamusta iltaan, ja jokainen voitti itsensä ja pääsi ehjänä ja kokemusta rikkaampana kotiin.

 

Kutosryhmä jaksoi kuunnella myös teoriaa.
Mikko Leppänen Tampereen Yamaha Centerista yksi koulutusrastin opettajista.
Kuva
Arto Virkki