Päiväkumpu valmiina Päijänteelle

Suomen ehkä legendaarisin enduromies, mies joka antoi kasvot Päijänteelle. Kauko Päiväkumpu ei liiemmin esittelyjä kaipaa, mutta esittelemme kuitenkin.

45 vuotta Päitsissä

Päiväkumpu muistaa ensimmäisen Päijänteen ympäriajonsa 45 vuotta sitten näin:
- Mä luulen että siitä on 45 vuotta, kun menin Hinsbyn pätkälle toimitsijaksi.
Ratamestarina toimin 25 vuotta, ja sitä ennen Pertti Kärhä teki Päitsiä kymmenen vuotta.
Kärhän ajan olin Suomen tiepalvelumiesten puheenjohtaja, ja tiepalvelumiehiä käytettiin asemamiehinä, tiepalvelussa kun oli siihen aikaan ULA puhelimet, Päiväkumpu muistelee.
Siihen aikaan ei kännyköistä edes uneksittu. Päiväkumpu kertookin ULA puhelinten olevan äärimmäisen käteviä laitteita yhteydenpidossa maastokokeiden lähdön ja maalin välillä.
Tiepalvelumiehet lähtivät Päiväkummun mukana Helsingistä, kiertäen koko Päijänteen.

Kehitystä tapahtuu

Päiväkummun mukaan Päitsi hoidettiin samalla kaavalla monta vuotta, kunnes oli aika kehittää jollain tapaa kilpailua.
- Tirisen Mara ja Veli Penttinen tulivat jossain vaiheessa mukaan kuvioihin ja siitähän Päitsi lähtikin nousuun. Me tuhlattiin Maran kanssa rahaa, ja Veli koitti sitä mukaa haalia lisää, Päiväkumpu nauraa.

Yhtäkaikki, noihin aikoihin Päiväkummun mukaan Päitsi sai suunnan joka on kehittynyt näihin päiviin. Kalkku ry on saanut ensitahtinsa tuon kehityksen ajoilta.
- Sanotaan että Kalkku lähti niiltä sijoilta, kun oli pakko kehittää jotain. Sixille kaikki tähdättiin, ja Päitsillä ne aina ensin piti testata, Päiväkumpu sanoo.

Miehen ikä

Kauko Päiväkumpu tulee ensi vuonna miehen ikään, täyttäessään seitsemänkymmentä.
Mies muutti Helsingistä Tohmajärvelle Uusi-Värtsilän kylään, joka sijaitsee kivenheiton päässä Venäjän rajasta.
- Ihmettelen, ettei porukka enempää lähde kalliista Helsingistä. Kun jäin kaupungilta eläkkeelle, ostimme täältä talon tiloineen samalla hinnalla, kuin olisimme olleet Helsingissä kaksi vuotta vuokralla.
Täällä on helpompi elää nyt kun ei ole sitä vuokraa, voin senkin rahan laittaa ruokaan, Päiväkumpu nauraa.
Päiväkumpu kertookin kotiutuneensa Tohmajärvelle hyvin.
- Enemmän mulla täällä tuttuja on, kuin Helsingissä. Kaikki tuntee auton, ja koko ajan ollaan käsi pystyssä ja morjenstellaan, Päiväkumpu kertoo.

Päiväkumpu Ruotsin kuninkaaksi

Päiväkumpu liittyi Tohmajärvelle muutettuaan kesäteatteriin, ajatuksena jättää enduro hommat.
Toisin kuitenkin kävi.
- Kerran näin kun pojat treenasi pellolla ja menin piruuttani katsomaan. Hetken juteltuamme pojat ehdotti, jos järjestettäisiin Kiteelle endurokilpailu. Siitä lähti Kiteellä ajettu ensimmäinen talviendurokisa reilu vuosi sitten, Päiväkumpu kertaa.
Kiteen ensimmäinen enduro saikin varauksettomat kehut ja loppu onkin tulevaa historiaa.

Päiväkummun kaikki aika ei kuitenkaan mene enduron parissa, mies onkin löytänyt hyvän ja mieluisan harrastuksen kesäteatterista, jossa mies on ollut siis vuosia mukana.
- Aluksihan mä jouduin vähän niin kuin pakolla mukaan, kun ei oikein ollut näyttelijöitä. Nyt myöhemmin siitä on alkanut jo pitääkin. Ja teatteri esityksiä katsoo nyt eri silmillä kuin ennen, Päiväkumpu valottaa.
Mies kertookin seuraavassa roolissaan näyttelevänsä itse Ruotsin kuningasta.

EM-kilpailu haaveena?

Päiväkummulla on endurokilpailujen järjestämisestä vuosikymmenten kokemus. Kauanko mies aikoo järjestelykoneiston rattailla olla.
- Ei mulla enää hirveää hinkua ole! Mutta kyllä mä tästä tykkään. Olenkin sanonut, että Kiteelle saataisiin EM-kilpailu jos halutaan. Tarkoitan sillä sitä, ettei me olla anottu mitään, mutta meillä on täällä emmeet siihen jos on tarvis, Päiväkumpu sanelee vaatimattomaan tyyliinsä.
Ja miksi ei miestä uskominen, jo ajettu Kiteen SM-osakilpailu olisi ollut pätkiltään ja puitteiltaan valmis ottamaan vastaan EM-sirkuksen. Niin varauksettoman kehujen tulvan kilpailu kuljettajien keskuudesta sai.

Päiväkumpu ei kuitenkaan suoraan myönnä haaveilevansa EM-kilpailusta, vaikka miehen mukaan seura siihen pystyisikin.
Kiteellä maanomistajat ovatkin ottaneet Päiväkummun hyvin vastaan, mieshän hankki reitille tänäkin vuonna luvat maastoihin.

Liekö Päiväkummun vahva, mutta rauhallinen persoona syynä, vai itäsuomalainen yhteishenki, ettei moottoriurheilun vastustajia juuri Karjalan suunnalla ole.
Hyvänä esimerkkinä Lemminkäinen. Kauko Päiväkumpu marssi vuosi sitten Lemminkäisen betoniasemalle Kiteelle. Pyysi tehtaanjohtaja Kari Hurskaiselta lupaa ajaa Lemminkäisen betoniaseman maastoissa.
Nyt alue on Lemminkäisen toimesta kunnostettu enduroon sopivaksi. Lemminkäinen on laittanut omaa rahaa lähes kaksikymmentätuhatta euroa, alueen kunnostukseen endurolle sopivaksi!

Vielä kerran Päijänteelle

Miehellä on siis kahdenkymmenenviiden vuoden kokemus Päijänteen ratamestarina. Vieläkö virtaa riittäisi Päitsiin, jos mahdollisuus tulisi?
- Joo…miksikäs ei, jos kutsu käy, Päiväkumpu vastaa empimättä.
- Mulla ei jäänyt yhtään vihaista maanomistajaa Päitsille. Ja kyllähän tuo nykyinenkin ratamestari vielä soittaa, jos siellä on ongelmia. Ja ihme kyllä, mä olen vielä muistanut isäntien nimetkin, kun oon vähän aikaa funtsannut.

Päijännekilpi

Päijännekilpeen kaiverretaan joka vuosi voittajan nimi. Kilven saa omakseen kuljettaja, jonka nimi on kolme kertaa kilvessä. Hankalaksi kilven saamisen tekee, jos nimi on kaksi kertaa kilvessä ja kaveri saa nimensä ensin kolmannen kerran. Kilpi matkaa kaverille ja itse saa lähteä nollasta keräämään uudelleen voittojen myötä nimeään kilpeen.
Mika Aholalla Päijännekilpiä on kaksi, samoin Heikki Timosella, joka saalisti voittonsa peräkkäisinä vuosina.
Kauko Päiväkummulla kilpiä on ollut viisi, hän nimittäin valmisti ne.
Päiväkumpu kertoo materiaalia olevan varastossaan vielä yhteen kilpeen, samoin kilven valmistuksen muotti on Päiväkummun liiterissä tallessa.
- HMK:ssa on yhden kilven aihio, ja itselläni yhden. Ongelmahan siinä on , kun se vuonna 1927 tehtiin. Sen aikaiset läänit ovat jo poistuneet historiaan, ja kilvessä olevat eri läänien vaakunat on aika vaikea tehdä, kun malleja ei enää ole.
Yhtäkin kilpeä katsoin, siinä oli Ahvenanmaan vaakuna, vaikka alkuperäisessä kilvessä ei sellaista ole, Päiväkumpu kertoo.
Päiväkummun työkaverina Helsingin kaupungilla työskenteli aikoinaan hopeaseppä, joka Päiväkummulle kaiversi käsin kilvet. Nykyäänhän kaikki tapahtuu koneilla, ja käsikaivertajia ei joka kulman takana ole.

Suomessa ei osata tehdä kilpailuja

Miten legendaarinen päitsimies näkee suomienduron nyt ja tulevaisuudessa.
- Sanotaanko niin että meillä oli kulta-aika kymmenen vuotta sitten. Jos kilpailut Suomessa tehtäisiin palvelemaan ulkomaisten sarjojen kiertäjiä, enduro nousisi uuteen kukoistukseen. Tämän päivän kilpailuista ei kansainvälisellä tasolla ole mitään hyötyä, ja se on se ongelma, Päiväkumpu näkee.
Päiväkumpu ei kuitenkaan kerro, miten hän käytännössä muuttaisi Suomienduron suuntaa. Mies sysää vastuun lajiryhmälle. Päiväkummun mukaan on hullua, jos yksittäisen kilpailun ratamestari, tai kilpailunjohtaja tekee omanlaisia kilpailuja, hänen mukaan lajiryhmän tehtävä on antaa ohjeistus millainen, vaikka eriäviä mielipiteitä aina onkin.
Mies kuitenkin on toiveikas ja nostaa puheessaan esiin Juha Nuuttilan, enduron lajiryhmän uuden päällikön.
- Uskon Juhaan ja hänen auktoriteettiinsa.

Päiväkumpu on mies joka ei tuo itseään esille, mutta vastaa jos kysytään. Hänellä on aikaa kaikille, vaikka monessa onkin mukana. Miehestä kuitenkin paistaa rakkaus enduroon. Hän puhuu paljon mutta asiaa. Kun puhutaan teatterista, hän innostuu. Kun puhutaan endurosta, hän visioi ja kertoo hauskoja tapahtumia vuosien varrelta.
Päiväkumpu on rehellisen oloinen mies. Hän vaikuttaa mieheltä, jonka rinnassa sydän on ystävällinen, mutta aavistuksen kurapyörämainen.
Hän on oma itsensä, ei näyttele, paitsi Kiteellä Myllyteatterissa.

Xracing