Huomioita Mäntsälästä
Legendaarinen Kärhän lenkki osoitti olevansa jälleen perinteinen suomalainen endurokilpailu, joka keräsi kehuja ja moitteita. Toiset kuljettajat viihtyivät vaikeilla maastokokeilla ja toisten fiilis kilpailun aikana ja sen jälkeen oli täysin erilainen. Nämä lausunnot kuvaavat oikeastaan aika hyvin suomalaisessa endurokulttuurissa tapahtunutta murrosta vuosien varrella. Kymmenisen vuotta sitten hitaat ja vaikeat maastot olivat arkipäivää SM-endurossa. Jos pätkillä jäätiin kiinni, olivat reitit toisten mielestä liian vaikeita. Kun mennään vielä toiset kymmenen vuotta taaksepäin, olivat kiinnijäämiset enemmän sääntö kuin poikkeus. Aika on muuttanut lajia ja siitä, ovatko muutokset hyvä asia vai ei, voidaan olla kahta eri mieltä. Ei maastokokeilla työntäminen varmasti kuulu SM-enduroon, mutta ainakin omasta mielestäni haastavat reitit kylläkin.
Fakta on myös se, että kun olemme Suomessa ja kilpailuja ajetaan syksyllä, tulevat reitit olemaan haastavia. Mäntsälän osaltakin moni sanoi, että kuivalla kelillä reitti olisi ollut hyvä. Nyt sateet tekivät siitä hitaan ja monille haastavan. Kilpailua jokaisella maastokokeella seuranneena omaan silmääni kuitenkin vaikutti siltä, että reitti oli melkoisen vaihteleva. Välillä ajettiin pitkät pätkät nopeaa nurmikkopeltoa, välillä mukana oli nopeampaa metsäpolkua ja crossirataa, ja niiden vastapainoksi hidasta kivikkoa.
Sään lisäksi kauden loppumisen huomaa jälleen kerran hyvin sääntöjen noudattamisessa. Kun alkukaudesta kilpailuissa katsottiin tarkasti kuljettajien numeroita ja valvottiin sitä, ettei kypäröissä ollut kameroita tai muita jälkeenpäin kiinnitettyjä asioita, ei Mäntsälässä ainakaan näihin asioihin kiinnitetty huomiota. Osalla kuljettajista oli kypäräkameroita ja ”lisälippoja” kiinni kypärässä. Myös numerofonttien kirjo oli monenlaista. En ota siihen jälleen kantaa, ovatko nuo säännöt oikeat, mutta jos säännöt ovat olemassa, tulee niitä noudattaa ja myös valvoa.
E1
Mennään sitten itse kisaan ja käsitellään se tällä kertaa SM-luokittain. Pikkuluokan voittoon ajoi odotetusti Eero Remes, jolta tosin jäi yleiskilpailun voitto tällä kertaa saavuttamatta. Mukavaa oli nähdä Mäntsälässä positiivinen Henric Stigell, joka itsekin kertoi nauttineensa ajamisesta pitkästä aikaa. Stigellin kohdalla nähtiin hyvä merkki asenteesta ja millainen vaikutus sillä on suoritukseen. Ennen kisaa Stigell oli päättänyt, ettei hermostu vaikka pätkät eivät olekaan mieleisiä, vaan ajaa hyvillä fiiliksillä. Ja tuo homma toimi, tuloksena kakkossija. Luokan kolmossijasta käytiin hyvää taistelua Niko Aitan ja Antti Hännisen välillä. Hänninen oli kolmantena viimeiselle maastokokeelle asti, mutta hävisi siellä Aitalle 17 sekuntia ja menetti kolmospaikan.
E2
E2-luokassa Eemil Pohjola teki selvää jälkeä ja voitti luokan lähes kolmen minuutin erolla. Sekään ei ehkä ollut niin suuri yllätys kuin luokan toiseksi ja kolmanneksi ajaneet Eemil Helander ja Jiri Leino, tai oikeastaan Antti Hellstenin sijoittuminen podiumin ulkopuolelle. Helander ajoi varmasti elämänsä kilpailun, tai ainakin Suomen kamaralla sellaisen. Uskomattomasta teknisestä epäonnesta ja välillä huonosta ajostakin tällä kaudella kärsinyt Helander oli elementissään heti alusta lähtien. Vaikka reitit olivat osittain tuttuja Helanderille, ei se poista sitä tosiasiaa, että kaasua täytyy kääntää silloinkin. Samoin Leino viihtyi haastavalla reitillä ja ajoi myös kauden parhaan kilpailunsa, näyttäen nyt paljon siltä samalta Leinolta joka oli kovassa vauhdissa viime kauden loppupuoliskolla. Ainakin omasta mielestäni tuo vauhti on ollut hieman kateissa tällä kaudella, mutta nyt se vaikuttaa jälleen löytyneen. Hellsten ei puolestaan ollut lainkaan oma itsensä, minkä mies myönsi myös kisan jälkeen. Kaikille tulee välillä huonoja päiviä ja Hellstenille sellainen tuli Mäntsälässä.
E3
Marko Tarkkala osoitti jälleen sen, miksi häntä kannattaa kuunnella valmennustehtävissä. Tarkkalan vauhti on yhä isossa luokassa liian kylmää muille ja mies kyllä ansaitsee tuloillaan olevan mestaruutensa. Aleksi Jukola teki kaikkensa pysyäkseen vauhdissa, mutta Tarkkala pakeni minuutin päähän kisan aikana. Jukola ei nostanut mitään yksittäistä asiaa ongelmaksi, vaan Tarkkala oli yksinkertaisesti liian nopea. Sixillä loistanut Matti Seistola ei ollut aivan elementissään Ranskan nurmikkopeltojen jälkeen. Kärkikuskeista juuri Seistola tuskaili ehkä eniten hitaista reiteistä. Seistolamainen lepatus oli kaukana, eikä ylöjärveläinen ollut itsekään menoonsa tyytyväinen.
Yleiskisa
Mielenkiinnon vuoksi päätin tehdä listan yleiskilpailun sijoituksista kuljettajan luokan perusteella. Tämä taulukko oikeastaan kertoo hyvin sen, että E2-luokka on tällä hetkellä Suomen kovatasoisin. 15 parhaan joukossa oli Mäntsälässä kahdeksan E2-luokan kuljettajaa.
1. E2
2. E1
3. E1
4. E2
5. E2
6. E2
7. E2
8. E3
9. E2
10. E2
11. E1
12. E3
13. E1
14. E3
15. E2
Jani / Xracing