Huomioita Jämsästä

Jämsässä ajettiin kokonaisuutena katsottuna kauden paras SM-osakilpailu tähän asti. Reitti ei ollut ainakaan katsojan silmään ehkä yhtä hyvä kuin Riihimäellä, mutta kilpailu itsessään oli kauden parasta. Jo ennen kilpailua kuin katsoi lähtöluetteloa, tiesi mitä tuleman pitää.

Sivutaan nopeasti ensin järjestelyitä ja mennään sitten kuljettajiin, jotka ainakin omasta mielestäni ovat tällä kertaa ne mielenkiintoisimmat. Reitti Jämsässä oli melkoisen erilainen, kuin mihin siellä on normaalisti totuttu. Maastokokeet olivat MM-tyylisiä ja vaikka muutamat kuljettajat kertoivat niiden olevan osittain liian hitaita, omaan silmään ne näyttivät hyviltä. Ehkä ainoa kritisoitava asia oli kolmospätkän todella nopeat osuudet kantojen seassa. Useampikin kuljettaja kritisoi niitä vaarallisina ja valitettavasti myös tuolla osuudella tapahtui kisan vakavin loukkaantuminen, kun B-luokan kärkikuljettaja osui kantoon ja lähti siitä rajuun ilmalentoon. Silminnäkijän mukaan ainakin kuljettajan reisi murtui ja hänet lennätettiin Medihelin avulla pikaisesti hoitoon. Onneksi lääkäri oli myös nopeasti paikalla ja hoito saatiin aloitettua heti.

Kakkospätkän sekaannukset reitillä olivat myös valitettavia, mutta niitä välillä tapahtuu. Tässä tapauksessa ajolinja ajatti kuljettajat vanhalle lenkille ja sen vuoksi sekaannukset syntyivät. Ilmeisestikin alkupään kuljettaja oli ajanut nauhojen läpi, eivätkä kuljettajat huomanneet puissa olleita pallomerkkejä. Ehkä tämä olisi voitu välttää laittamalla käännöskohdan jälkeen puita poikittain, mutta ne tietysti luovat oman vaaransa.

Muilta osin järjestelyt Jämsässä toimivat ja eikä valituksia kuulunut. Yksi asia on muuten tässä mainittava, joka koskee monia muitakin kisojen järjestäjiä. Käsiohjelmassa tai ainakin netissä olisi hyvä olla ennen kilpailua maastokokeiden ihanne ajat, eli koska ensimmäinen kuljettaja paikalle saapuu. Tämä helpottaa niitä vähiä katsojia, jotka paikalle saapuvat. Itse sain tämän tiedon Jämsässä järjestäjiltä kyllä, mutta moni katsoja tuntui olevan varsin epätietoinen metsässä. Ja jos tämä tieto jossain oli, enkä sitä vaan itse löytänyt, niin hyvä. Joka tapauksessa aika monesti tuo tieto katsojilta puuttuu.

Hämmästelin muuten itse ennen kilpailua, miksi SM-luokat ajavat lauantaina ja C-luokat heitetään kuluneelle reitille sunnuntaina. Keskustelin asiasta kilpailun johtajan kanssa ja hän kertoi syyksi sen, että muutamat SM-kuljettajat olivat Vekarajärven jälkeen valittaneet huonosta reitistä ja sen vuoksi järjestys muutettiin. Todella kaksipiippuinen asia mielestäni. Toisaalta ymmärrän sen, että kun ajatetaan oikeasti todella lujaa, ei ole välttämättä terveellistä ajaa huonoilla reiteillä, loukkaantumisriskin vuoksi. Toisaalta kyseessä on huippukuljettajat, joiden pitäisi pystyä ajamaan huonokuntoisillakin reiteillä. Voin vaan kuvitella, että kaikki endurouraansa aloittelevat kuljettajat eivät kokeneet oloaan kotoisaksi sunnuntain kuluneilla reiteillä.

Lajiryhmän tiedotteen tultua maanantaina, joka koski ensi kauden kisoja asia selvisi. On vedetty selvä linjaus siihen, että SM-kisat ovat SM-kisoja ja kansalliset kisat kansallisia kisoja. Kun jatkossa SM-luokat ajavat aina lauantaina, niin se tulee varmasti karsimaan C-luokan kuljettajia niistä kisoista, jolloin taas kansallisten kisojen merkitys heillä kasvaa.

No mutta se siitä ja siirrytään kuljettajakohtaiseen palautteeseen ja otetaan käsittelyyn yleiskilpailu TOP 10.

Marko Tarkkala

Tarkkala on nostanut vauhtia selvästi alkukaudesta. Erittäin vakuuttavaa ja varmaa menoa, joka ei välttämättä näytä vauhdikkaalta metsässä, mutta kello tykkää. Iso nelari ei ollut varmasti helpoin mahdollinen ajettava välillä hieman hitaillakin pätkillä, mutta Tarkkala eteni siitä huolimatta hienoon voittoon.

Eero Remes

Ehkä tällä hetkellä näyttävintä ajoa esittävä suomalainen kuljettaja ja onkin aina mahtavaa nähdä Remes kotimaan kisoissa. Pakko kuitenkin tällä kertaa myöntää, että meno ei ollut aivan vastaavan näköistä kuin monina muina kertoina. Ajo oli hieman kankean näköistä, eikä niin aggressiivista mihin on Remeksen kohdalla totuttu.

Roni Nikander

Yhä edelleen mies, joka kulkee omia polkujaan. Jälleen hienoja linjavalintoja, vaikka tällä kertaa reitti ei siihen paljoa mahdollisuuksia antanutkaan. Taisteli hienosti MM-sarjan kiertäjien kanssa, eikä jäänyt lopulta Remekselle kuin 12 sekuntia.

Antti Hellsten

Olipahan mukava nähdä Hellsten Suomessa kisoissa. Pyörä rupeaa istumaan Hellstenin käteen koko ajan paremmin ja sen huomaa ajossakin, joka näytti jo rennolta ja jouhevalta. Ehkä etukäteen pieni kysymysmerkki oli, miten Hellstenin motivaatio riittäisi kisan ajamiseen, mutta epäilyksi osoittautuivat täysin turhiksi ja pellavapää ajoi täysillä alusta loppuun saakka.

Jari Mattila

Voin uskoa Mattilan turhautumisen, kun ero Tarkkalaan ei vaan pienene. Vaikka pyörän säädöillä on saatu treenilenkin ajasta sekunteja reilusti pois, niin samalla Tarkkalakin on nostanut vauhtia. SM-kulta alkaa valitettavasti pikkuhiljaa lipumaan Tarkkalan suuntaan.

Lauri Pohjonen

Tasaisen varmaa ja vauhdikasta menoa. Joskus ihmettelen sitä, miten Pohjonen ajaa niin tasaisesti, vaikka meno näyttää välillä todella aggressiiviselta ja sellaiselta, että virheitäkin voisi syntyä. Mutta siitä huolimatta pätkäajat ovat tasaisia. Toki tällä kertaa tuli yksi huono pätkäaika, mutta en valitettavasti nähnyt Pohjosta kisan jälkeen, että olisin voinut tuosta tiedustella.

Petteri Silvan

Ei se vauhti näköjään mihinkään häviä, vaikka mies ajamatta onkin. Toki kotipolut selittävät tilannetta osaksi, mutta ei kuitenkaan ratkaisevat. Silvan on varmasti yksi Suomen kautta aikojen teknisimmistä kuljettajista ja tässä varmaan piilee osasalaisuus siihen, miten hän jaksaa ajaa pitkän kisan loppuun täysillä, vaikka treenaaminen on todella vähäistä. Uskon, että Silvan pystyy ajotekniikallaan ”säästämään” itseään, eikä väsytä itseään turhalla repimisellä.

Petri Pohjamo

Siinäpä sitten toinen tekninen kuljettaja, joka oli myös mahtava nähdä reitillä. Täytyy myöntää, että kun katselin Pohjamon ajoa en olisi ikinä uskonut vauhdin riittävän avoimen luokan kolmen kärkeen, mutta niin paljon se silmä vaan valehtelee. Todella eleetöntä ja tehokasta menoa, josta kello tykkää.

Oskari Kantonen

Jos Kantosen joskus tapaa niin, ettei hymy ole miehen kasvoilla niin ihme on. Niin tälläkin kertaa, vaikka kisan jälkeisessä keskustelussamme Kantonen oli hieman turhautunut, kun vauhti ei vaaan riitä Tarkkalalle ja Mattilalle. Tiedän, että Kantosen leirissä käännetään kaikki mahdolliset kivet, jotta vauhtia tulisi lisää ja hän pystyisi haastamaan luokan kärkikaksikkoa.

Mika Tamminen

Ensimmäinen ihmetys oli nähdessäni Tammisen reitillä hänen pyöränsä. Betalla ajava Tamminen istui Jämsässä Kawasakin ohjaimissa. Asiasta kysellessäni, sain kuulla Tammisen säästelevän Betan kisapyöräänsä Sixille. Täytyy sanoa, että muutaman kisan hieman unten mailla ollut Tamminen palasi Jämsässä jälleen alkukauden tasolleen. Varmasti kotipolut auttoivat, mutta eivät nekään koskaan kaikkea selitä.

Sellaista tällä kertaa. Kiitos jälleen kaikille, jotka jaksoivat loppuun lukea tajuntani virtaa.

Jani Hovi