Hilden: ”Tehdään yhdessä hyvä tapahtuma”

Tauno Hilden (toinen vas.) johti torstaina turvallisuuskokousta Vierumäellä. Kuva: Jani Hovi / Xracing Tauno Hilden (toinen vas.) johti torstaina turvallisuuskokousta Vierumäellä. Kuva: Jani Hovi / Xracing

Tauno Hilden, olet Päijänneajon turvallisuuspäällikkö, miten ajauduit tuohon tehtävään?

- Olen Heinolan Moottorikerhon miehiä, ja olen hoitanut turvallisuuspäällikön tehtävät kolmessa viimeisessä Heinolan MM-kisassa. Helsingin Moottorikerhosta otettiin sitten yhteyttä ja kysyttiin voisinko tämänkin homman hoitaa. Tietysti tunnen täällä viranomaispuolen, samoin FIM:n ihmiset ja tämän systeemin, joten olen sillä lailla sisällä tässä hommassa. Paikallistuntemus tässä ympäristössä on myös melkoinen etu.

Mitä kaikkea turvallisuuspäällikön toimenkuvaan kuuluu?

- Ensin teimme Mika Tiitan kanssa turvallisuus- ja pelastussuunnitelman. Sitten olemme kilpailun lääkärin Miguel Garcia Carmen kanssa jo tammikuussa kertoneet FIM:lle mitä me olemme täällä ajatelleet asioiden suhteen. Sitten olemme ensihoitokeskuksen kautta paikallisen viranomaisen kanssa sopineet mitkä resurssit meillä pitää olla ensihoidon puolelta ja lääkäreiden osalta ja kun se on saatu selville, niin sitten on kasattu henkilöt ja porukat jotka tämän hoitavat.

- Tähän liittyy myös se, että maastokokeiden järjestäjien kanssa on hoidettu järjestyksenpito ja liikenteenohjaus. Olemme pitäneet kaikkien maastokokeiden vastuuhenkilöiden kanssa yhteisen palaverin, jossa kaikki on ohjeistettu toimimaan samalla tavalla.

Kuinka paljon turvallisuusasiat ovat muuttuneet Päitsin MM-arvon myötä?

- Ihmisiä tarvitaan enemmän. Meillä on nyt kaksi lääkäriä ja myös ambulansseja tarvitaan enemmän. Myös ensihoitoryhmiä on kaksi enemmän. Sitten on tietysti kolme muuttujaa, eli ulkomaiset kuljettajat, ulkomaiset huoltoautot ja todennäköisesti isompi yleisömäärä. Päitsin peruskatsojat ja perushuoltajat osaavat kyllä käyttäytyä, mutta liikennekulttuuri ja muu käyttäytyminen saattaa olla vähän kirjavampaa ulkomaalaisilla ja tämän olemme pyrkineet huomioimaan. Kilpailijoita on myös muistutettu nastarenkailla ajamisen erilaisuudesta, sekä siitä, että pientareilla ei saa ajaa.

Ilmeisesti myös jokaisella maastokokeella on oma pelastussuunnitelmansa?

- Kyllä. Siellä on maastokoevastaava, joka vastaa kaikesta ja turvallisuusvastaava, joka joukkoineen vastaa siitä, jos jotain tapahtuu. Hänellä on paikallistuntemus ja hän vie ensihoidon paikalle. Paikalla on myös jokin ajopeli, jolla saadaan vietyä ensihoitohenkilöt paikalle ja samoin tarvittaessa tuotua loukkaantunut pois. Jokaiselta maastokokeelta löytyy tämä sama valmius.

Onko siihen jotain aikarajaa, kuinka nopeasti loukkaantunut kuljettaja pitää saada pois maastosta?

- Siihen me emme pysty, mutta se on tarkkaan mietitty, minne ensiapu- ja ambulanssiryhmät sijoitetaan ja niiden kanssa ollaan käsipuhelimilla yhteydessä Virve-verkossa. MM-ryhmää, joka pitää sisällään lähes puolet kilpailijoista, seuraa kaksi ryhmää. Samoin kaksi ryhmää tulee taaempana ja siirtoauto sekä yksi lääkäri operoivat siinä ryhmien puolivälissä. Näin siksi, että jos jotain sattuu, olisi apu kohtuullisen siirtymän päässä kumpaan suuntaan tahansa. Jos sitten kuitenkin sattuu niin, ettei oma kalustomme riitä, niin silloin menemme 112-avun piiriin.

Onko mielessäsi vielä jotain, mitä haluaisit kertoa?

- Se olisi hienoa, jos meidän kotimaiset kuljettajamme tuolla huoltoalueilla hiukan opastaisivat ulkomaisia ystäviämme tässä kiertävässä huoltotoiminnassa. Sehän on heille hieman vierasta.

- Ja liikennekäyttäytymisestä sen verran, että aikataulut on laadittu niin, että liikenteen joukossa ei tarvitse kaahata, eikä käyttäytyä huonosti. Kyllähän kilpailijat ovat taitavia käsittelemään pyöriään, mutta ei se tarkoita esimerkiksi sitä, että ohitellaan vasemmalta tai oikealta miten sattuu.

- Lähtökohtana on kuitenkin se, että tehdään hyvä ja hieno tapahtuma, jonka sisällä on kilpailu. Se ei kuitenkaan yksin riitä tapahtumaan laatuun, että saadaan selville kuka ajaa nopeimmin metsässä.

Xracing