Huomioita Las Vegasista

Ensimmäisenä pahoittelut, että palsta tulee näin myöhään viikolla. Monster Cupin jälkeinen aika meni Las Vegasissa kuin siivillä, kaikkihan me tiedämme että Vegas ei nuku koskaan. Monster Cupin jälkeisenä maanantaina pääsin vieraaksi Amerikassa erittäin suosittuun crossiradioon, Steve Matthesin juontamaan PulpMX Showhun. (Show on kuunneltavissa osoittesta: http://www.pulpmx.com/pulpmx-show/2012/10/pulpmx-show-oct-22-justin-bar…).

Keskiviikkona puolestaan pääsin tapaamaan Carey Hartin ja Ricky Carmichaelin uuden tiimin tiimipäällikköä Kenny Watsonia, joka on aivan uskomaton persoona. Moni Suomessakin tietää Watsonin juuri PulpMX show kautta, jossa hän on toinen juontaja. Tein Watsonista haastattelun, joka on luettavissa kuukauden kuluttua julkaistavasta Motorrad -lehdestä.

Näin kaikkien asioiden ja myös sen vuoksi, että välillä piti hieman lomaillakin, huomioita -palstan kirjoittaminen viivästyi. Nyt kirjoitan tätä torstaina, Chicagon lentokentällä, jossa meillä on välilasku matkustaessamme kohti kotia. Tähän kohtaa sellainen edit, että kirjoittaminen keskeytyi puolessa välissä kun kone lähti ja jatkui jälleen perjantain aamuyön pimeinä tunteina.

Mutta sitten Monster Cupiin. Las Vegasin Sam Boyd stadionilla toisen kerran järjestetty kisa oli lähes täysosuma. Aivan loistavaa kilpailua, runsaasti oheisohjelmaa ja kauniita naisia. Siinäpä se, mistä hyvät kilpailut on tehty. Lauantaina päivällä ajettujen aika-ajojen perusteella karsittiin illan finaaliin 22 kuljettajaa, jotka ajoivat kolme 10 kierroksen kilpailua. Eli kaikki huippukuskit nähtiin radalla kolmessa eri lähdössä, mistä yleisö ainakin piti. Rata oli tulkoon normaali supercrossrata, kahdella erolla. Radalta puuttui röykkysuora ja siellä oli Jokerilinja. Jokerilinja oli lyhyt lisälenkki, joka kuljettajien oli pakko kiertää joka erässä kerran. Kuljettaja sai itse valita koska ja se toikin taktisen puolen kilpailuun.

Ensimmäisessä erässä Ryan Villopoto näytti kaikille, että polvi on varmasti parantunut kunnolla ja vauhti on tallella. Vaikka Villopoton ajaminen olikin välillä hieman vaikean näköistä, niin siitä huolimatta Kawasaki -kuljettaja oli ehkä päivän nopein kuljettaja. Sääli, että Villopoto kaatui toisessa erässä johtoasemasta, eikä sitten enää startannut kolmanteen erään. Hän on kuitenkin täysin kunnossa ja kun tammikuun viides päivä Anaheimissa koettaa, on muilla iso urakka pysyä Villopoton vauhdissa.

Sen verran muuten Villopoton ja Weimerin tehdas Kawasakeista, että pyörissä oli Showan ilmakeula, vaikka tuotantopyörissä on ollut ja tulee olemaan 2013 KYBin keula. Huhujen mukaan Ryan Villopoto olisi asettanut jopa hiljattain uusittuun sopimukseen ehdoksi sen, että saa käyttää Showan keulaa. Mene ja tiedä pitääkö tuo huhu paikkaansa, mutta joka tapauksessa aika erikoista on, että tehdastiimi käyttää erimerkkistä keulaa kuin tuotantopyörissä käytetään. Toinen valmistajiin kohdistunut asia Vegasissa oli, RacerX -lehden julkaisema 450 -kuutioisten pyörien testi. Tiettävästi kaikki Hondan edustajat eivät olleet tyytyväisiä siihen, että Honda oli kaikkien testaajien mielestä testin heikoin pyörä.

Itse kilpailun vei nimiinsä ensimmäistä kilpailuaan isossa luokassa supercrossia ajanut Justin Barcia. Barcia oli jo perjantai-illan lehdistötilaisuudessa rennon itsevarma ja näyttö todella hyvältä myös lehdistötilaisuuden ajo-osuudessa. Tasaisesti eräsijat 2,1,2 ajanut Barcia ansaitsi voittonsa ja antoi ennen kaikkea myrskyvaroituksen tammikuussa alkavaan kauteen.

Toiseksi kilpailussa ajoi Ryan Dungey. Kaikki jotka kilpailun näkivät, puhuvat varmasti Dungeystä kisan jälkeen. Kahdessa ensimmäisessä erässä hän ajoi vaihdepolkimen mutkalle, eikä pystynyt enää vaihtamaan jalalla, vaan suoritti vaihtamiset käsin! Välillä kesken hypyn ilmassa ja välillä suorilla maassa. Täytyy sanoa, että olipahan aika huiman näköistä touhua. Ei Dungey montaa kertaa erissä vaihtanut, vaan ajoi valtaosan samalla vaihteella, mutta kuitenkin muutamia kertoja.

Kolmanneksi ajanut Eli Tomac oli ehkä omaan silmääni kisan suurin yllättäjä. Todella huimaa vauhtia harjoituksissa paukuttanut Tomac kaatui aivan harjoitusten lopussa ja satutti hieman kättään. Kahdessa ensimmäisessä erässä neljänneksi ajanut Tomac voitti lopulta kolmannen erän ja oli sen erän nopein kuljettaja selkeästi. Kilpailun jälkeen Tomac kertoi kipeän käden vaivanneen kahdessa ensimmäisessä erässä, mutta kolmannessa erässä kipua ei enää tuntunut.

Neljäs oli Chad Reed, joka palasi Villopoton tapaan loukkaantumisen jälkeen radalla. Reedin ajo oli paikon todella hyvän näköistä ja taas välillä hieman takkuavaa. Toisessa erässä Reedillä oli mahdollisuudet jopa erävoittoon vauhdin puolesta, mutta kaatuminen pilasi mahdollisuuden. Perjantain pressitilaisuudessa Reed muuten julkisti yhteistyösopimuksensa Monster Energyn kanssa. Mutta jälkeenpäin tulleiden tietojen mukaan sopimus on hänen henkilökohtainen, eikä hänen tiiminsä. Kuulostaa erikoiselta ja sekavalta, mutta näin asia mie kerrottiin. Monsterin logot tulevat olemaan Reedin omissa vaatteissaan, mutta ei pyörässä tai tiimin rekassa. Omituista, kun otetaan huomioon se, että Reed omistaa oman TwoTwo Motorsport tiiminsä.

Se kilpailijoista. Ensimmäistä kertaa Monster Cupissa vierailleena hämmästelin kilpailu lehdistöhuonetta. Huone oli täynnä jos jonkinlaisia wannabe -henkilöitä juomassa viinaa (kyllä, siellä oli myös alkoholitarjoilu) ja varsinaiset lehdistön edustajat jäivät vähemmälle. Myös tiimien henkilöt olivat pressiboxissa katsomassa kisaa, sillä sieltä oli varmasti parhaat näköalat radalle.

Se tällä kertaa huomioista. Väsymys hiipii uhkaavasti silmiin ja nyt on parempi lopettaa kirjoittaminen, ennen kuin tulee tavallistakin sekavampaa tekstiä.

Kiitos jälleen kaikille jotka jaksoivat lukea,

Jani