yamaha yz 125 valokysymys ?

muuhun en osaa vastausta antaa kun tohon vauhtipyörä asiaan. Painavampi vauhtipyörä ei auta valotehoon mutta korkeammalla magneettisuudella varustettu vauhtipyörä auttaa. Sitä taas en tiedä saako semmosta tohon sun mopoon.

Minkälainen virtapiä siinä on?

alkuperäinen crossi virtapiä.electrexin valmistetta meinasin laittaa tilalle.

Paljonkohan xenonit tarvii virtasta? Electrex ei oo ilmoittanut tehoa,mutta kuvan perusteella suattaa olla ainakin 50W.

Laitoin vanhaan nelarikrossiin ksenonin.Aiemmin tuossa oli 35w hehkulamppu.Hehkulampulla akku pysyi latautuneena, mutta 35w xsenonilla se pikkuhiljaa hiipui.Ihmettelin asiaa ja mittasin pihtiampeerimittarilla akulta valolle lähtevän virran ja jännitteen, xsenonin sytyttyä.Tehoksi näisen summauksesta sain 40w.Virta ja jännitearvoje en muista.Oletan että osa tehosta hävisi elekroniikassa.Syttyessään xsenoni otti hetken aikaa virtaa 7-8A.Xsenon tarvitsee akun saadakseen riittävän tasaista virtaa.

Itsellä kanssa tarkoitus laittaa piikkiseen -07 Jamahaan valot. Saako noita valopuolia suomesta vai kannattaako tilata maailmalta? Regun tarttee ilmeisesti kanssa, mutta onko muuta mitä pitäisi tietää?

Ville

Itse olen rakentanut valot -06 ja -08 piikkiin ja tiedän kaveripiiristä useampia muita. Meillä kaikilla on Electrexworldin virtapäät, joita saa tietääkseni myös Duellin kautta tilaamalla. Itsellä ainakin pelannut hyvin regulaattorin kanssa ja polttimot kestäneet paremmin kuin kotareissa. Watteja lähtee noin 35W ja Xenonia tällä ei polteta. Riittää juuri normaalille etuvalomaskille ja LED takavalolle, että endurokatsastuksessa menee läpi.

YZ 250 vauhtipyörä käy heittämällä piikkiin ja rauhoittaa sopivasti. Itsellä on piikin vauhtipyörän lisäksi vauhtipyörän paino (maksaa alle puolet puolikkaan vauhtipyörästä, jos molemmissa uuden hinta). Virtapäähän ei sovi enempää käämiä helposti, joten 35W on tyydyttävä. Puolikkaaseen saa sitten jo pari sataa wattia kun lyö paalua tiskiin.

päitsiä ajatellen alkoi valohommat mennä hankalaksi.onko kellään kokemuksia näistä uusista 10w ledeistä?
mitenkäs kainulainen oot kokenut tuon äänenvaimennuksen,meneekö vakio rossiänkkärillä enduron mittauksesta läpi ja kuinka rimaa hipoen?

Kotia väsäsin kesällä ledikaton olohuoneeseen.1W ledi vastaa n.20w:n hehkulankaa,joten 10w luulisi olevan tosi kirkas(jos luotettava?)
90-luvulla tein päitsiä varten tutulle 2T:n sähköt Hondaan.Laitoin ohuen lisävahtipyörän kierteellä mutterin tilalle ja käämit koppassa sen ympärille.Kopan ja lohkon välissä oli paksu alu\"tiiviste\" jotta vahtipyörä mahtui pyörimään.
Änkkäri rakennettiin kulmalliseksi jatkumaan lokarilinjaan(kuten CR500 vakiossa).Huilun toiminnassa on tehokasta jo valo ei näy läpi.

Henkilökohtaisesti omasta pyörästä ei ole kertaakaan mitattu ääniä kisakatsastuksessa. Kaksi kertaa olen ollut jonossa, josta on otettu sieltä täältä pyöriä korvakuulolta ja kummallakaan kerralla en tullut valituksi ;) Olen kuitenkin kysellyt näistä pyöristä sieltä täältä ja yleinen konsensus tuntuu olevan, että vakiolla EU-mallin änkkärillä uusilla villoilla pitäisi mennä alle äänirajojen. Yhden pyörän tiedän läpäisseen Päitsin äänimittauksen toissa keväänä vakiovaimentimella. Hiljaisempia vaimentimia ei tähän malliin ole tarjolla, olen itse testannut esimerkiksi Doman endurovaimenninta. Henkilökohtaista mittausfaktaa tähän ei kuitenkaan ole tarjota. Korvakuulolta oma pyörä on kuitenkin hiljainen (melkein piikki EXC:n tasolla), jos villat vaihdetaan noin 15h välein. Tietysti jos kaasarin säädöt ovat rikkaalla ja villat öljyyntyy nopeammin, niin varmaan villatkin joutuu vaihtamaan useammin.

Tällä kaudella näitä pyöriä on kisoissa ollut kuitenkin useita ja melkein poikkeuksetta niissä on ollut vakiovaimentimet. Luulisi siis jollain olevan ihan mitattua faktatietoakin.

Itsellä on tarkoitus kokeilla jossain vaiheessa valomaskin tilalla tuota IKH:n 10W pidemmällä keilalla olevaa työvaloa, jos se toimisi tuon Jammun virtapään ja pienen akun kanssa. Jokatapauksessa Xenonin veroiseksi en sitä usko. Lumenit pyörii noin kolmasosan kieppeillä 35W Xenoniin verrattuna ja kun lumenimittauksen lämpöarvoa ei tiedä, niin sekin voi johtaa harhaan. Yleensä LED:n paras hyötysuhde saadaan sellaisella spektrillä, jolle ihmissilmä ei ole herkkä. Ainakin ne kuvat mitä olen noista LED:istä nähnyt, ovat olleet todella sinisestä valosta. Pyörän valo kun saisi nimenomaan olla pidemmälle näyttävä kaukovalo, niin siltä vaaditaan tehoakin varsinkin kovempaa ajettaessa aika paljon.

Päitsille paras vaihtoehto on varmaan laittaa noita kypärävaloille myytäviä NiMH akkuja pyöräänkin kiinni ja ajaa Xenonilla.

Piikin crossivaimennin-Suzukeita on päässyt läpi niissä enskakatsastuksissa, joissa itse olen ollut viisarin varressa. Kun kaikki on ollut hyväkuntoista, ei ole tarvittu edes tavanomaista hyvää tahtoakaan.

YZ125:ttä en lähtisi tarjoamaan, ellei olisi jotenkin varmennettu, että hiljaisempikin vaimennin on matkassa. Ne voivat mennä läpi, voivat olla menemättä. Pienestä kiinni.

Crossi-nelareilla ilman merkittäviä vaimennin- ja muita muutoksia ei ole toivoa olla enduropuolella, jos mittaukset tehdään edes sinnepäin.

Katsastuksessa ei kiinnosta yhtään, onko pyörä yleensä mennyt läpi vai ei. Päivän tilanne ratkaisee. Niinpä ylläoleva on vain katsaus siihen, miten on ollut.

Äänet kannattaisi mitata kylmällä koneella perustuen äänen nopeuden riippuvuuteen väliaineen(=pakokaasujen) lämpötilasta.
Onko Harrilla kokemusta?

Tästä asiasta on tietoa ja kokemusta paljonkin, mutten ajatellut jakaa sitä, koska olen siellä katsastusrintaman toisella puolella, sori. Pyörät pyritään mittaamaan sellaisina kuin niillä ajetaan. Isoissa arvokisoissa, myös Päijänne, on kivempi tulla hylätyksi katsastuksessa kuin Juustoportilla tai MM-erän jälkikatsastuksessa.

Äänen nopeudella pakoputken sisällä ei ole käytännön merkitystä ulkoa havaittavan äänenpaineen kanssa, jos pakokaasuissa on sama energia. Sen sijaan palamisnopeudella ja paineella pakokanavan tai pakoventtiilin auetessa on. Mitä rajumpi muutos paineessa, sitä kovempi ääni.

Valoista: Soitappa esim Huoltokaksikkoon. Omasta yamahan 35w virtäpäästä olisi saanut n.60-65 w kun muuttaa maan kelluvaksi ja laittaa kunnon jännitteensäätimen. Ohjeet ja palikat tulee mukana. Kannattaa muistaa, että xenoni tarvii jatkuvan väh. 12v napajännitteen eli 12v irtoakuilla ja heikolla latauksella ei kauaa nää. Ja päitsillä on pimeetä siirtymilläkin...

Sen tehoiselta tuo Electrex kuvassa vaikuttaakin.Maa pitää jättää kytkemättä alhaalta pohjalevyyn.Sitten se vedetään kahdella johdolla 4 tai 3 johtoiselle säätimelle jossa on 2 sisäänmenoa sekä + ja -
Tässä käytetään kokoaaltotasasuuntauksella parempaa hyötysuhdetta ja saadaan 12V tasavirtaa ulos.Säädin mahdollistaa akun käytön suoraan.

Harrille vielä kysymys: Oletko henkilökohtaisesti mitannut 06 tai uudempia YZ125:ia jotka ovat ylittäneet vakiovaimentimelle äänirajat tai olleet rajalla? Onko ne saatu helposti läpi villat vaihtamalla? Kysyn tätä sen takia, että jos näin on, pitänee omaa vaimentaa lisää.

Tietääkö kukaan missä Pirkanmaalla voisi tehdä luotettavan äänimittauksen?

Tässä vielä linkki Harrin postaamaan mittausstatistiikkaan, jossa on yki piikki mainittu:

http://www.offroadpro.net/forum/topic/8062

En valitettavasti pysty tuohon vastaamaan. Mittauspöytäkirjat jäävät kisajärjestäjälle eikä mittauksia aina tehdä hirveän tarkasti. Jos pyörä on ilmiselvästi alle rajan, sille merkitään pöytäkirjaan jokin lukema, joka alittaa rajan. Tähän on syynä katsastuksen nopeuttaminen.

Pöytäkirjoihin ei myöskään tule merkintää siitä, millainen vaimennin pyörässä on, joten siltäkään osin ei tilastoista olisi apua.

Juttelin meidän vakimittausporukan muiden jäsenten kanssa ja sellainen vaikutelma oli, että uudehko YZ125 crossivaimentimin olisi ollut aina rajoilla, joten pienetkin kolhut tai huonot villat olisivat ongelma. Niinpä endurovaimennin olisi hyvä varata saataville. 2-tahtisissa äänenvaimentimen osuus moottorin ominaisuuksiin ei ole kovin ratkaiseva. MX-vaimentimen pääetu on pienempi koko. Tämän pidemmälle ei uskalla sanoa, kun ei ole varmaa tietoa.

Olemme ehdottaneet enduron lajiryhmälle, että äänisäännöksiin ei kajottaisi tulevana vuonna. FIM on ollut koko lailla umpio uusien äänisääntöjen osalta eikä kukaan tiedä, missä mennään. Asiat ovat tässä maassa hyvällä mallilla enduroäänissä, joten ei hoppuilla aiheuttamaan katsastuskaaosta. Lajiryhmä muistuttaa täysjärkistä porukkaa, joten eiköhän vanhoilla eväillä jatketa.

Uskoisin kuitenkin katsastusten tiukkenevan vanhojen sääntöjen puitteissa, joten crossivaimennin ei ole hyvä lähtökohta. Säännöt eivät varmaan muutu, mutta linja voi tiuketa. Jos on läpäissyt Päijänteen katsastuksen, on läpäissyt tiukan seulan. Mitään mullistuksia ei ole tulossa ääniin.

Ei tainnut auttaa.

Ei. En ole löytänyt tähän pyörään hiljaisempaa valmista vaimenninta kuin vakiovaimennin. Tallissa on Doman pitkä endurovaimennin ja se on jo korvakuulolta kovaäänisempi. FMF Q Stealthia ei tähän tehdä ja vanhempaa Q:ta en ole raskinut hankkia. Mittojen mukaan sekin vaikuttais pienemmältä kuin vakiocrossivaimennin. Jenkkimallin vakiovaimennin on EU mallia 5cm lyhyempi ja nuo FMF vaimentimet ovat yleensä jenkkimarkkinoille tehtyjä.

Miten tuo Doman pitkä änkkäri.Onko se suuremmalla pillillä kuin vakio? Pillejä saa ostettua erikseen tarvikkeena jos on liian suuri.Villat olet varmaan jo vaihtanutkin siihen...Joskus olen porannut reikäpillin reijät puhtaaksi karstoista ja suurentanutkin niitä hyvällä tuloksella.

Korva on varsin hyvä mittari, kun vertaa kahta putkea toisiinsa. Mittaus pyrkii jäljittelemään nimenomaan kuuloaistimusta, siitähän melussa on pelkästään kysymys.

Jos epäilee 2t-pyöränsä ääniä eikä ole toista vaimenninta, niin eräs hätäkonsti on varautua kuristamaan pakoputken päätä. Jos varaa erikokoisia kuristinprikkoja tai -holkkeja, niin voi hakea \"riittävän\" kuristuksen, jos mittaajat suostuvat hakuammuntaan. Ja mikseivät suostuisi, pyörän saa tuoda uusintaan niin monta kertaa kuin haluaa. Nelareilla temppu voi käydä kalliiksi, mutta 2-tahtari ei tuosta juuri kärsi.

Ainakin meidän katsastamissa putkissa on kuristuksen oltava uskottava ja kunnolla kiinni. Vilpistä kiinnijääminen käy kilpailulisenssille, jos katsastuspäällikkö vie asian eteenpäin. Tähän mennessä ei tietääkseni ole viety. Viime vuonna Päijänteellä ainakin muutama pyörä jäi selvästä vilpistä kiinni, ensimmäinen jo ennen Laakson extreme-pätkää. Jatkotoimet ovat aina katsastuspäälliköstä, ei mittaajista kiinni. Äänien koveneminen kisan aikana ei ole vilppiä, vaan vika. Vilppi on valmisteltu etukäteen tietoisena siitä, että saadaan etua sääntöjen vastaisesta toiminnasta. Suunnitelmallisuus tekee vilpistä syntiä!

Perinteinen hätäkuristin on hylsysatsin sopiva hylsy. Niissä on tosin niin pieni (1/2\") reikä, että tuntuu jo tehossakin. Lisäksi niitä on hankala saada kiinni uskottavalla tavalla.

Jos maantieteelliset syyt eivät estä, niin EMK:n radalla voi mitata pyöriä, jos vain ajoista sovitaan. Moiset mittaukset eivät toki ole mitään virallisia mittauksia, joten rimaa hipovat voivat olla ongelmissa oikeissa katsastuksissa, jos mikään muuttuu. Viime keväänä näin tapahtui ainakin yhdelle Hondalle. Pari treenituntia mittausten välissä riitti polttamaan villoja.

Päijänne on vuoden merkittävin enskakisa. Jos matkan varrella ääniin tulee jotain ongelmaa, niin kannattaa varautua vaikkapa tuohon hätäkuristukseen, ellei varavaimenninta ole. Pääsee ainakin jatkamaan kisaa. Nelareiden villat voivat häipyä yhden ainoan kovaa ajetun siirtymän aikana.

Lopuksi vielä vakiovuodatus. Minä ja Vicke (ja Aapo) ei sinänsä olla kiinostuneita jonkun kerhon ääniasioista ja äänitaso saa olla minkä järjestäjä haluaa pitää. Arvokisoissa toivotaan, että kaikilla kilpailijoilla oli sääntöjen mukaiset pyörät jo urheilullisistakin syistä saatikka lajin maineen takia. Siksi niissä on pyrkimys tehdä katsastukset huolella ja yhdenmukaisella tavalla. Viime kädessä järjestäjä päättää, ei mittaajat. Päijänteen erityisongelma on kisan tärkeys ja kalleus sekä se, että edeltävissä kisoissa on saatettu äänikatsastus tehdä vähemmän \"vaativalla\" tavalla kuin Päijänteen järjestäjä edellyttää. Niinpä ongelmat kasaantuvat Päijänteen katsastukseen.

Äänen mittaaminen itsekään ei ole teknisesti vaikeaa ja mittarinkin saa jostain varmaan lainaksi. Monilla työpaikoilla on työsuojelusyistäkin mittarit, joilla saattaa saada mittauksen tehdyksi. Valitettavasti nelarit eivät mittaudu kaikilla mittareilla kunnolla ja tulokset ovat pahasti alakanttisia. Halvimmat rundimittarit, joilla saa riittävän tarkan tuloksen alustavaa mittaukseen maksaa ehkä kympin. Hyviä ja huonoja ohjeita saa kysymällä.

http://www.espoonmoottorikerho.fi/aanimittaritestiyhteenveto.pdf
http://www.espoonmoottorikerho.fi/Kierroslukutaulukko.pdf

Voitko Jukka hieman tarkentaa sitä kelluvaa maata, kun kiinnostaisi saada enemmän tehoja virtapäästä? On electrexin virtapää ja ns. lataava säädin jossa 2 keltaista, musta ja punainen piuha. Virtapään pohjassa kiinni 2 piuhaa. Yz 125 äänistä sen verran, että uusilla villoilla ja vakioputkella ei mulla ainakaan ole ollut ongelmia äänissä.Ja huomaa kyllä ihan korvalla, kun villat pitää vaihtaa. Kärhän lenkillä mitattiin noin 92db. Ja jammu on mallia -09

Jos käämin toinen johto on kytketty maahan ruuvin alle tai pohjalevyyn se tulee irroittaa sieltä.Tehdä siihen liitos+eristys ja vetää se johdolla ylös.Tällöin ylhäällä on 2 kuumaa karvaa.Kuumat karvat kytketään erikseen säätimen/tasasuuntaajan sisäänmenoihin.Yleensä sis.menot ovat keltaisia johtoja mutta poikkeuksiakin on.

Kannattaa koittaa jännitemittarilla tai vaikka virtakynällä paljonko jännitettä jää keltaisiin johtoihin maata vasten kun ne on kytkettynä.Jos näistä toisesta saa vietyä vaihtovirtana suoraan valoille niin kytkentä olisi kaikkein tehokkain.Tasasuuntaus kuluttaa välissä tehoa ja ennen sitä ryöstetty sähkö,johon regulointi jo vaikuttaa olisi voimakkaampaa.Tämmöisen kytkennän olen tehnyt jollekin säätimelle.Muistaakseni kytkennän tein sen takia kun valot päällä akku tyhjeni.

selvittelin tuossa näitä valohommia ja löyty semmoinen ratkaisu kun 25w xenon.eli on normaali xenon muutossarja (cobra).luulisi virran riittävän tuommoisen polttamiseen.35w xenonhan vie virtaa n 42w,joten 30w tuotto riittää tuohon 25w systeemiin.
suomen erikoistekniikka tuo noita lähiaikoina maahan,kyselkää sieltä.

Nyt on menossa oman Yz 125:n muutos enduroa varten.
Eli jos löytyy varastosta 125 Yz:n endurovaimennin, joka sopii -95 pyörään, niin voi tarjota. Kaiketi -02 asti käyvät.
Mutta itse kiinnostuin tästä magneettosysteemistä, joka tuli pyörän mukana: http://picasaweb.google.com/kslpitknen/Yz125#
Eli magneeton koppa irti ja sen paikalle seuraava käämitys. Sitten seuraava magneetto vanhan päälle ja ruuvit kiinni. Tuo magneetonkoppaa ehkä 4cm ulospäin.

Kiinnostaisi myös saada tietoa, voiko 2t vaimenninta huoletta jatkaa itse. Onko pituuden kanssa kovin tarkka/ tekeekö huonoa koneelle, jos väärän mittainen? Jos samanpaksuisella reikäputkella jatkaisin ja ulkokuorta saman verran? Esim. 10cm jos jatkaisin? Ei meinaa löytyä enään tuon ikäiseen vaimentimia.

No tuo on ainakin paras valontuottaja mitä on olemassa.Uskaltaa jatkaa 10cm huoletta.Vähän voi vaikuttaa kaasarinsäätöihin mutta turvallinen konsti.

Terve! Itsellä kokemuksia vm.-93 125 Hondan tee-se-itse-äänenvaimentimesta : alkuosa originaalihuilu itsetehdyin kuorin ja siihen mutka ja n.150mm uutta huilua kuorineen. Äänet tosi sivistyneet eivätkä vaikuttaneet säätöihin mitenkään. Aikanaan oli semmoinen nyrkkisääntö talotekniikan puolella että ÄV-mutkan vaikutus on sama kuin sen keskipituuden kertominen kolmella niin saadaan samanarvoinen suora änkkäri (saattapi kyllä olla vaarallista verrata talotekniikkaa näihin hieman toisenlaista möykkää tuottaviin laitteisiin). Tuo Oittisen maininta siitä ettei valo näy änkkäristä läpi suhteessa vaimennukseen on kuitenkin mielestäni täyttä asiaa. Talotekniikassa puhuttaneen tällöin päätevaimennuksesta (tai sen puutteesta jos näkyy läpi..., hehheh). Omassa 125-2004-Hondassa riitti että vaihdoin -06 250 CR:n änkkärin kuoret siihen ja piikin huilu jatkettuna (puolikkaassa on 50mm pitempi vaimennin, kuoret muuten samat) ja äänet hiljeni kerralla. Tämä on tietenkin malli- ja merkkikohtainen juttu kuinka tuo jatkaminen vaikuttaa (villat tietenkin säästösyistä entisiä ja alkuperäisiä patruunoita leikeltynä ja soviteltuna uusiin kuoseihin). Yhdessä kisassa äänimittaaja vain totesi että onpas tosi sivistyneet äänet (86dB, hiljainenhan se oli mutta että noin hiljainen???). Mielestäni 125-kuutioisen saaminen hiljaiseksi ei ole ongelma, oman CR250R:n kanssa töitä vielä riittänee...

p.s. on muuten hienoa että lunta ja pakkasia pukkaa, kohtahan on spoorikelit parhaimmillaan

2-tahtisen vaimentimen jatkaminen ei ole koneelle vaarallista, jos hajoamista ajatellaan. Koneen luonne voi hivenen muuttua, mutta olen kuullut lähinnä koneen muuttunutta luonnetta kehuvia lausuntoja kuskeilta. Mene tiedä sitten. 10 sentin jatko samanlaisilla mitoilla kuin alkuperäisessä kuulostaisi riittävältä. Oleellisempi on pituus kuin villatilan koko. Pidä huoli siitä, ettei mikään osa ylitä takapyörän takalinjaa = vaimennin ei saa oll pyörää taaempana miltään osin.

Tuo Mikon muistelu kuulostaa jotenkin tutulta. Oli jokin omarakenteinen viritelmä, joka oli eräs hiljaisimmista ellei jopa hiljaisin ikinä mitattu peli.

Jatketaan tähän vielä valoista.
Siis vääntäisittekö rautalangasta että saako yz -05 orkkis sähköillä mitään valoa palamaan? Esim. 10W lediluikun? Jos saa niin mihin karvaan johdot tuikataan?
Ajatuksena nyt ihan kokeilumielellä saada helposti, nopeasti ja halvalla edes joku valo niin pääsisi kokeilemaan puun kiertoa. Sitten jo homma alkaa sujumaan niin hankkii parempia laitteita.