Uusien sääntöjen ääniosasta

Kirjoittaja: Harri VanhalaKerrankin kirjoitan pyörien äänistä.

Uudet urheilusäännöt pitävät sisällään muutoksia äänisäännöksiin ja kerrottakoon kiinnostuneille (kummallekin), mitä muutoksia näkyisi olevan.

Yleisesti ottaen katsastajalle annetaan vähän lisää valtaa: ilmiselvästi äänekkäät pyörät voi sulkea kisasta, vaikkei niitä voitaisi mitata. Tämä on hyvä ja tuskin johtaa mielivaltaisuuteen, eihän katsastuksessa mitään muutakaan mitata.

Mittaukset voi hätätilassa tehdä dB-mittarilla varustetulla matkapuhelimella. Raja on vähän korkeampi. Pitää varmaan harjoitella, miten puhelinta pidetään kädessä ja mihin mikrofonin on oltava suunnattu. Vanhan kokemuksen mukaan tulokset ovat yllättävän hyviä ja parempia kuin monella "oikealla" mittarilla.

Säännöistä ei ole poistettu näin spesialistin näkökulmasta huonosti perusteltua sadesään ja kostean ilman löyhennyspykälää. Tämähän iski Heinolassa, FIM esti jälkikatsastuksen, joskaan siitä ei haittaa ollut. Vaan eipä tässä asiassa edistystä odotettukaan, vaikka enduron puolelta sitä kai ehdotettiin.

Motocrossissa ei vielä ole opittu erottamaan neli- ja kaksitahtipyöriä toisistaan, kierrokset ovat edelleen samat tahtilajista riippumatta. Äänitasot tulevat kuitenkin putoamaan, sillä: (ISO HUUTOMERKKI) v. 2006 -mallisista pyöristä eteenpäin on ääniraja 96 dB(A) ja vanhemmille vanha 98 dB(A). Itse pidän tätä muutosta periaatteesa hyvänä, melutaso putoaa jonkin verran ilman, että joudutaan kovakustannuksiseen muutoskierteeseen. Valitettavasti kokonaismelutason määrää käytännössä äänekkäin pyörä. Ratojen ympärillä asuvat tulevat havaitsemaan eron vasta, kun viimeinenkin vanhempi malli on häipynyt. Katsastajan on kyettävä erottamaan pyörien vuosimallit, sillä papereitahan ei crossipyöristä kysellä ja kuskin totuuskäsitys voi vähän venyä, jos pyörää on vaikea saada läpi äänistä.

Noista crossin kierroksista seuraa sellainen ikävä puoli, että ellei uusille 85-luokan pyörille ole tehty vaimennuksiin muutoksia v. 2005 -malleihin verrattuna, ne eivät taida läpäistä katsastusta. 96 dB:n raja on niille liian tiukka. Katsastaja tuntee itsensä entistäkin hölmömmäksi, kun mittaa peräkkäin 2005-mallisen 450-kuutioisen ja 2006-mallisen kassarin ja hylkää kuiskaavan kassarin (mitataan suhteessa hirveän kovilla kierroksilla nelariin verrattuna).

Kirjoittaja: Miika SavoÄäniongelma on todellinen, esimerkki siitä Jämsän radalta: meiltä on radalle linnuntietä n. 5km ja äänet kuuluvat selkeällä kelillä aivan törkeän hyvin radalta vaikka välissä on hitonmoinen paperitehdas. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että rata on tehty tasamaalle eikä siten radan ympärillä ole minkäänlaisia "äänenvaimentimia" (äänivalleja tai mäkiä yms.). Yksi keino pyörien äänenvaimentimiin panostamisen lisäksi voisikin olla radan suunnittelu siten, että äänet häviäisivät ainakin hieman maastoon. Siis puihin / metsään, penkkoihin tai ääniaitoihin. Radan rakentamiseen ja suunnitteluun kuluisi tietysti hieman enemmän rahaa, mutta ympäristöasioiden kannalta se olisi varmasti sen arvoista. Ympäristön korkeuseroja voisi käyttää hyväksi sekä yleisön katselupaikkojen että rataprofiilien kannalta.

Mitä nelarien vaimentimiin tulee, hieman omakohtaista kokemusta erilaisista virityksistä / kokeilusta pienentää ääniä. Tämä holkkisysteemi vaimentimen suulla on aika huono ratkaisu jos siinä on terävä reuna, koska silloin pyörästä häviää huipputehon lisäksi myös alapaukku kokonaan. Siis peli on ihan tukkoinen alhaalta eikä se vastaa kaasuun alakierroksilla kovinkaan hyvin. Esim. Leo Vincellä (ja varmaan muillakin vaimenninvalmistajilla) on endurovaimentimeksi tarkoitettu malli, jossa kaasu kiertää vaimentimessa eräänlaisen reitin ja äänet on sillä keinoin saatu hyvin kuriin. Tehohukka tällaisessa vaimentimessa on melkein pienempi kuin tavallisessa holkin kanssa. Holkin muotoilu ja koko vaikuttaa ääniin sekä pyörän ominaisuuksien muuttumiseen. Mitä pienempi reikä on holkissa suhteessa huiluun, sitä enemmän ääni kuristuu mutta pyörä kärsii suhteessa enemmän. Lisäksi moottori käy tavallista kuumempana holkin kanssa. Jopa ylikuumenemisen vaara on mahdollinen.

Mutta eipä tässä jokaisen auta kun kehitellä parhaan mukaan toimivia härveleitä äänen pienentämiseksi siten ettei ympäristö tai kilpailullinen puolikaan kärsisi. Siihen äänenmittaukseen on myös saatava kehitystä, koska ainakaan tänä vuonna mittaajien tieto tai osaaminen ei ihan kaikilla kisapaikoilla ollut vaadittavalla tasolla.

Kirjoittaja: Harri VanhalaKyllä me voidaan keväämmällä äänimittaukset järjestää. Meillä ollut mittari ei ole meidän, vaan se joudutaan erikseen aina lainaamaan Hämeestä. Onhan toki muitakin sopivia mittareita, mutta sillä on totuttu pelaamaan.

Seuraavan kerran voi meillä mitata ääniä luontevimmin EMK:n enskakisan yhteydessä (MP-näyttelyviikonloppu). Ei kisapäivänä, mutta joko sen jälkeisellä tai sitä edeltävällä viikolla. Ilmoitelkaa, jos kiinnostusta on (Harri.Vanhala@kolumbus.fi).

Voipi olla niinkin, että se alassuuntaava putki tekee muutakin kuin vain suuntaa. Se ensinnäkin hajottaa ääntä eri suuntiin ja kun sillä on jokin pituuskin oltava, se myös hiukan vaimentaa sen kautta, että virtaus tulee pillistä pidemmän matkaa ja ulosvirtaus on hieman tasaisempaa kuin ilman lisäosaa. Tasaisuus saadaan sillä, että ulostuloreikä on pieni suhteessa pakoputkiston muuhun tilavuuteen (jos sammioon poraa pienen reiän, niin siitä virtaa vesi aika tasaisesti ulos, vaikka sammiota täytettäisiin ämpärillinen kerrallaan). Moderneissa vaimentimissa on erilaisia peräkappaleita, kikka ei ole tuntematon, mutta tietty tekninen hinta sillä on moottorin näkökulmasta.

Peräpilli on aika mielenkiintoinen aparaatti putkistossa. 2-tahtinen tarvitsee sen, vaikkei kovin kipeästi, ilmankin pärjää. Koska peräpilli ei haittaa 2-tahtista peliä, voi pillin ympärille tehdä hyvän vaimentimen eikä moottori juuri huomaa. 4-tahtisessa on juttu sitten vaikeampi ja kuristava pilli todennäköisesti syö maksimitehoa, mutta tuskin muuten vaikuttaa. Tästä kuskeilla on parempaa kokemusta. Voisi ajatella, että MX-käytössä maksimiteholla on enemmän väliä kuin enskassa ja siksi avarampi vaimentimen lähtö on hyväksi. Mutta voi ääntä muutenkin vaimentaa kuin kuristamalla, joten ei crossipyörässä välttämättä tarvitse olla kovempi ääni kuin enskapyörässä.

Vähän ryppyotsaisempaa asiaa:
Meidän kokemustemme mukaan äänikysymys on paitsi tekninen, myös yhteiskunnallinen ja ihmissuhdekysymys ja vain osittain ympäristökysymys. Ainakin meitä espoolaisia on kohdeltu hyvin, mutta väittäisin, että osasyy on ylläpitämämme kontakti kaupungin ympäristötoimistoon. Jos me saamme heti tietää ongelmista, voimme jotain tehdä ja toisaalta viranomaiset tietävät meidän yrittävän toimia. Olen kuunnellut monien kerhojen ihmisiä ja tekniikan ongelmien lisäksi voi olla kotikutoisia ihmissuhdeongelmiakin. Jos ottaa asiallisesti yhteyttä kunnan tai kaupungin viranomaisiin, luulisi saavan asiallista kohtelua takaisinkinpäin. Pienillä paikkakunnilla voi tietysti yksilötason suhteet palaa helpommin kuin isoissa kylissä. Olisiko silloin syytä vaihtaa kerhossa viranomaissuhteita hoitavaa, viranomaista kun ei voi vaihtaa? Viime kädessä viranomaisen tehtävä on valvoa toiminnan lainmukaisuutta, pelkkiä kieltoja ei noin vain voi Suomessa jakaa. Tätä ovat meille Espoon ympäristötoimistosta moneen kertaan korostaneet. Pallo on ensisijaisesti meillä. Tietysti, jos rata on pohjavesialueella, kuten monet ovat, on syytä erityiseen aktiivisuuteen. Tietääkseni Riihimäellä on ainakin teoriassa tiukat vaatimukset huoltomattojen ym. suhteen. Mikseivät harrastajat voisi ottaa näitä juttuja tosissaan? Miksi riihimäkeläiset muka haluaisivat tehdä kiusaa kuskeille? Pitävät talkoilla rataa yllä saadakseen paikalle jonkun, jolle aukoa päätään?? Ajokaudella Espoossa on rata auki joka päivä 8-20 (su 12-20). Tämä ei riitä kaikille. Ne, jotka ajavat luvattomina aikoina eivät ole viherpiipertäjiä tai viranomaisia, vaan ne ovat enduron ja motocrossin harrastajia.

Enduron äänitaso on nyt sellainen, että kerhon edustaja voi todeta, ettei melu ole ongelma ja hän on vakavasti otettava keskustelukumppani. Crossissa ei tällä tasolla vielä olla: jos väittää, ettei pyörien ääni kuulu kauas, menettää uskottavuutensa yhteiskunnan suuntaan pitkäksi aikaa. Tämän takia FIM:n pontevat yritykset saada äänitasot alas on hyvä, mutta se onneton kierroslukusääntö varmistaa, että tehollisesti kerhot eivät saa ääniä alas useaan vuoteen, vaikka uusien pyörien rajoja pudotetaan (milloin viimeiset 2005-malliset pyörät poistuvat kisakäytöstä). Hyökkäilen siksi sääntöjä vastaan aina välillä, että on olemassa uskottavuuskynnys. Enduro on sen paremmalla puolella, crossi huonommalla. Voi olla, että vaikka MX-äänet taas alkavat laskea sille tasolle, jolla ne olivat jo pari vuotta sitten, ehtii kurki kuolla ennenkuin suo sulaa. Säännöt kiusaavat pieniä 2-tahtisia ja suosivat isoja nelitahtisia.

Kirjoittaja: TURKKA HAGMANTerve,

Voisitteko Harri järjestää äänenmittausta esim. Espoon radalla? Muistelisin että joskus näin teittekin.
Ongelma on se, että kun ei oikein tiedä oman pyörän äänistä ja tuntuu vähän hölmölle mennä kisoihin kokeilemaan. Ainakin 06 yz250f:ssä on parempi ja hiljaisempi änkkäri kuin aiemmin. Lähellä on, että menee enskakatsastuksestakin läpi.

Kirjoittaja: Jarmo NiskanenTuo huojennuspykälä pyörän vuosimallin mukaan on vähän hankala.
Lisää työtä katsastusporukalle, pitää vissiin laittaa kilpailukutsuun kysely pyörän vuosimallista mukaan. Ja antaa mahdollisuuden muutaman pyörämallin suhteen "huijaukseen". Onneksi useimmat 06-mallit on erittäin helppo erottaa vanhemmista.

Äänien pudottaminen ei ole mikään huono asia ratojen säilymisen suhteen.
Paras tapa mitata äänet olisi että moottoriliiton osoittama/ hyväksymä taho/tahot kävisi suorittamassa äänimittaukset samalla laitteistolla ja mittaustavalla kaikissa SM-kisoissa.

Äänien pudottaminen 98 dB:stä 96 dB:n ei aiheuta tehonmenetyksiä, kysymys on vain ja ainoastaan äänenvaimentimen ja putkiston suunnittelusta. Tosi on että jos johonkin noin 100 dB putkeen laitetaan huonosti suunniteltu holkki loppupäähän, vaikuttaa se auttamatta tehoihinkin.
Muutamasta uudesta 06 mallin pakoputkesta on jo mitattua tietoa äänien ja tehojen osalta ja näyttää siltä että valmistajille on helppoa pudottaa äänet mittauskierroksilla rajoihin ilman tehonlaskua.
Ohiajomeluista ei sitten olekkaan vielä mitattua tietoa.

Yritetään sopeutua näihin äänirajoihin ja saada harjoitus- ja kisapaikat säilytettyä.

Ei tätä äänirajaa ole tarkoituksella tehty haittaamaan harrastajien ja kisaajien toimintaa vaan kyllä ne äänet on alkaneet oikeasti häiritsemään ihmisiä.
Rähjäämällä ja sotimalla tätä asiaa ei voiteta, ainoa keino on antaa äänissä periksi ja tehdä kaikki äänitasojen alentamiseksi.

Kirjoittaja: Nikkanen EeroHarri on näissä teknisissä asioissa osoittautunut melkoiseksi guruksi,mutta kerrankin voin osoittaa hänen olleen väärässä.Kiinnostuneita on jo enemmän kuin kaksi!...

Pakoputken loppuun ei semmosta käppyrää saa asentaa ainakaan kisalaitteeseen,koska sääntö on semmoinen,että viimeisen 30mm putkenosan on oltava sekä pyörän vaaka-,että pitkittäislinjan suuntainen.Holkitkin on vähän niin ja näin,elleivät ne ole prässätty tai hitsattu kiinteiksi putkeen.
Joskus muinoin on pyörien mukana kulkenut katsastuskortti johon sitten puutteet ja huomautukset kirjattiin.Tämmöinen saattaisi tänäpäivänäkin toimia ja kerhot voisivat mm. mittailla jäsenistön kaluston ääniä,joista tieto lappuun ja leima päälle.Säästyisi se aamuinen kisavarikolla huudatus mittauksen yhteydessä,joka sekin on melkoinen "meluerä" ympäristön rasitteeksi.

Kirjoittaja: REIJO KARPPINENÄänet ympäristöön pienenee merkittävästi, kun pakoputken päähän asentaa käyrän, joka puhaltaa pakokaasut alas tai alaviistoon. Itse laitoin LVI-kulman pojan 107cc takapihacrossiin ja kahvipöydän ääressä melu hävisi olemattomiin. Miksi näin yksinkertaista juttua valmistajat eivät käytä? Ymmärrän kyllä, että kuivissa maissa kipinät saattaa näin aiheuttaa suuremman paloriskin, sen voi ratkaista kääntämällä käyrän ylös kuten traktoreissa. Crossikuski voi käyttää korvatulppia.

Kirjoittaja: Marko LaineItseänikin hieman mietitytti tuo 2006-vuotisten pyörien eri äänet. Nyt jos koska, voi tulla keskustelua siitä että onko 2005 puolivälissä ajoon otettu pyörä vm. 2005 vai 2006 katsastuksessa. Taitaa olla niin että jokaiseen pyörään pitää laittaa enskaholkit että ne menee katsastuksesta läpi. Ja sitten holkit pois, jonka jälkeen tapellaan vetoomusistuimessa hylkäyksistä.
Ja kuitenkin, se olennaisin juttu on taas unohdettu. Varikolla jokainen kestää noi äänet, mutta jos katsomossa sekä vähintään lähiasukkaissa tilanne on toinen. Itse olen koittanut katsoa, että joko joku tarvikevalmistaja toisi markkinoille nelipuolikkaaseen nelariin tuplaänkkärit, joilla teho ei tippuisi, mutta äänet pysyisi kurissa. Vielä en valitettavasti sellaisia ole nähnyt. No täytyy vaan itse tehdä sellaiset. Itsekin ajan mieluummin hiljaisella ajokilla joka kuitenkin kulkee kuten ennenkin. Sitä olen ihmetellyt että miksi esim. rata-/nopeuslajeissa ei voida käyttää ohiajomittausta, kuten esim. kartingissa. Se ainakin kertoo todelliset melut eikä jotain teoreettisia.