Minkälainen on hyvä endurokilpailu?

Kirjoittaja: Jouni PatjasTerve Marko!
Totta turiset, samalla kylällä ajetaan rallin ja enskan SM:ää onneksi sentään eri päivinä. Meille tuo viikonloppu on ainoa mahdollinen, koska armeijan palvelukseenastuminen on seuraavana maanantaina ja edelliset poistuvat perjantaina. Valitettava yhteensattuma, toivottavasti molempiin tapahtumiin riittää talkooväkeä. Sitten kun joskus lähdet koittamaan kisaa, niin tiedäthän kerhon johon liittyä :)

T: Jouni
www.rck.urli.net

Kirjoittaja: TOM NORDMANOnhan se niin että vaikka tässä moni, minät mukaan lukien, kehuu nopeita ja lähes crossimaisia pätkiä mukaviksi, on suomienskan pätkät juuri niitä millä on mukava "kehuskellä" eurooppalaisille / jenkeille. Pitävät meitä varsin osaavina enskapuolella ja tuskin tämä krossiharjoittelusta on kiinni, vaan juuri suomienskan vaativuudesta. No, onhan nuo tuloksetkin sitten mukavaa luoettavaa.

Kannattaa käydä katsomassa miten jenkkipojat kehuvat Juhaa, meidän omaa sankariamme maailmalla!

http://ktmtalk.com/index.php?showtopic=136307

Kirjoittaja: Marko LaineUSA:ssa ne on nyt sisäistänyt tuon Suomi-enskan ihan täysin. Ja kun homma toimii, niin kuskeja on maailman kärjestä (mm. Mika Ahola), palkintorahat hyvät (jaossa $20000), vaikeusastetta riittää ja kilpailu on kovaa. Mikä parasta kaikki tapahtuu yleisöystävällisissä oloissa eli hallissa Las Vegasissa. Katsokaahan traileri sivuilta http://www.endurocrossusa.com/
Eli ihan mikä tahansa toimii kun järjestelyt ja markkinointi pelaa. Toki sen eteen joutuu "hieman" tekemään duuniakin.
Kisat on muuten 18.-19.11.2005, joten vielä ehtii ajamaan ja vaikka kannustamaan Aholaakin. Koko vuoden lisenssi on muuten $39 ja sen voi maksaa ilmoittautumisen yhteydessä. ;)

Kirjoittaja: Miika SavoYksi näkökulma vielä reiteistä ja kilpailujen järjestämisestä.

Useimmissa kerhoissa enduropuolella kisoja suunnitteleva ja järjestävä ydinporukka on vielä niitä 80- ja 90-luvun alun (jopa 70-luvun) aikana aktiivisesti itse kilpailleita lajille uskollisia. Siksi heidän mieleinen kilpailu on varmasti juuri sellainen vanhan ajan "puunkierto-/suolleupotusmantsa", minkä vuoksi reitit suurimmassa osassa kisoja ovat edelleenkin sitä mitä ovat.

Näin ei tietenkään kaikkialla ole eli vanhat karpaasit tekevät reitit ja järjestävät kisat. Rajoitetut ajopaikat voivat myös vaikuttaa reittien muodostumiseen. Kuitenkin perinteilläkin on oma vaikutuksensa tähän.

Kirjoittaja: Nikkanen EeroPakko heittää 70-80 luvun rytämiehenä ja joskus rataakin tehneenä kommentti noihin upotuspaikkoihin."Silloin joskus" niitä todella melkein etsittiin reitille ja reittejä myös vietiin paikkoihin joihin nykyään ei ole mitään asiaa,suot ym. arat alueet.
Mäntsälässä metsässä turistina osuttiin paikkaan jota ratamestari ei varmaan osannut etukäteen kuvitellakaan upotuspaikaksi.Noi 50 kuskia meni siitä heittämällä ohi,kunnes pohja petti.Joku viihtyi lotikossa viisikin minuuttia.Ohjauksesta huolimatta osa C kuskeista halusi ajaa siihen hankalimpaan kohtaan,mutta kaikki sieltä selvisivät.
Toinen juttu on nää kelit.Voihan olla että aurinko paistaa 4 viikkoa ja kisaa edeltävällä sitten sataa,jolloin kaikki reittiasiat ovat uudessa valossa,tai mudassa,kuten vuosi sitten Sipoossa.Minkäs sille ratamestari mahtaa,eikä jokapaikkaan riitä siimamiehiä uusia uria tekemään ja lupakin usein on vain ja ainoastaan sille ennestään ajetulle uralle,ei uusille.
Mutta kyllä enskan suola on just se ennalta-arvaamattomuus jossa tuurikin hieman vaikuttaa, ainakin meillä harrastelijoilla.

Kirjoittaja: marko komonenTervehdys Enska väelle täältä rallipuolelta. samat jutut näyttää olevan teilläkin eli valittajia riittää. 15 vuoden rallikokemuksella on ollut hyviä kisoja ja vähän huonompia MUTTA tänä päivänä kaikki varmaan tekee parhaansa ja ainainen valitus ei talkoolaisia paljon lämmitä HATUN NOSTO heille ketkä meille kilpailuja tekevät. Muutaman vuoden katsojana (toistaiseksi) enduro kisoja kierrelleenä täytyy kyllä todeta näin "pystymetsästä tulleena" että millähän SML;n ja AKK;n sais puhaltamaan yhteen hiileen esim. kalenteri asioissa. näyttäis nytkin sattuvan heinäkuussa molempien lajien SM;t samalle viikonlopulle samaan kylään , luulisin =)

Kirjoittaja: JUHANI TERVAKANGASHyvän endurokilpailun järjestäminen on kova haaste. Ihanne suomalainen endurokilpailu lienee sellainen että se olisi Jarkon mainitsema apilan muotoinen reitti, jossa huolto olisi yhdellä paikalla mieluimmin asfalltti tai hiekkakentällä joka kestää sää vaihteluita. Reitti olisi siirtymien osalta haasteellinen pääosin maastosiirtyminä ja erikoiskokeet olisivat hyvä pohjaisia riittävän leveitä ja turvallisia uria. Sellaisia että ne pysyisivät kohtuullisen ajettavina koko kilpailun ajan ja olisivat mahdollisimman tasapuoliset kaikille kilpailijoille. Jos kilpailuun halutaan rasittavuutta järjestää niin se tapahtuisi nimenomaan maastosiirtymillä. Ek:t olisivat sitten se nopeuskilpailun osio jossa miehen ajotaito ja pyörän toimivuus olisivat pääroolissa. Näihin EK:iin ei tulisi enää laatia mitään "selvitymisosaa" sillä siinä ajetaan kilpaa suhteellisen kovalla nopeudella.

Muuhun toimintaan ajanottoon ja yleisjärjestelyihin on hyviä malleja olemassa ja Kalkun sivuilla on hyviä toimintatapamalleja joita voi ja kannattaa hyödyntää.

Tämähän kaiketi on se tavoite. Miten siinä sitten onnistutaan voidaan lukea kilpailun jälkeen valvojan ja kilpailijoiden raporteista.

Yleensä kilpailun rakentaminen lähtee ihan muusta: 1. Etsitään suopeat maanomistajat jotka antaisivat maapohjansa käyttöön kisan erikoiskokeeksi. Luodaan niin hyvä erikoiskoe joka sille maapohjalle saadaan. Yritetään tehdä mahdollisimman vähän vahinkoa maastoon ja siten joudutaan tinkimään ihanne ek:n tavoitteista. 2. Valitaan kilpailun keskuspaikka siten että se soveltuisi mahdollisimman hyvin EK:lle ja saataisiin yhden huoltopaikan malli. Se paikka voi olla kaikkia muuta kuin ihanne huoltopaikka 3. Aloitetaan siirtymien suunnittelu. Usein maastot ovat hyvin pienissä lohkoissa ja hyväkin maastosiirtymä menee pieleen jos yksikin maanomistaja kieltää alueen käytön omalla maallaan. Joudutaan palaamaan yleisille teille. Näistä kun on selvitty kilpailun runko alkaa olla valmis. Yksi merkittävä tekijä talkooporukka puuttuu vielä. Jos sen hankinnassa on vaikeuksia reitti saattaa muuttua vielä. Paljon on mennyt aikaa ja lopputulos voi olla kovinkin kaukana ihanne kilpailusta. Tavoite on kaikilla järjestäjillä selvä mutta siihen ei vaan päästä. Kilpailun lopussa sitten kuullaan miten on onnistuttu. Edelliset Jämsän kilpailun kommentit olivat kommentteja muiden joukossa. Se on selvä että Jämsässä ja kaikialla muuallakin yritetään parasta niillä resursseilla joita on olemassa mutta kun "juna on lähtenyt liikkeelle" niin parina viimeisenä päivänä ennen kilpailua junan kulkusuuntaa on vaikea muuttaa. Kilpailun tekijöitä ei voi ammattitaidottomuudesta moittia he ovat rutinoituneita ammattimiehiä jotka tietävät mitä kilpailijat tahtovat. Kilpailun muuttaminen lyhyellä ajalla olosuhteiden muuttuessa on paljon helpommin sanottu kuin tehty.

Kirjoittaja: ANTTI HYÖKKICrossimiehenä en puutu keskusteluun, mutta pakko antaa kaikille järjestelijöille tunnustus. Oli laji mikä hyvänsä, tuo järjestävä ja tekevä porukka on suomessa aina tosi pieni. Yleensä ihan muutaman ihmisen harteilla on moni kilpailu lajista riippumatta ja nämä sitten jatkavat vuodesta toiseen.
Iso kumarrus hedän työlleen.

Kirjoittaja: Pentti RaittilaTässähän sitä taisi olla lajiparlamenttia kylliksi. Mielipiteitä ainakin kolmelta endurosukupolvelta. Toivottavasti juttu vielä jatkuu. Jarkon tilastot ovat aina olleet parlamentin helmet, saisiko ne jotenkin tänne sivulle tai sitten fin-enduroon. Olisi ihan kiva nähdä miten Heinolan kisa pärjäsi? Oliko toiseksi viimeinen... vai ihan jumbo? :)Pappa

Kirjoittaja: JUHA MATTILATervehdys Hämeen itäisestä kolkasta! Ihan ekaksi huomautan, että edellä vilahtanut sama nimi on täydellinen kaimani (kuitenkin eri paikkakunnalta, vaikka täällä on kaimoja ainakin neljä!).
Ihan vaan muistutuksena, että lajiparlamenttiin on ilmoittauduttava viimeistään tänään (mikäli oikein muistan). Lajiparlamentti on todellinen vaikutusfoorumi. Eli kannattaa sinne menijöitä evästää mielipiteillään... Siellä eri näkökulmat sitten kohtaavat.
Kisojen järjestäminen uusin tai vanhoin ideoin vaatii toteuttajia, eli tekijöitä! Onko se vanha tuttu "joku", joka tekee aina kaiken, vai "minä", joka tekee edes vähän asian hyväksi... Kun moni tekee vähän, on tulos varmasti parempi kuin että yksi olisi tehnyt paljon (tai liian paljon). Vanhempi polvi (myös entisiä kilpailijoita) alkaa uupua, kun vaatimuksia esitetään ja asetetaan ilman, että tarjouduttaisiin tekemään mitään.
Joskus olen kuullut juniorin isän sanovan, että "kerho ei tee mitään junnujen eteen". Eikä kyseistä henkilöä ole näkynyt talkoissa... Mikä on kerho, ja mistä se muodostuu? Onnistumisen iloa voi kokea osallistumalla toimintaan: kun jokainen osallistuu edes pienellä työpanoksella, ei kenenkään tarvi kohtuuttomasti raataa. Työmme perustuu vapaaehtoisuuteen! Kerhotasolla vuosihan huipentuu sitten pikkujouluun...

Kirjoittaja: JOONATAN JÄNTTIKovasti ja monipuolisesti on kirjoiteltu ko. aiheesta. Henkkohtaisesti olen sitä mieltä, että jokaisen enska (tai minkä lajin kuskin vaan) kuskin pitäis jollonkin olla järjestämässä kisaa. Ei se niin heleppoo olekaan. Yleensä ne on ne samat henkilöt, jotka vapaaehtoisesti tai pakotettuna rakkaudesta lajiin tai lapsensa harrastukseen, tekevät yötä päivää pyyteettömästi kilpailua. Ja usein palkaksi saavat haukut. Kaikkihan joutuvat kuitenkin ajamaan samat reitit ja luokkakohtaisesti samalla aikataululla, niin otetaan ne hyvät ja huonot puolet rikkautena ja monipuolisuutena. Jos ei halua kärsiä, joka joskus kuuluu urheiluun, voi jäädä kotiin katsomaan sohvalle kauniita ja rohkeita. Ugh, olen puhunut! Mami

Niin ja vielä, miettikääpä sitä, et ku nää henkilöt kyllästyy tähän uurastukseen ja haukkuihin, niin mites sit kilpaillaan?? Mami

Kirjoittaja: JUHA MATTILATere vaan kaikille,en ole Juha vaan Jari Mattila.
Lukasin tos noi kommentit ja oli ihan pakko puuttua hieman ja kertoo oma näkemys.
Suomi mantsa tällä hetkellä on ihan hyvällä mallilla, toki paljon olisi myös parannettavaa muutamalla asialla.Kisat suomessa on ihan hyviä,sillä muitakin mestaruus sarjoja kiertäneenä voin kertoa että,kisat täällä on ihan hyviä ja kehittäviä myös maailmalle, toki ei todellaakaan kannata unohtaa crossin treenausta ja se on todella hyvä pohja esim. MM enskaa.Mutta esim. nyt tänä vuonna Italian mestaruus sarjan kiertäneenä voin kertoa että siellä kisat eivät ainakaan ole mitään nautittavia,mutta tosin kyllä kehittäviä.Sarjaa kutsutaakin näin kuskejen kesken Italian työntö mestaruus kisoiksi!!!Siellä ajetaan yleensä 4 kier. eli 3-4:ekta per kierros,yks crossi (mikä on vastaavasti kuin MM crossi ek)
Enska testi (Kivikkoista kapeeta polkua tai vuoristo tietä,jota ajellaan ylös alas vuoristoa pitkin), extreme ek onkin se suola aina (n.2-3min pitkä,todella kivikkoinen ja hidas hermoja raastava ek!!).Ja kisa päivä kestää 6-7 tuntia ja huolto aikaa kertyy kier. n.11min.Kisat ovat useasti vaativampia kuin MM:t ja vastaavat Ek:t ei edes MM:ssä menisi hyväksityksi.Näkisin että se on kaikin puolin hyvää ja kehittävää treeniä MM-sarjaan.Joten myös tämän hetkiset SM:t ovat varmasti ihan hyviä enska kisoja maastoiltaan,tosin muuta kehitettävää olisi!

Eli SM ek:t maastoiltaan on ihan hyviä, kivikkoa,juurikkoa,nopeeta tietä,peltoja ja crossirataa on hyvä olla,harmi että ylä ja alamäet ovat vähissä.
Ek:den mittakin on mielestäni suht sopiva 5-15min,mutta ei mitään 10min ek:ta ykkös ja kakkos vaihteella tiheässä mutkaisella polulla!Jos ek on todella hidas,niin vastaavasti se ei olisi mikään pitkä,sellaset on ihan pyllystä!Myös vauhtia pitää löytyä Suomi rytä mantsasta,sellaisia paikkoja että hirvittää vetää tuppi nurin ja heikommat mutta hulluimmat vetävät ne kohdat silmät kiinni!!
Ja ainakin kolme eri ek:ta per kilpailu ja useampi kierros.Nyt jostain SM:istä mitä olen ajannut tai käynny katsomassa on jäännyt joskus sellainen maku, että tulevat nuoret lupauksetkin ajattelevat että olihan helppo ja lyhyt kisa.Eli kisapäivän tulisi mielestäni olla pitempi.Startti n.klo 9.30-10 aikaa ja n.6 h. kestävä päivä,sillä ei katsojatkaan jaksa ihan aamusta lähteä liikenteeseen,vaisinkaa sunnuntaina päivänä!
Huolloista sen verran että, nykyinen sääntö on ihan ok,eli kuski huoltaa pyörän.Mutta luulen että talvella joskus se on turhan karkea sääntö,jos on jotain isompaa ongelmaa mopon kanssa ja pitäisi vaihtaa viellä vähän lämpösiä kuivia vehkeitä ja tankata itseään kovassa pakkasessa,saati sitten korjata lumista jäistä pyörää on joskus varmasti hermoja rassaavaa!!Kesällä se on ok,siinä kehittyy kuskin mekaanikko taidotkin ja oppii ajaessa myös ajattelemaan että säästää pyörää turhilta kolhuilta,kun joutuu itse sen sitten kuitenkin korjaamaan!Ja joskus se on voi olla jopa ratkaiseva tekijäkin kisassa,että kuski joutuu huoltamaan pyörän itse,jos esim. tulee kiire huollossa niin se voi vaikuttaa seuraavan pätkän keskittymiseen.Sitten voi ote herpaantua ja lähteä vaikka lipat,kokemusta "hieman" on!!!Ja eri huolto paikkoja max 2.Mielellään yksi!
Huolto ajat ovat SM:issä ihan liian pitkiä,ei niissä pitäisi keretä 30min huilata vaan 5-13min,aikataulu pitäisi suunnitella tiukaksi,vaikka ymmärrän että se on vaikeaa kun teitä pitkin ajellaakin.
Tulos puolella on paljon parannettavaa!!!Tuloksia pitäisi saada kisapäivän aikana huolloissa,että kuskit tietäisi tilantee ja ajaa sen mukaan.Ja tulokset heti valmiiksi kun maaliin ollaan tultu ja siihen perään palkintojen jako,sillei että ei kerkee edes varusteita vaihtamaan pois.Olisi myös hienoa jos järjestäjät saisivat edes podiumin raahattua paikalle ja kolmelle parhaalle shampanjaa.Ja kunnon pytyt!!
Pätkien merkkauksesta sen verran että sitä tulisi todellakin parantaa ja siimaa ja merkkejä käyttää enemmän,siinä on todellakin puutteita!Myös pätkät pitää olla vaativia,mutta upotus paikat kokonaan ek:lta pois.Sillä jos sellainen ek:lla on niin vaikka olisi tilaa kiertääkin se niin pitää ajatella että ek:lla ajatetaan kovaa ja täysiä (ainakin pitäisi) ja siinä vauhdissa on monestikkin mahdoton enää kiertää lutakkoa!Siirtymällä niitä pitääkin olla!Sillä harva kuski kävelee pitkiä SM ekoita etukäteen,joten upotus paikat ek:lla tulevat monesti yllätyksenä.Pätkien kävelyhän on monesti mahdotonta,kun maali ja lähtö on ihan eri paikassa.
Olis viellä paljon kaiken näköistä,mut ei kerkee kirjoittaa!
Kaikin puolin Suomi enska on ihan OK!Ajaisin varmasti enemmän,jos kerkeisin!
T:Jari

Kirjoittaja: TOMMI KIVIMÄKIYhteislähtö oli viimeksi kesällä Pariendurossa Lahdessa. Pölyä kyllä riitti ja ekasta kierroksesta ei voi sanoa kuin että hullun hommaa. Vieras reitti eikä näkyvyyttä edes meriä. Itse vetäisin turvalleni 4 vaihteella ja yläkierroksilla yhdellä suoralla kun yhtäkkiä edessä oli pään kokoinen kivi. Siinä ilmassa kun liisin eteenpäin niin toivoin vaan ettei tulisi mäntyä vastaan. Nykäsmäisen lennon jälkeen osuin onneksi "pehmeään" hiekkamaastoon ja koska olin jälkijoukossa ei kukaan edes törmännyt minuun. Pari minuuttia kun veti henkeä ei ollut pölyä enää ilmassa...

Kirjoittaja: Jouni PatjasNo niinpäs olikin :) Mutta eikös siellä ollut LeMans-tyyppinen juoksulähtö? Se onkin ilmeisesti sitten eri asia turvallisuusnäkökulmasta...
t: Jouni

Kirjoittaja: Ville SepponenOdotan edelleen sitä rehellistä sprinttiä.
Nopea leveä/hidas puunkierto. Ilman mitään älytöntä siirtymää.
Kovin minusta hitaasti kehittyy tuo moottoripyörien eri lajit. Autoilun puolella viititään järjestää erillaisia kilpailuja kaikille laitteille. Sprintti, that

Kirjoittaja: Miika SavoTaitaa itsellä olla vähän opeteltavaa noiden iskarihommien osalta ;) Oikeasti.

No eiköhän tää kommentointi mun osalta riitä näistä unelmakisoista. Crossikisat on parhaita kisoja edelleen, ja Suomi-enduroa voin alkaa opettelemaan joskus hamassa tulevaisuudessa...

Kirjoittaja: Pentti RaittilaKaikella ystävyydellä Kähmy, kyllä siinä kisassa jonka otit itse esille oli pahin moka, jonka kisajärjestäjä voi tehdä, eli eka siirtymälle täysin väärin laskettu aikataulu. Sitten kaikki olikin pelkkää sekoilua, ja ne keskisuomen ojien ylimenevät sillat ovat aina olleet niin huonoja, että kun no 18 on mennyt niin ne romahtaa. Tämä keskustelu on tähän asti hyvin asiallista, jos nyt tässä vähän räppään... tulee se kuitenkin sydämestä, joka sykkii näille "mopojutuille" :) Pappa

Kirjoittaja: Jouni PatjasMorjens!
Sen verran noista yhteislähdöistä, että nehän taitaa olla nykyään kielletty vaarallisuuden vuoksi. Muistaakseni -91 oli Joutsassa yhteislähtö, mutta pöly oli kyllä sakea :) Ja taisi olla samana vuonna JJ-Endurossa kun vedettiin loppucrossi yhteislähdöllä, sittemmin en ole yhteislähdöissä ollut. On muuten jäänyt tuo JJ-enska mieleen kaikin puolin hienona kisana, kiitokset vaan VMK:lle. Ja nuo yhteislähdöt taisivat olla luokittain, ei siis koko porukka kerrallaan.

Tuo vaarallisuuspuoli onkin sitten asia erikseen, josta varmaan saadaan taas kommenttia puolelta jos toiseltakin, mutta en ainakaan itse pitäisi ajatusta niin kamalana... Aina siellä ensimmäisessä kurvista kuitenkin joku tulee ekana ja joku viimeisenä. Ja eiköhän harrastelijoilla kaasu löysäänny siinä vaiheessa kun alkaa jännittämään liikaa, enskassa kun ei ekan kurvin nopein välttämättä voita koko kisaa.

t: Jouni

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOKyllähän nuo sivarikisat on todella hyviä ensikertalaisille, ja luulisi niiden kelpaavan krossareillekin. Kun kerran vaativat että krossipyörällä pitäisi voida ajaa enskaakin (ei RR-miehet kyllä vaadi...). Eli kyllä vaihtelua vaikeusasteissa ja keskinopeuksissa piisaa ihan nykyiselläänkin.
Se miten aloitteleva ensikertalainen pärjää kisassa on kyllä pääosin kiinni siitä kuskista. Jos ekaan kisaansa valmistautuu ajamalla vain helppoja pätkiä ja karttelee kivisiä, juurisia, mäkisiä harjoituspaikkoja, niin varmasti on oudossa paikassa pahasti pulassa.
Keski-Suomen kivikoissa taitaa kaikki huutaa...jotain;-) Mulla piti olla revanssi sitä viime vuoden MK1:n kivikasaa vastaan ensi vuonna mutta pidätte lurjukset näemmä talvikisan!

Kirjoittaja: JARI REKOLANiin ja viellä siit että kun kattoo noitten MM miesten menoo niin kyl sen jousituksen saa aika hyvin toimiin kaikkiin paikkoihin. Ja kylhän se vauhtikin niit röykkyi tasoittaa mutta kyllä ne vetää crossii ja enska pätkii niin pirusti samoilla iskareilla ja mun silmiin ne aikakin näyttää melkohyvin toimivan.

Kirjoittaja: VEIJO KÄMÄRÄINENPitkästi on jo tarinaa ja mielipidettä aiheesta. On naputeltu paljon MM-kuskeista, heidän vauhdeistaan ja miten moisia osaajia kasvaisi lisää. On tuota "survival-porukkaa" ja kestävyysurheilijaa. Kaikki kuulunee enskaan. Mutta mielestäni on vielä yksi ryhmä, jolle myös pitäisi löytää se "hyvä kisa". Ne ensikertalaiset, ne vähemmän osaavat harrastajat ja ne jotka haluaa nauttia maastoajosta vaikkapa hissukseen. Voisiko hyvä enduro olla myös sellaisille. Jos tällaisia kilpailuja olisi, se varmasti laajentaisi harrastusta. On hirveä kattoo ekakertaa juurakossa kaatuilevaa, aloitelevaa , lajiin tutustuvaa nuorta. Ajaa selvästi ensimmäistä ja viimeistä kisaansa....Itse en moista reittiä ole pystynyt tekemään, enkä kait olisi saanutkaan...Muistuu mieleen muutama vuosi aiemmin viitoittamani kivikko. Eräs kilpailun kauneimmista kuljettajista moisella joka kerta kaatuessaan huusi hirveästi V....un Kähmy ! Kaikki kilometrin sisällä olleet vahvistavat tiedon....Kähmy

Kirjoittaja: JARI REKOLAMiika! Sehän endurossa on ideana että on vaihtelevaa (crossi,rytymetsää,peltoa nje.) Silloin nähdään ketkä osaa ajaa joka paikassa, jolloin crossi miehet saavat tasoitusta joillan pätkillä ja taas enska miehet toisilla. Ja silloin kilpailu on tasa väkisempää. Mutta se on kyllä totta että GNCC formaatilla olevia kisojakin saisi jossa pääsisi laskemeen 3 tuntii putkeen. Monesti suomi-enskassa on liian lyhyet pätkät ja maaliin päästyä tulee ajatus että ois sitä voinut viellä ajaa lisääkin.

Kirjoittaja: ARTO LILLVISViestisarjassa on paljon asiaa, mutta pari lisäystä:
- ilmoittautumisen jälkeen kuljettajalle lähetettävien papereiden joukossa olisi mukava olla kartta, josta selviää ellei koko reitti niin ainakin huoltopaikkojen sijainnit, niin huollon järjestelyt olisi mahdollista miettiä jo ennen kisaa
- vaaramerkkien sijainnit pitää olla mietittyjä
- peltopätkien merkkaus niin hyvä, että edelliesstä kaarteesta näkee aina seuraavaan (= ilo ajaa)
- liikenteen osalta vilkkaiden teiden osalta olisi todella harkittava huolellisesti se paikka, missä maastoreitiltä, maastosta voidaan johdattaa reitti kääntymään tielle ajosuunnassaan vasemmalle ilman liikenteenohjausta

Kaikki edelliset vaatimukset muuten täyttyivät hienosti ainakin Mäntsälässä.

Petri

Kirjoittaja: Miika SavoPointtina siinä ed. kommentissani ei ollut muuttaa Suomen enduroa kokonaan crossiksi.. Ei tosiaan. Kurvisen Lasse sanoi osuvasti mikäli ymmärsin sen näin, että ajettaisiin jokainen kisa erikseen yhdessä tietyntyyppisessä maastossa ja vaihdettaisiin maastoja eri kisoissa. Toiset siis voisivat olla vauhdikkaampia EK:iltaan ja ehkä myös siirtymiltään (jos niitä sitten olisi), tämä malli sopisi esim. stadionkisaa (2-3h) tai parikisaan.
TÄllainen stadionkisa motocrosstyyppisellä lähdöllä voisi olla yksi mielenkiintoinen vaihtoehto esim. yhteen SM-kisaan vuodessa. Virossa Favor Offroad ja jenkeissä GNCC ajetaan tällä formaatilla. Tätä formaattia ei tosin ole Suomessa vielä kokeiltu paljon eikä siten sääntöjä ole, mutta eiköhän ne saada jos kiinnostusta tällaiseen tulee. Aiemmin ajetuissa stadionkisoissa lähdöt on olleet yksitellen/pareittain jolloin lajin seuraaminen on yleisön kannalta vaikeampaa kuin olisi yhteislähdöissä. Tällä tavalla lajia olisi helpompi kosiskella ainakin hyvin yleisölle ja myös yhteistyökumppaneille. Kilpailupaikan pitäisi olla riittävän edustava ja yleisön lähellä. Ja tietysti reitin pituus tulisi olla vähintään 10 min./kierros, jotta kierroslaskennalla sekä toisaalta kierroksella ohittamisesta ei syntyisi liikaa ongelmia. Transponderit voisi auttaa ajanotossa.

Muut kisat ajettaisiin sitten ihan perinteisinä kisoina. Talvikisat sellaisenaan, tosin SM-kisoja talvella ehkä turhan monta. Nastarengaskulut on melkoiset, joten se tekee talviajaminen aika kallista. Tosin talvikisat on paljon turvallisempia kuin kesäkisat kun sellaisia ylläreitä ei ole niin paljon vaanimassa pusikoissa. Nämä EK:iden ylläripaikat pelottaa Suomen kesäkisoissa kyllä eniten. Ja se, että jos saman EK:n aikana maaston/reitin luonne vaihtelee hirvittävästi, on vaikea säätää pyörää toimimaan hyvin. Siis jos osa EK:sta ajetaan crossirataa ja puolet taas sitä nk. perusmantsaa, niin koitapa sitten vetää crossi-iskareilla siinä kivikossa / juurakossa jos luulit etukäteen että pätkät vauhdikkaat ym. ym. Tietysti kovat jannut tutustuu pätkiin kävellen mutta kaikilla ei siihen ole mahdollisuutta / aikaa ja kuluttaa aikaa iskarien säätöjen viimeistelyyn. Crossikuskina täytyy todeta, että jos ajaa kahta lajia samalla pyörällä, ei näitä iskarijuttuja saa kyllä molempiin toimimaan. Pitäisi olla sitten joko kaksi pyörää tai kahdet iskarit. Ja sehän taas maksaa..

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOTosi mahtavaa lukea jääratamiehen kommentit. Niin naulan kantaan.
Mutta Marko puhui myös paljon asiaa. Itse listasin vain hyvän endurokilpailun piirteitä, mutta en tarkoittanut, että ne kaikki olisivat kovin tärkeitä: Kyllä hyvä reitti on tärkein ja sitten on tiedotus. Pienikin kartta ja jokin aikataulu + reittikuvaus, vaikka yhdellä A4:lla jokaiselle kuskille olisi iso asia. Näin ei vaatimukset pienille kisoille ja pienille järjestäjille nousisi kovin suuriksi.
Se Ohkolan pätkä...voi kurjuuden kurjuus, mutta olihan se yleisön kannalta upea ratkaisu. Kyllä tuollainen voisi 1/kisa olla ja miksei joku extremekin...kannattaisin kuitenkin ennemmin sitä, että yleisö opastettaisiin paremmin sinne metsään niihin extreme-paikkoihin. Eli käytetään sitä mitä meillä on. Esim. meidän kisassa oltaisiin voitu MK1 jakaa kahtia: Alkuun olisi laitettu sitä kalliota ylös-alas muutama kerta ja sieltä päältä löytyy myös ihan mielenkiintoista kivenkoloa...alle maakasoista pieni jyrkänne ja kivikasa, sitten MK:n maali laanille ja toisesta laidasta lähtö sille lopulle.

Kirjoittaja: LASSE KURVINENItse voisin antaa aloittelijan näkökulman ja sitten muita lajeja kiertäneenä huomioita endurokilpailujen järjestämiseen ja reitteihin.

Fin-enduron nettisivut on mielestäni aika monta lajia huimasti edellä ja haluankin kiittää sivujen ylläpitäjää nopeista päivityksistä kilpailuista ja tuloksista. Ilmoittautuminenkaan ei voisi olla helpompaa. Reittiselostusosio voisi olla hyvä lisäys palveluun, jonka täyttäisi kilpailun järjestäjä vaikka paria päivää ennen kisaa.

Kilpailujen järjestäjien tulisi mielestäni panostaa reittiselostuksiin ja huoltopaikkojen ilmoittamiseen hyväksymisien yhteydessä. Turhaan aloittelevat kuljettajat painivat "typerien" kysymysten parissa, kun järjestäjä ei ole selkeästi kertonut kilpailukeskuksen ja huoltopaikkojen sijainneista tai itse reittiselostusta ei ole viitsitty tehdä. Ajanotto toimii mielestäni hyvin, paitsi tulosten julkistamista en odota enää vaan katselen kotona, että miten on mennyt. Muissa lajeissa yhteistyökumppaneille on pärähtänyt emaililla kilpailuraportti jo kotia ajellessa, mutta enskan parissa se lähtee päivän-kahden viiveellä...

Kilpailureiteistä en ole paras kertomaan, mutta kai oman näkemyksen voi antaa. Kaudelleni mahtui pari talvikisaa ja kesäkisat. Talvikisoissa ymmärrän, että siirtymät ovat tiellä, mutta miksi ei ole ennen pätkää edes pientä pätkää spoorisiirtymää, jotta se lämmin tulisi ennen lähtöä eikä vasta pätkän maalissa!
Kesäkisoissa mielipiteeni on, että enduroon kuuluu kaikenlaisen maaston ajaminen ja osaaminen. Ei ainoastaan metsää-kivikkoa-crossia-peltoa tai nopeeta-hidasta vaan kaikkia näitä pitäisi osata sekoittaa. Jos ei samaan kilpailuun, mutta ainakin kauden ajalle olisi erilaisia kisoja. Tällöin saadaan entistä enemmän vaatimusta ajotekniikalle sekä kuskin taidolle säätää pyörää maastoon sopivaksi. Se kuka ajaa kaikki maastot samoilla säädöillä tai peräti koko kauden, on mielestäni oman kehityskaaren päässä. Tällöin saattaa jotkut maastot tuntua vaikeilta, crossipätkillä tulee takakorkeaa ja metsässä menee aivan muualla kuin polulla.
Kova kuski ajaa jokaisella maastopohjalla kovaa ja jos joku maasto tuntuu erityisen vaikealle, ei tulisi haukkua reittiä vaan miettiä, että voisinkohan osata ajaa tuota paremmin ja mitäköhän sen eteen voisi tehdä?! En voi kuin ihmetellä Tarkkalan tai muiden SM-kärkipään kavereiden vauhtia puiden välissä.

No kuitenkin mielipiteeni on, että monipuolisuus on kilpailujen suola kuskeille sekä katsojille. Katsojat haluaa nähdä omasta mielestään hyvän enduron mukaista maastoa ja jokaisella on siihen on oma näkemys. Kuskeista vain harvat osaavat kaikki maastot tai edes pitävät niistä, mutta kärkikuskit ovat niitä opetelleet enkä ole nähnyt "vielä" voittajaa haukkumassa reittiä. Enemmän huonot hetket johtuu omasta ajamisesta ja taidon puutteesta, välillä ehkä tekniikasta.

Toivotaan, että ensi kaudella löytyy monipuolisia kisoja ja järjestäjät panostavat kilpailijoiden sekä katsojien tiedottamiseen. Kyllä enskakisojen ilmoittautumismaksuilla jo pitää kuskienkin saada palvelua, joka pienellä työllä on helposti toteutettu. Ja jos katsojia rahastetaan esim.yleisöpätkillä, niin nykypäivänä ei olisi varaa olla palvelematta myös heitä kuulutuksilla, ajanmukaisilla pätkä- tai kilpailutilannetuloksilla. Muuten osa siirtyy seuraamaan muita lajeja.

Kirjoittaja: Pentti RaittilaVoihan Lajiparlamentti sentään!! Eipä ole tullut tietoa tänne surkeaan savonmaahan, jossa vaan kaikki kynnet kylmenee, kuten maakuntalaulussa sanotaan. Ei ole Liitonsivuillakaan mitään... no toivottavasti joku vielä sinne voi lähteä?
Uusi tapa ajaa enduropätkä oli Mäntsälässä Ohkolassa kun lenkki vedettiin kahteen kertaan. Nämä "meidän kulmakunnan kollit" tykkäsivät siitä, ja alustavasti on suunniteltu, että jos meidän kisassa yleisöpätkä ajettaisiin siten. Mitä mieltä? ??Pappa

Kirjoittaja: HARRI KIRJAVAINENVoisikohan kotimaisiin endurokisoihin harkita Extreme-pätkää? Samantyyppinen kuin MM-kisoissa, mutta ei välttämättä yhtä haastava. Näillä pätkillä voitaisiin saada myös sitä yleisön kiinnostusta lisättyä. Pätkän ei tarvitsisi kestää paria minuuttia pidempään eikä sen tarvitsisi ratkaista koko kilpailua. Ajajat olisivat pääosin yleisön näkökentässä koko ajan. Järjestelytkään eivät välttämättä veisi paljoa aikaa tai vaivaa kun hyödynnettäisiin alueen tekomuotoja (teollisuusalue, maatila jne.). Paikan olisi hyvä sijaita lähellä lähtö-/maalialuetta, jossa väkeä on jo muutenkin paikalla (viedään kilpailu sinne missä yleisö on). Samaan hengenvetoon voisi vielä lisätä ajatuksen lajin kiinnostavuuden lisäämiseksi: Järjestetään endurokilpailu samaan aikaan jonkun muun moottoriurheilutapahtuman kanssa. Ääriesimerkkinä voisi olla MM-ralli: Yleisö on jo valmiiksi metsässä odottelemassa ralliautojen tuloa (varsinkin jos sama pätkä ajetaan kahteen kertaan) ja meteliä on alueella jo muutenkin (ei pitäisi lisätä alueen rasitusta). Sitten sovitetaan aikatulut näihin taukoihin, joita rallikilpailussa tulee.

Ja onhan jo tähänkin mennessä vaivaa nähty todella paljon niillä peltopätkillä, mihin nauhaa on vedetty kilometrikaupalla...

Näillä ajatuksilla....

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOJos krossikuski haluaa ajaa krossia niin ajakoot krossia!
Miksi pitää yrittää muuttaa enduro krossiksi, suuntaa energiasi nyt vaikka alkuun suomi-krossin (ja ratojen) muuttamiseksi MM-krossiksi, yhtä perusteltua!
Pitäsköhän meidän enskakuskien sitten alkaa vaatia trial-kisojen muuttamista meille sopiviksi?

Kirjoittaja: TUOMAS AHONENitse noi kaikki enska-sm:t tänä vuonna ajaneena en ole kyllä havainnut mitää rytämantsa ongelmaa. mäntsälä ja kangasala olivat molemmat reitillisesti mitä parasta kilvanajoa. siirtymät kun saisi vielä vietyä enemmän metsään ja pätkille vähä lisää pituutta.kyseessä kuitenkin kestävyysurheilu.... pätkillä ei tulisi kyllä olla ihan pahimpia upotuspaikkoja tai ainakin sit tilaa valita ajolinja kuivemmalta puolelta. reittimerkkaus myös paremmaksi. kun noita pätkiä kävelee läpi, tuntuu monesti siltä et useat kuskit "etsii" "oiko"paikkoja/ nopeampia linjoja. laitetaan reitille sinisiä ja punaisia merkkejä, joiden välistä kuuluu ajaa tai sit siimaa. muita parannuskeinoja kisoihin yleensä onkin yllä esitetty. myös etelänmaissa löytyy kisoissa rytää siis myös pätkiltä. maasto ja maaperä vaan vähä erilaista. naapurimaa ruotsissa ajettu aina rytää ja silti noussut hyviä kuskeja. vakaasti olen sitä mieltä et suomi-enskasta pystyy nousemaan aika hyvälle pohjalle kainsainvälisestikin. pitää muistaa treenata tottakai rossia ja vaikkapa jääradalla ajoakin. ja kyllä vetää muuten mm-kärki ( knight,tarkkala,aro...) rytämantsaa sit sellasta kyytiä et välillä hirvittää. eivätkä tosiaan vedä tuurilla tai reikäpäisyydellä,vaan puhtaasti taidolla.

Kirjoittaja: MARKO TAMMINIEMIOn hyvä että on monenlaisia enskakisoja. Jokainen löytää varmasti juuri hänelle sopivat kisat kokeilemalla eri kisoja. Puunkiertäjille omansa ja vauhtikisoihin mieltyneille omansa. Jos joku ei miellytä, ei sinne kisaan tarvitse ensi vuonna mennä.

Myös stadikkakisoille ja endurolenkeille on sijansa. kaikilla ei ole huoltomiehiä tarjolla tms.

Lisäksi jokaisen kerhon mahdollisuudet kisareitin suhteen ovat sidoksissa olemassa oleviin ajopaikkoihin ja niiden välisiin tieyhteyksiin ym. Kokonaan uuden reitin tekeminen vain kisaa varten, kaikkine lupineen reitinraivauksineen on työlästä puuhaa, johon harvalla kerholla riittää resursseja.

Kyse on kuitenkin valtaosalla meistä "vain" rakkaasta harrastuksesta. Kisoja ja sarjaenskoja ym. tuntuu olevan ainakin meikäläiselle tarjolla niin paljon, ettei millään kerkiä ajamaan kaikkia edes omasta mielestään itselleni parhaiten sopivia kisoja.

Kisoja järjestäville kerhoille ei saa asettaa liian tiukkoja raameja minusta, muuteen kaikki kisat on kohta "samaa puuroa" ja kaikki kerhojen energia menee protokollan orjalliseen seuraamiseen, eikä mielikuvitukselle jää sijaa.

Joskus keli mättää tms. mutta se on kaikille kuskeille sama.

Kaiken kaikkiaan näin puhtaan c-luokan harrastajan vinkkelistä ei paljoa moitittavaa kiertämistäni kisoista löydy viimeisten vuosien ajalta. Päin vastoin ihmettelen sitä kuinka ihmiset jaksaa talkoilla pistää moisia pystyyn vuodesta toiseen.

Ainoa seikka mistä voisin mainita, on että ajoaikaa on c-luokkalaisillakin tarpeeksi. Moni kuitenkin raahaa itsensä toiselta puolelta suomea kisoihin. ..

KIITOS kaikille kisajärkkäreille :)

marko

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOKatselin juuri TV-Tampereesta puolen tunnin ohjelman KaMoKen SM:stä. Salmisen haastattelusta heräsi heti ajatuksia. On se vaan hyvä, että kotimainen enduro on juuri sitä mitä se on: Jos pyörää saisi huoltaa mekaanikko, joutuisivat kuskit rahapussin paksuuden perusteella herkästi uuteen järjestykseen. Vai kuinka monella olisi nimenomaan oman pyörän tunteva, nopea ja taitava mekaanikko aina huoltoon, ilman rahaa? Nyt se on itsestä kiinni, jos pyöränsä rikkoo, on se sitten syytä saada parsittua takaisin kasaankin, ja äkkiä.
Toinen juttu on nuo MM-maastokokeet. Kyllä muissakin maissa kansallisesti ajetaan "suomi-enskaa". Jos meillä maastokokeet muuttuisivat siihen suuntaan, voiton veisi aina se reikäpäisin krossisälli, reikäpäisin ei-vielä-halvaantunut. Sitten kun ajetaan MM-tasolla ja työkseen, on jo kuskitkin sitä tasoa, että oikeasti osataan ajaa sitä vauhtia mitä mennään. Krossiradalla harjoittelu on varmaan parasta treeniä sille korkeammalle tasolle, mutta kansallisesti enduro on tekniikkalaji, eikä vauhtilaji, ja niin sen pitää ollakin. Muutenhan meillä olisi vain tositekniikka-laji trial ja vauhtilajit.
Enduro on oma lajinsa, talvienduro miltei eri laji kuin kesällä, ja MM-enduro se kolmas variantti.

Kirjoittaja: JARKKO VALTONENOlette kaikki kolme lajiryhmän kanssa hyvin tarkasti samaa mieltä. Eipä noihin ajatuksiin ja luonnehdintoihin ole juurikaan lisättävää. Hyvä kuitenkin olisi myös, jos huoltoautojen liikkuminen saataisiin jäämään mahdollisimman vähäiseksi esimerkiksi tekemällä reiteistä apilanlehden tai kahdeksikon muotoisia.

Näistä asioista on tarkoitus keskustella enduron lajiparlamentissa Otaniemessä 12.11. Siellä on pyrkimyksenä sopia erityisesti siitä, mitä SM-kilpailuilta odotetaan.

Kirjoittaja: Miika SavoEn tiedä mikä on paras keino kehittyä enduromaailmanmestariksi tai muuten vaan murtautua maailmalle, mutta Suomen endurokisoja kiertämällä ei ainakaan. Tähän mennessä suomalaisista enduron henkilökohtaisen MM:n voittaneista melkein kaikki ovat alkaneet uransa motocrossin kautta. Motocross luo hyvän pohjan nopeaa ja agressiivista EK-ajoa varten. Trial on sitten toinen vaihtoehto. Salminen aloitti sitä kautta.

Suomessa ei aina eletä samalla aaltopituudella kisareittien suunnittelussa kuin Etelän maissa tehdään. Suomessa ajetaan sitä ns. rytämantsaa jota endurossa kuuluu kyllä olla, mutta ei erikoiskokeilla. Siirtymät voisivat olla sitä varten. Talvikisat on hyviä, lukuunottamatta siirtymäongelmaa. Harvassa kisassa on talvella muita kuin tiesiirtymiä. Kylmä pääsee yllättämään vaikka pätkillä olisi saanut lämmön päälle.
Tämä rytämantsaongelma liittyy enemmän kesän kisoihin. Tämän vuoksi en ole kesäkisoja juuri koskaan halunnut ajaa. Tietysti syy on osittain siinä, että itsellä taustat on crossista eikä sen vuoksi vahvuudet ole puunkierrossa vaan nopeammilla pätkillä.

MM-sarjan kisapätkiä verrattaessa Suomen kisoihin, suurin ero on EK-nopeuksissa. Onhan tietysti noi extrapätkät, jotka on sekoitus motocrossia, supercrossia, trialia ja enduroa. Niissä erotellaan ne, jotka osaa käsitellä pyörää ja yleisö saa myös katseltavaa. Suomessa EK:t ajetaan enimmäkseen metsiköissä (siihen on tosin syyt siinä että ajopaikat vähissä) ihmisten tavoittamattomissa. Tämä on yleisön kannalta huono juttu.

Tästä pohdinnasta unohtui kokonaan perusharrastajan vaatimukset endurokisalle. Koska tyypillinen Suomi-enduroharrastaja ei todellakaan viihdy vauhdikkailla motocrosstyyppisillä EK:illa, pitää heitä varten järjestää näitä perinteisiäkin kisoja. Suomessakin arvokisat pitäisi ajaa samaan tapaan kuin maailmalla, ja nämä rytäkisat sitten asia erikseen.

-crossikuski-

Kirjoittaja: TOM NORDMAN
Mielestäni Enduro on ehdottomasti myös lenkki ja stadionkisa. Esim. Eestin poikien kisa Sakun radalla on hyvä, mutta hieman liian nopea. Itse tykkään juuri moisista kisoista.

Parhaita ovat mielestäni kisat jossa:
- huolto samassa paikassa
- alustavat tulokset saadaan heti kisan loputtua
- ajettavaa vähintään 1,5 tuntia, mielummin +2h
- Siirtymiä ei asfaltilla tai ei lainkaan
- MK:t ovat vaihtelevia ja ajettavia (ei siis työnnettäviä / kannettavia)

Lajin kannalta parhaita kisoja ovat ehdottomasti Vantaan ja KaMoKen tyyliset katsojaystävälliset kisat. Tykkäsin molemmista vaikka kovasti erilaisia olivat ajaa. Monipuolisuus on mielestäni lajin suola.

Barcelonassa ajetaan stadionenduro piakkoin, jossa Vantaan oma poika Salminen käy pesemässä kaikki. Muutama paikallinen tuttuni joka ei seuraa yhtään enduroa on lähdössä paikalle. On kuulemma hauska ja makea tilaisuus. Tälläisiä Suomeen kiitos!

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOAiheeseen tulee aivan varmasti monenmoista kommenttia, mutta tässä omani.
Hyvä kilpailu:
- tulospalvelu toimii, välituloksia saadaan ja lopputulokset tulevat max. tunnin viimeisen maaliin saapumisesta
- kilpailukeskuksessa on WC, suihku
- kilpailukeskuksessa on katsastus ja ilmoittautuminen merkitty selvästi
- olisi hienoa jos maalissa pyörän ja varusteet pääsee viruttelemaan, ellei ole painepesuria itsellä ja kaasariaan myöden umpeen muurautunut pyörä pääsee kotimatkalla kuivumaan on se vallan hankala puhdistaa
- ilmoittautuminen sujuu
- käypä opastus kisapaikalle
- kuulutus, yleisö-MK:lla ja/tai maalissa
- hyvä reitti, sekä maastokokeet, että siirtymät
- hyvin merkitty reitti, ja johdonmukaisesti, eli eri maastokokeet samaan tapaan (merkkaajien pitäisi sopia yksityiskohdat ennen merkkausta) merkatut ja siirtymät myös. Erityisesti vaaranmerkkien käytössä pitäisi olla jokin logiikka. Joka ikisestä sillasta varoittaminen on ihan turhaa ja sitten kun joku silta onkin pahempi niin ei siitä vaaranmerkistä mitään hyötyä siinä enää ole.

Hyvä reitti...oma näkemys:
- ajettavat maastokokeet, mieluummin myös vielä C-luokille. Tarkoittaa sitä, ettei pitäisi ajattaa jos C:n jälkeen ei enää B pääsisi nostelematta läpi
- haastavat maastokokeet. Saa olla upotusta, jos piisaa reitin leveydessä sellaistakin jälkeä josta upottamatta pääsee läpi, silloinhan se on oma moka. Saa ja pitää olla korkeuseroja, eikä edes maastokokeita tule voida ajaa yhdellä vaihteella istualtaan läpi: pitää olla hitaita ja nopeita paikkoja, sellaisiakin joita ei "möngertämällä" läpi pääse
- vaihtelevat maastokokeet. Ei pelkkää peltoa tai pelkkää kivikkoa.
- hyvät siirtymät, aina mahdollisuuksien mukaan maaastossa. Saa olla haastellisempaa kuin maastokokeet, mutta pitää olla kellotettu niin, että tarkalla mutta rauhallisella ajolla selviää ilman AT:tä. Mielestäni KaMoKen MK3-AT3 välinen siirtymä oli juuri täydellinen. Samoin Mikkelin -04 SM:n 5km aloitussiirtymä.
- järki kädessä siirtymissäkin, kaikki siirtymät ei saa olla upotusmiinaa tai kammonousuja.

Oma näkemys tämän vuoden kisoista...
Hyvä reitti: Rauma, KaMoKe-SM, Kuru
Parhaat MK:t: Kärhä, SE-Bike, Jämsä-enduro
Parhaat puitteet ja toimivuus: VMK, olisipa tämä muutenkin hyvä kilpailu...
Liian vähän ajettavaa (C): Rauma
Kamalinta siirtymillä: Jämsä (jää), SE-Bike (-13 ja pelkkää 80km/h tietä!)

Kirjoittaja: VEIJO KÄMÄRÄINENKun ehdin ekaks tähän naputteleen, rakentaisin vielä yhden kriteerin. Enduro on reittikilpailu, ei siis mikään -lenkki tahi joku stadikka. Kunnon reittikisa siirtymineen ja monipuolisine maastokokeineen. ...Kähmy