Portugalilaisella alumiinihitsarilla

Niko Aitalle kävi niin, että Espanjan MM-osakilpailun toinen päivä päättyi keskeytykseen, kun pyörästä katkesi ensin jarrupoljin ja sitä vaihdettaessa huomattiin, että myös ketjunohjain on revennyt puolittain irti takasvingistä. Kisamatkaahan ei moisen pikkuvian takia keskeytetä, joten edessä oli korjaamoreissu. Koska seuraava osakilpailu oli viikon kuluttua Portugalissa, pakattiin tavarat autoon ja ajettiin Portugalin kisapaikkakunnalle.

Ensimmäinen toimenpide oli siis etsiä paikallinen korjaamo, jossa alumiinin hitsaus onnistuu. Korjaamo löytyikin nettihaulla yllättävän helposti, joskin kielimuuri hieman haittasi jatkossa asian selvittämistä. Meistä kun kukaan ei puhunut sanaakaan portugalia, joka oli taas ainoa kieli, jota korjaamolla puhuttiin. Kun avuksi otettiin polkupyörän suuntaviitat, pari älypuhelinta, yksi tablettitietokone ja Google kääntäjä, niin hommahan selvisi tuossa tuokiossa. Ja löytyihän korjaamolta lopulta se ystävällinen englannintaitoinen asentajakin, jonka ainoa ei portugalinkielinen sana oli selkeästi ymmärrettävä saksankielinen: ”kaputt”. Kyseessä oli ensi silmäyksellä oikea diagnoosi. Selkeästi rikkihän se oli. Joka tapauksessa homma sovittiin hoidettavaksi seuraavana aamuna klo 9:30.

Olimme paikalla hyvissä ajoin ja sovittuun aikaan pääsimme purkamaan kuormaamme korjaamon pihalle. Eikä muuta kuin pyörä sisälle ja töihin. Asentaja purki pyörää sen mitä tarvittiin, vetäisi hitsauskoneella kunnon sauman ja kokosi pyörän. Homma kävi todella näppärästi. Kun takapyörä saatiin paikoilleen, todettiin, että takaratas ottaa ketjunohjaimeen kiinni, eli ohjain ei ollutkaan aivan oikeassa linjassaan. Asentaja totesi: ”moment”, otti metrin mittaiset putkitongit ja väänsi ohjainta. Kuului ”snap” ja oltiin samassa vaiheessa kuin korjaamolle mentäessäkin, eli ketjunohjain oli taas puoliksi irti. Asentajakin oppi saman tien uuden englanninkielisen sanan ja totesi: ”f..k”.

Otimme jälleen tietotekniikan avuksemme ja selvitimme käännösohjelman avulla, että me lähdemme tutustumaan maastokokeisiin ja palaamme parin tunnin kuluttua katsomaan tilannetta. Kun palasimme takaisin, seisoi Honda koottuna korjaamolla ja viimeisen päälle kunnossa. Ketjunohjain oli linjassaan ja kaikki toimi hienosti. Kiinnitystä oli vahvistettu sen verran, että ohjaimen ottaessa seuraavan kerran johonkin reilummin kiinni, niin todennäköisesti pyörästä repeytyy ennen irti koko takasvingi kuin ketjunohjain.

Mitä siis opimme? Ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin palvelu oli erittäin ystävällistä, vaikka yhteistä kieltä ei ollutkaan. Toiseksi, periksi ei kannata antaa, koska asioilla on kuitenkin tapana järjestyä.

Kari Salminen