Keskiviikon kahvitauko, Valtteri Salonen
Enduron entinen ammattilainen, Valtteri Salonen, saavutti lajissa haluamansa ja suuntasi katseensa uusiin haasteisiin. Asenne tekemiseen on kuitenkin säilynyt samana ja nyt panostetaan opiskeluun täysillä, tarkoituksena ottaa sekin tontti täysin haltuun. Vuoden ajotauosta huolimatta mies nähdään kuitenkin Kärme Kustaan Kiemuroilla mukana.
Kerro lukijoillemme hieman itsestäsi.
- Olen 31-vuotias rakennustekniikan opiskelija. Tarkoituksenani on valmistua insinööriksi alalle. Toimin myös yrittäjänä ja olen entinen maastomoottoripyöräilijä.
Mitä kautta tiesi on kulkenut moottoripyörien pariin?
- Isä alkoi joskus vanhoilla päivillään ajaa motocrossia ja osti sitten pojalleen pyörän. Siitä se lähti kolmivuotiaana. Sen jälkeen on tullut ajettua välillä enemmän ja välillä vähemmän. Jossain vaiheessa tuli tehtyä päätös, että yritetään satsata vähän enemmän ja sitten satsattiin ja ajettiinkin ihan kunnolla.
Ajoit vielä vuonna 2010 koko enduron MM-sarjan. Mikä on sie MM-sarjasta mieleen painunein kilpailu?
- Mieleenpainuvin oli varmaan aivan ensimmäinen MM-kisa vuonna 2001 Portugalissa. Se meni ihan opetteluksi. Siellä oli jäätävä vesisade ja se oli oikea kurakisa. Toiselta päivältä peruttiin pätkiä ja se taisi jäädä silloin tynkäkisaksi muiltakin osin. Se oli mieleenpainuva kokemus noviisille.
- Toinen on tietenkin Heinolan MM-osakilpailun voitto vuonna 2005. Nämä ovat henkilökohtaisella tasolla mieleen painuneimmat kilpailut. Joukkue MM-kisojen puolesta ovat melkein kaikki Sixit olleet hienoja reissuja. Ne ovat unohtumattomia kokemuksia. Niitä minä arvostan myös.
Mitä voittoasi arvostat eniten?
- Heinolan MM-kisan voitto ja joukkue MM-kisojen voitot Sixeillä nuorten joukkueessa vuonna 2004 Puolassa ja miesten joukkueessa vuonna 2011 Suomessa. Tuo Kotkan kisan miesten joukkueen voitto on ehkä kuitenkin hienoin saavutus, sillä se tuli vähän niin kuin kruunuksi uralle.
Miksi lopetit aktiiviurasi endurossa?
- Minusta tuntui, että aloin haluta eri asioita ja tulin siihen lopputulokseen, että kai sitä pitäisi isona tehdä jotain muutakin. Se oli luonnollinen ”aika aikaansa kutakin” -reaktio mie. Olin saanut
lajissa kaiken mitä halusin ja siihen kohtaan en pystynyt saamaan itsestäni enempää irti. Totesin siis, että uudet haasteet odottavat.
- Aikamoista reissaamistahan kilvanajo MM-kisoissa ja muualla on. Reissupäiviä tulee paljon ja muutenkin saa touhuta kaikkea. Se on käytännössä elämäntapa. Kaikki siinä elämässä liittyy jollain tapaa joka päivä ja joka hetki enduroon ja ajamiseen. Pidemmän päälle sitä vain tulee jollain tapaa jossain kohtaa täyteen. Tulee mieleen, että voisi tehdä jotain muutakin. Olen kyllä kiitollinen, että olen saanut tehdä työkseni sitä, mikä on ollut mie myös harrastus. Se on ollut hieno juttu.
Millä tavalla olet tällä hetkellä endurossa mukana?
- En ole enää endurossa mukana millään tasolla. Pyörääkään mia ei ole, mutta Kärme Kustaalle olen kuitenkin kuulemma menossa ajamaan. Pohjamon Petri soitti mie ja sanoi, että minut on ilmoitettu kisaan mukaan. Totesin siihen, että toivottavasti johonkin helppoon luokkaan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan joudun kuulemma menemään ihan kunnon kisaluokkaan.
- Siinä voi alkujärkytyksen jälkeen tulla ehkä pienimuotoinen väsyminenkin. Minä ajoin viime vuonna vielä enduron SM-sarjaa ja sen jälkeen on ollut noin vuoden ajotauko, jonka aikana en ole ajanut metriäkään pyörällä. Nyt olen ennen Kärmettä käynyt ajamassa 4-5 kertaa, joten kaikki mitä oli tehtävissä, on nyt tehty.
Treenatko vielä paljon? Onko sia kisaan hyvä pohjakunto?
- Kyllä minä muuten treenaan. Käyn juoksemassa ja salilla. Ajokuntohan ei nyt ole optimaalisin, mutta toivotaan, että kisa menee läpi. Tulee se todellinen osaaminen sieltä selville, kun ei
kauheasti treenaa. Nähtäväksi jää mitä Kärmeksellä tapahtuu.
Oletko käynyt veljesi Laurin kanssa ajamassa tai treenaamassa?
- Laurikaan ei aja, eikä ole ajanut. Olemme molemmat viettäneet hiljaiseloa sillä saralla. Lauri ei oikein pysty ajamaan, koska hänellä on ongelmaa käsien puutumisen kanssa. On hän kuitenkin ollut mukana nyt ne muutamat kerrat, kun minä olen käynyt ajamassa. Hän on katsonut perääni, että olen päässyt radalta pois.
Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sia on?
- Opiskelujen saattaminen valmiiksi ja sitä kautta pitäisi ajaa itsensä alalle sisään. Ala on mielenkiintoinen ja kiinnostaa minua todella paljon. Yritän nyt sitten keskittyä siihen. Se on
tulevaisuuden suunnitelmani. En osaa sitä sen tarkemmin sanoa, kun mia ei ole mitään viisivuotissuunnitelmaa. Yritän nyt ammentaa sieltä mahdollisimman paljon tietoa ja jatkossa hyödyntää sitä sitten työelämässä.
Mitä mieltä olet tulevasta superendurokilpailusta Helsingin Messukeskuksessa tammi-helmikuun vaihteessa?
- En tiedä kuin sen, että siellä sellainen kisa järjestetään. Totta kai se on hienoa ja se on mukava laji katsoa. Onko sitä sitten kauhean kiva ajaa, niin siitä voidaan olla monta mieltä. Itsekin olen muutaman sellaisen kilpailun ajanut. En tosin MM-tasolla, koska ne eivät silloin vielä olleet niitä, mutta vastaavia halliendurokilpailuja. Ne ovat hauskoja tapahtumia ja niissä on paljon nähtävää. Yritän itsekin saapua paikalle katsomaan, jos se on vain mahdollista.
Paras ajopaikka?
- Hirviaita Kangasala
Mukavin offroadpyörä?
- 250cc 2T
Parasta ajamisessa?
- Varmasti se, että kaikki muu jää silloin pois mielestä ja on pakko keskittyä vain siihen. Siinä pääsee hetkellisesti irtautumaan arjesta ja pääsee tyhjentämään mieltään.
Harrastuksesi?
- Kuntoilu yleensäkin. Tuli tänä vuonna ajettua polkupyöräenduroa, mutta siitä ei tullut mitään menestystarinaa. Hauskaa hommaa se kyllä on. Vähän erilaista, kuin tuo motorisoitu versio endurosta.
Parasta musiikkia?
- Rock ja rap
Minna Valonen