Kansa kaipaa enemmän Päitsiä ruuhka-Suomeen

Risto Kainulainen on innokas moottoriurheilun harrastaja (enduro, mönkkärit ja kelkkailu), mutta 37-vuotias tuusulalainen oli ensi kertaa seuraamassa Päitsiä paikan päällä.
- Varmaan on aika sama miten kisa ajetaan, kyllä parhaat ovat kärjessä systeemistä riippumatta. Siirtyminen kahteen ajopäivään lienee turvallisuuskysymys, Kainulainen arveli.
- Ehkä useampia pätkiä tulisi mentyä katsomaan, jos niitä olisi lähempänä. Mutta eipä tuonne Lahden yläpuolelle ole pitkä matka, Vantaan Moottorikerhon jäsen ja B-luokan crossikuski tuumi.
Tänä vuonna Mäntsälän eteläpuolella ajettiin vain kolme maastokoetta ja kaikki päätöspäivänä. Kisa alkoi lauantaiaamuna Vierumäeltä.

[kuva1=medium]
Risto Kainulainen arveli, että jyvät seuloutuvat akanoista ajetaanpa Päitsi millaisella formaatilla tahansa.

Joona, 15, Jami, 12, ja Jere Knuuttila, 13, sekä Joonas Ylönen, 13, pääsivät seuraamaan Päitsin päätöspätkää Mönkäreenmäessä melkein kotinurkilla. Nuuttilat ovat B2-luokan kuljettajan Veijo Knuuttilan poikia ja Keravan Moottorikerhon, KerMoKen jäseniä.
- Pitää isälle antaa illalla kuittia päätöspätkän ajolinjoista, jos aihetta ilmenee, Knuuttilan veljeskolmikko virnuili.
Knuuttilan juniorit ajavat crossia, Joonas Ylönen kartingia.
- Päitsin pätkiä pitäisi olla enemmän tässä Uudellamaalla, että pääsisi katsomaan paikan päälle, pojat tuumivat yhdestä suusta.
Ainakin Joona Knuuttila aikoo kokeilla myös enduroa heti, kun saa ajokortin.
- Kyllä kisa saisi alkaa jo perjantaina, vaikka kyllä tämä varmaan on ihan riittävän vaativa kisa kaksipäiväisenäkin, Joona arveli.

[kuva2=medium]
Joona (vas.), Jami ja Jere Knuuttila sekä Joonas Ylönen toivoivat lisää Päitsin pätkiä Uudellemaalle.

Lukkarin perhe Vantaalta seurasi kisapätkää Keravalla.
- Koiran kanssa reissaaminen on aina hankalampaa. Siksi olisikin parempi, että kisapätkiä olisi enemmän täällä lähempänä, ruuhka-Suomessa, Mikko Lukkari, 32, sanoi selkärepussa 8-kuukautinen Peetu-poika. Vaimo Sanna piti huolta Lulu-koirasta, jonka ilme kertoi, että kisan houkuttelevuus oli hänelle evvk-luokkaa.
Mikko Lukkarin mielestä perjantai-illan palauttaminen kisaformattiin lisäsi pimeällä ajoa.
- Kaikki kilpailijathan eivät tosin niistä tykkää.
Mikko Lukkarin suunnitelmissa on kokeilla maastossa ajoa kaksipyöräisillä.
- Pitäisi vaan liittyä ensin kerhoon.

[kuva3=medium]
Mikko ja Sanna Lukkari saapuivat Vantaalta seuraamaan Päitsiä Keravalle. Mukana isän selkärepussa Peetu ja mukana myös Lulu-koira.

Parin kilometrin metsäpyöritys ajettiin Kaskelassa kirjaimellisesti Sasu Enjalan etu- ja vähän takapihallakin. Pätkää isännöi Keravan Motoristiseura, KeMS ja Santeri Enjalan SE-Team.
Sasu Enjalan mukaan Kaskelan mk 24 tuli kisaan vasta vuodenvaihteessa, kun muut pätkät olivat paperilla jo syksyllä.
- Keravalla piti olla myös Ollilanmäen pätkä ja maastokoe myös Vantaalla maalin lähistöllä, mutta ensin peruuntui Ollilanmäki ja sitten lupakysymyksiin Vantaa, Sasu Enjala kertoi.
Kaskelassa ratatalkoot aloitettiin itsenäisyyspäivänä talven liki ainoan räntäsateen säestämänä. Kisapätkä oli lopulta ihan ok ja yleisö tyhjensi kisaravintolan hetkessä. Parkkipaikoista oli Enjalankin mukaan pulaa ja lähtöalue ruuhkainen, mutta olosuhteisiin nähden kaikki toimi hyvin.
- Maastokokeita pitäisi olla täällä etelä-Suomessa enemmän. Tarvittaisiin näyttäviä ja vauhdikkaita pätkiä kuten muualla reitin varressa on, Sasu Enjala toivoi. Pikasynnytyksellä sellaista ei Keravalla voitu saada.
- Mutta hieno keli pelasti paljon.
Enjalan mukaan Antti Hellstenin ja Joni Kaivolaisen esitykset tämän vuoden Päitsillä olivat lupaavia.
- Hellsten ajoi jo helmikuussa Riksussa hyvin, totesi Enjala VMK:n miehestä, joka tuolloin oli hyvä kakkonen Roni Nikanderin kannoilla.

[kuva4=medium]
Päitsin päätös-ek ajettiin Kaskelantien varressa. Sasu Enjalan mielestä Miia Aholle (vas.) kuuluu maastokokeen apulaisyliratamestarin titteli.

Päitsin ratamestari Jouni Koutonen ehti hänkin poiketa kisan viimeiselle maastokokeelle.
- Kilpailu on sujunut hyvin, lunta ei ole ollut missään, mutta pikkuisen pohjat jäässä ylempänä reitillä ja sehän oli vain hyvä asia, Koutonen kertoi.
Kun keskeyttäneitä oli vain kymmenkunta, eli reilusti alle 10 %, jos partioluokkaa ei lasketa, kertoo se hyvistä olosuhteista.
Ratamestarin puheista saattoi päätellä, että ensi vuoden 80-vuotisjuhlakisaan on tulossa muutoksia, ehkä ennemmänkin. Tämän vuoden osanottajamäärä oli alhaisin vuosiin, vaikka kisa oli kaksipäiväinen ja ainakin periaatteessa helpompi.
- Palautetta tuli jo viime vuonna ja myös tänä vuonna siitä, että kisa ei alkanut tuttuun tapaan pääkaupunkiseudulta, Koutonen myönsi. Paluu takavuosien kisaformaatin suuntaan toivottavasti on edessä.
Kilpailun lähtö- ja maalipaikaksi olisi löydettävä pölyävän hiekka-aavikon sijasta tilava ja edustava paikka keskeiseltä paikalta.

[kuva5=medium]
Ratamestari Jouni Koutonen antoi ymmärtää, että päitsin 80-vuotisjuhlakisa kaipaa formaattiin uudistuksia.

Erkki Poutanen