Prox osat

Kirjoittaja: Jarmo JärviMitä mieltä olette näistä Proxxin oseista? Esim. mäntä, kampiakseli, jakopääkettinki, petilaakerit, venttiilit jne. Venttiilit kuulema ovat tehty yhtenäisestä osasta, ja hintataso on samalla, kuin alkuperäisillä.

Kirjoittaja: Jarmo JärviTässä Proxin männän renkaissa on R merkki. Pitääkö se R merkki tulla ylöspäin?

Kirjoittaja: Harri VanhalaVenttiilien yksi- tai moniosaisuus ei merkitse laadun kannalta käytännössä mitään. Venttiilin varrella on aivan eri vaatimukset kuin lautasella ja siksi todella laadukkaassa tavarassa ne ovat eri tavaraa: varsi on voideltavuudeltaan ja liukuvuudeltaan hyvää tavaraa ja lautanen taas kestää kuumaa ja iskuja.

varren ja lautasen kiinnittäminen toisiinsa luotettavasti vaatii hyvää ja hallittua metallurgiaa ja siksi yksiosaisuudella mainostaminen herättää epäluuloja: eikö osata tehdä kunnolla. Tai sitten: onpas niillä hyvää tavaraa.

Tämä pätee tietysti vain sellaisissa moottoreissa, joissa venttiilit ovat tarpeen.

Kirjoittaja: Jarmo JärviEikös nämä yhdestä osasta tehtyt venttiilit vähennä näitä vakavia tuhoja? Lautasen tippuminen.

Kirjoittaja: Harri VanhalaToki näinkin on. Kaksiosainen venttiili pitää tehdä hyvin. Ellei mäntä ole kolauttanut venttiiliin, on pääsyynä venttiilin katkeamiseen useimmin (näin olen lukenut) liian väljä ohjain. Venttiililautasen vinopinta keskittää venttiilin kyllä, mutta jos ohjain on liian väljä, on keskittämisessä liikaa hommaa ja tulee värähtelevää sivuttaisliikettä. Tästä syystä ohjarin väljenemisellä on merkitystä venttiilin katkeamisen kannalta ja siksi venttiilin varren pitäisi olla kitkaominaisuuksiltaan hommiinsa sopivaa tavaraa. Historian hämärissä tällä ei ollut niin merkitystä, kun venttiili oli voideltu, mutta nykyisin, kun venttiilivarret tiivistetään, ei voitelua juuri ole ja metallit ovat kovemmalla.

Kotimekaanikon on lähes mahdotonta rihdata ohjari niin tarkasti, että titaaniventtiilin saa riittävän oikeaan kulmaan. Titaanipäällysteistä venttiiliä ei hiota eikä läpätä (yleensä) ja siksi ohjarin tai seetin väärää kulmaa ei voi jälkikäteen korjata.

Kireissä ja suuriventtiilikulmaisissa koneissa männän ja venttiilin välissä on hämmästyttävän pieni rako. Ohjarin väljentyminen voi saada jopa kontaktin aikaan.

Metallurgia on hieno laji. Historian hämärissä pyörissä oli useampi pakoventtiili ja vain yksi imuventtiili. Ongelmana ei ollut hengitys, vaan saada metalli kestämään pakopuolen kuumuutta.

Kirjoittaja: Jarmo JärviSatutko tietämään, että käykö Yamaha Yz426F -00 venttiilit Yz426F -01? Kun noi teräs venttiilit ovat kukkarolle kivempi näky.

Kirjoittaja: Jarmo JärviOlen pistänyt jammuun prox teräs venttiillit, on hyvin toiminut jo 10 tuntia. Miten tiheää näitä teräksisiä venttiileitä vaihetaa? Jakopääkettinki varmaa kannattaa vaihtaa joka 50 tunti?

Kirjoittaja: Harri VanhalaEi näihin taida olla kuin kokemusperäistä tietoa. Jos venttiili vain menee epätiiviiksi aikaa myöten, on tilanne hallittavissa. Jos venttiili tuhoutuu, tuhoutuu muutakin. Kireissä koneissa venttiilipuoli on viety lähelle tuhoutumisrajaa, joten käyttömoottoreista saatujen kokemusten arvo ei ole suuri.

Ainoa tieto, mitä käyttäjillä voi olla, on tieto siitä, milloin venttiili olisi pitänyt vaihtaa! Ehkä jollakulla on käynyt huonosti eikä halua antaa vahingon kiertää??

Kirjoittaja: Jarmo JärviEikös siitäkin vielä huomaa, että joutuu säätää venttiileitä tiheään, niin sittenhän venttiilit ovat vaihtokunnossa? Tällä hetkellä ei ole ollut säätämis tarvetta.

Kirjoittaja: JONAS ENGSTRÖMMulla katkes venttiili viime kesänä. Pyörällä oli ajettu n.110h. Venttiilejä ei tarvinnu säätää tätä ennen, vaan katkes täysin varoittamatta. Ittekki olin kuullu että pyörä ei käynnisty ja, että venoja tarttis säätää tiheään kun alkaa oleen finaalis. Pyörä oli Yamahan yzf 250 vm. 2002 ja käsittääkseni jo tässä ekassa versiossa oli titaani venat. Ventiilin katkettua vaihtoon meni kampiakseli, kanki, jakoketju, mäntä, ventiilit ja kansi koneistukseen. Kaikki osat oli varmaan muutenki tullut tiensä päähän jotenka tuskin siitä kovinkaan paljon ylimääräisiä kuluja tuli.

Nyt on uudet pelit ja muakin kiinostas kuulla koska immeiset on mitäki vaihdellu.

Kirjoittaja: Harri VanhalaJos säätötarve tihenee, on venttiili varmasti tiensä päässä. Tosin istukan väsyminen saa aikaan saman ilmiön. Auki menee joka tapauksessa. Tämä on hiipivä kuolema.

Venttiilien katastrofaalinen tuhoutuminen, äkkikuolema, ei ole havainnoimalla ennustettavissa konetta avaamatta ja sittenkin vaikeaa. On useita mekanismeja, joista osasta saa varoituksen kulumisen kautta, osasta ei.

Venttiilin ja ohjaimen välisen välyksen kasvaminen saa venttiilin kulkemaan epäoptimaalisessa asennossa painimeen ja istukkaan nähden. Venttiili alkaa hakata sivuttain ja keinua, mikä voi johtaa katkeamiseen tai siihen, että lautasesta irtoaa palanen.

Jos venttiilin ylempi jousilautanen on kiinni puolikuupalasilla, kuten yleensä on, voivat puolikuupalaset syödä venttiilin varren niin huonoon kuntoon, että joko palat tai itse venttiili halkeavat tai katkeavat. Tällöin koko venttiili putoaa. Tämä mekanismi on minun tietääkseni varsin yleinen eikä sitä jälkipelissä havaita, kun seuraamukset eivät venttiilin yläpäässä ole kovin näyttäviä verrattuna alempiin tapahtumiin.

Venttiili voi myös kulua hakkautumalla varren yläpäästä eli tyssääntyä ja samalla lyhetä. Tämä on omiaan kasvattamaan välystä, kun taas istukkapinnan kuluminen vähentää välystä. Niinpä kulumaa voi olla, vaikka välys ei juuri muuttuisi. Tyssääntymisen huomaa siitä, että venttiili ei suostu tulemaan ohjarista läpi. Ei missään tapauksessa pidä sortua edes mietoon väkivaltaan. Parempi hioa venttiilin pää pienemmäksi, ellei aio vaihtaa ohjaria samalla.

Nyt siis tiedämme, että eräs venttiilityyppi eräässä koneessa eräällä tavalla ajettuna ja eräällä tavalla asennettuna kesti 110 h. Hyvä lähtöarvio sovellettavaksi, vaikka epävarmuustekijöitä on paljon.

Kirjoittaja: Anssi LehtinenTässä vähän lisää lukuja:
-02 520 SX, venat kestivät n.130h+, pyörä lähti ennen kuin piti säätääkään.
-03 YZ450F kestivät 135h (ei säätötarvetta), sitten vaihdoin venat
-05 CRF450F ekat kestivät n. 35h, ainakin yksi kului loppuun
-07 YZ250F vaihdoin 70h kohdalla, ei säätötarvetta ennen sitä

Kirjoittaja: Jarmo JärviNuo kestot taitaa olla titaani venttiileitten tunteja. Miten tiheää jakopääkettinkiä pitäs vaihtaa teräs venttiileitten kanssa?
Titaani venttiilin jousen jäykkyys imu 11,5 - 13,2Kg, pako 11,9 - 13,7Kg.
Teräksillä imu 12,6 - 13,8Kg, pako 12,6 - 14,6Kg.
Otin nuo arvot Yz426F 01 ja 00 ohjekirjasta.