Mönkkäriajelua

Tervehdys kaikille ja mukavaa alkanutta talvea!

Kävimme tässä yhtenä viikonloppuna Yamaha porukalla
ajamassa mönkkäreillä Lopella ja samalla lyömässä
kautta pakettiin. Muut olivatkin ajaneet laitteilla aikaisemminkin,
mutta itse olin matkassa ainoana
keltanokkana.

Hauskaa oli, vaikka alkuun meninkin hartialukko
linjalla. Jäkitin jäykkänä mönkkärin päällä ja tuntui,
että pienikin kallistus kaataa koko laitteen. Pieniä kommelluksiakin
mahtuikin matkaan.

Alkuun ihmettelin, että johan on touhua ja tulee kyllä pitkä reissu,
kun olin ensimmäisen 100 metrin aikana kiinni miltei tasaisellakin.
Siinä sitten ensimmäisen kaatuneen puun päällä pohjasta
kiinni keikkuesani opastajamme huomasi, että eihän
sulla ole edes neliveto päällä! No, enhän minä osannut
tuollaista katsoa, vaikka kävimmekin lähtiessämme vipuja lävitse.
Mulle riitti suunnilleen, kun eteenpäin pääsee.
Joka tapauksessa eteneminen helpottui huomattavasti, kun
laittoi kaikki pyörät vetämään.

Seuraava selätys, tai oikeastaan kuljettajan selätys,
tapahtui yhdellä vesiojalla. Ojalla piti seistä molemmin
jaloin mönkkärin vasemmalla jalansijalla, jotta paino
saataisiin vasemmalle puolelle, kun oikea puoli oli
alaspäin ja ensimmäisenä ojaan menossa. Pienellä
hartialukolla onnistuin sitten itse lentämään satulan
yli melkein ojaan. Totesin siinä, että kyllä se mönkkäri
vinolla reunalla pysyy, mutta kuski ei! Ei muuta kuin
takaisin selkään ja meno jatkui.

Seuraavalla ojalla, tai pienellä joella, ohjeistus olikin
taas eri.. Nyt piti nousta satulan päälle seisomaan,
jotta ei saappaat kastu. Hmmm.. siinä hieman kokeillessani,
että mitenkä siinä satulan päällä pystyy seisomaan,
totesin, että ei muuta kuin menoksi. Tällä kertaa
kuljettajakin pysyi puikoissa ja ylitys sujui ongelmitta.

Rentous ajamiseen alkoi pikku hiljaa löytyä ja ajamisesta
nautti aina vain enemmän. Enkä onneksi ollut ainoa, joka
aina toisinaan oli jossain jumissa. Vaikka kyllä alkuun
kundit sai varmaan hyviä nauruja meikäläisen koheltaessa
edellä. Viimeiset puun ylitykset menivätkin sitten jo
kunnialla yli, joten opin sentäs jotain. Moneen kertaan
kyllä mietin, että kahdella pyörällä olisin jo pitkällä..

Lopuksi kävimme vielä syömässä ja saunomassa, mikä tekikin
hyvää hieman vilpoisaan oloon.

Kiitokset vielä Teamille ja opastajallemme hyvästä seurasta
ja mahdollisuudesta päästä kokeilemaan mönkkäreitä. Ei
varmaan kaikki oppi mennyt aivan hukkaan, kun pääsin
metsästä ajamalla poiskin. Seuraavalla kerralla on jo helpompaa ;)


-Nöpe-