Viikko lähtöön, stressi pois!

Ihan ensimmäiseksi haluaisin huomauttaa että jos seuraavat henkilöt lukevat blogiani, pyydän heitä ottamaan pikaisesti yhteyttä: Jorma Ollila (et sinä Uotinen), Hjallis, Bill Gates, joku Sheikki tai Viivi Pumpasen poikaystävä ”Petsku”. Tahtoisin neuvotella kanssanne sponsoroinnista.

Enää viikko aikaa Ludden ja Tommin ensimmäiseen reissuun, ja hommia on riittänyt! Perjantaina (12.2.) sain hoidettua jälleen yhden ylioppilaskirjoituksen, äidinkielen tekstitaidon, pois alta. Nousin siis akateemisessa hierarkiassa jälleen askeleen ylöspäin. Myös rahoitusta on hoidettu eteenpäin (äskeisiä nimiä lukuun ottamatta), ja kauden 2010 kisapyörä on kasattu sekä testattu. Pyörä on voittaja peli. Jos tulevan kauden aikana Bloggaaja tulee ruikuttamaan jostain, se ei siis luultavasti tule olemaan moottoripyörästä. Isot kiitokset KTM-Motorsportsille sekä mekatsulle Tommille, kisa-ohjuksen järkkäämisestä ja kasaamisesta.

Ensimmäinen ristiretki tulee suuntaamaan Pohjois-Italiaan, jossa on tarkoitus treenata kolme viikkoa, sekä osallistua yhteen Italian mestaruuskilpailuun. Ennen reissua pitäisi vielä katsastaa auto, hommata rahaa, treenata kondista sekä kokkaamista. Joten askartelua riittää yhä. Eniten hommia on juuri ollut pikku asioiden hoitamisessa, kuten esimerkiksi: painepesurin huollattamisessa, auton huollossa (kiitti Roi), auton maalauttamisessa (kiitti Ville), passien uusimisessa (kiitti Vantaan poliisi) sekä koulusta vapautumisessa. Koulu ei tosin ole vielä ihan ohi, ja siihen liittyykin huvittava tarina.

Ollessani viimeistä kertaa, ikinä, lukion oppitunnilla, fiilikset olivat kuin maailman omistajalla. Leijuin edessä istuville oppilaille siitä, miten fiksu sekä filmaattinen olen, ja kuinka en ollut päivääkään stressannut lukion aikana. Edessä istuva nuori neiti sanoi olevansa samassa veneessä, ja kertoi kuinka ”tämä kurssi olisi viimeinen ’syventävä’ kurssi” jonka hän joutuisi käymään. ”Täällähän pitää käydä siis vähintään kymmenen syventävää kurssia, että pääsee pois” tyttö muistutti. Ihoni pintaan nousi kylmä hiki, ja ryntäsin opintojen ohjaajalle selvittämään kurssejani. Selvisi että L. Söderbergillä on syventäviä kursseja kaksi kappaletta.

”Miksi minulle ei kerrottu?” Tai sitten en vaan ole jälleen kuunnellut ohjeita tarpeeksi tarkkaan. Keskusteltuani, erittäin stressaantuneena, koulun rehtorin kanssa, sain Italian matkalle mukaan vähän etätöitä. Ei siis ainakaan pitäs tulla tekemisen puutetta, pitkillä ajomatkoilla.

Ensi kertaan, toivottavasti vaikka jo laivalta!
Ludde # 338