Terve XRacing.fi lukijat!

Luette nyt tähänastisen elämäni ensimmäistä blogikirjoitusta! Tämä historiallinen dokumentti on syntynyt kotonani, Vantaan Seutulassa, itse asiassa aivan Vantaan motocrossradan tuntumalta. Seutula on suomalaisen moottoripyöräilyn kultahammasrannikko, tänne on tuotu mitaleita mm. motocrossista, endurosta sekä trialista (ja tuodaan myös jatkossa). Itse olen yrittänyt tuoda kotiseuduilleni kunniaa nimenomaan motocrossin puolelta. Aloitin motocrossin ajamisen neljävuotiaana, isäni ostettua minulle 50cc Hondan. Isäni itse oli nuorempana moottoripyörä intoilija, joka vietti usein kesäpäiviä Ruskeasannan motocrossradalla, MM-kisoja seuraten. Ehkä isäni tekikin vaikutuksen äitiini nimenomaan punaisella vm. 1973 KTM-Pentonilla. Tai sitten ei. Motocrossin aloittaminen neljävuotiaana ei ollut mitenkään erikoista minulle, olihan naapurin pojilla kuten Toni Erikssonilla ja Teemu Långillakin crossimopot.
Motocrossin aloitin kuitenkin ihan vain harrastuksena, koska se oli kivaa. Mitään muuta en oikeastaan ole koskaan harrastanut, satunnaista lumilautailua ja skeittaamista lukuun ottamatta. Nojoo, neljävuotiaana soitin kanteletta muskarissa. Se tais kuitenkin kiinnostaa mutsia enemmän. Liityin Helsingin Moottorikerhoon ja meidän koko perhe oli mukana HMK:n tehokkaassa junnutoiminnassa. Eka virallinen kisani oli Karhulan Joukkue SM 12-vuotiaana, jossa olin HMK:n seiskajoukkueessa. Tämä aloitti ison lumipalloefektin, ja nyt 19 vuotiaana kollina olen ehtinyt saavuttaa jo yhden nuorten SM kullan, pikkuluokan SM nelossian, alle 21-vuotiaiden joukkue MM hopeaa ja kokemusta EM-sarjasta. Kaikkiin kisoihin joihin olen osallistunut, on isäni huoltanut pyöriä töitten jälkeen, pienessä ja sotkuisessa tallissamme, ja äitini pessyt pyykkiä ja tehnyt eväitä. Eivätpä tainneet tietää mihin ryhtyivät, kun sen ekan viiskymppisen ostivat vuonna 1994.
Tämä talvi on suurimmilta osin mennyt treenaamiseen, lukion loppuun kituuttamisen sekä tulevan kauden suunnittelun merkeissä. Tuleva crossikausi on ollut mielessä melkein yötäpäivää, sen takia että se tulee olemaan ensimmäinen vuosi kun ajan EM-sarjaa. Inttiä on lykätty vuodella, lukio (toivottavasti)(ehkä) suoritettu kunnialla ja mekaanikko sekä todella hyvät moottoripyörät järjestetty. Mikään ei siis pitäisi olla haastavan Eurooppa-motocross-seikkailun edessä! Hieman silti jännittää. Ei niinkään tosi kovatasoiset EM-kisat, vaan itse reissaaminen! Tarkoitus olisi kaveri/mekaanikkoni Tommin kanssa kiertää melkein koko 13 osainen sarja Mersu Sprintterillämme. Tämä tarkoittaa siis tuhansien kilometrien ajamista kahdestaan, ympäri Eurooppaa, paikoissa joissa emme suureksi osaksi ole koskaan ennen käyneet. Ruuat, pyykit, huollot sekä nukkumapaikat on siis itse järjestettävä.
Juuri tästä reissaamisesta aattelin kirjoittaa tässä blogissani. Täältä voi lukea pullamössö-rossarin ja sen mekatsun reissuista, kisoista sekä muista häröilyistä ympäri Eurooppaa. Myös ajatuksista, mielialoista ja crossin ajankohtaisista jutuista. Matkaan mukaan koitan järkätä läppärin, jotta voin kirjoittaa aina kun on aikaa. Toivottavasti kestätte vähän pilkkuvirheitä, joista opettajat mua aina muistuttaa.
- Ludde Söderberg # 338