Ilmaveivit ja jytky!

Eletään kesäkuun alkupuolta ja enduron SM-sarja on yli puolen välin. Kaksi osakilpailua talvella, kolme kesällä. Ensimmäinen kesäkilpailu on takana ja seuraavat kaksi on vasta syyskuussa. Hohhoijaa sanon minä. Viisi osakilpailua on liian vähän, jos kaksi ajetaan jo talvella. No oli miten oli, niin Riihimäellä järjestettiin loistava kesä-SM-osakilpailu. MM-tyyppiset ek:t ja päivällä tarpeeksi mittaa. Toivottavasti saamme ajaa myös loput SM:t samanlaisella formaatilla. Suunta on oikea!

Tilanteeni SM-sarjassa on hyvällä mallilla. Reilu pistejohto tyydyttää. Kausi onkin edennyt lähes suunnitelmien mukaan. Tiesin, että kun kesä koittaa ja MM-kiertäjät liittyvät SM:iin, niin kaasua pitää kääntää huolella. Riksussa mentiin todella kovaa kyytiä yleiskilpailun kärjessä ja nuorten vauhti ei yllättänyt. Pojille tunnustus kovasta kyydistä. On selvää, että heidän täytyykin ajaa lujaa, jotta tulevaisuus kantaisi heille hedelmää. Hyvältä se näyttää, tarkoittaen nyt monia nuoria kuskejamme.

Reilu kuukausi sitten kävin koittamassa SM Supercrossia Hyvinkäällä. Tavoitteenani oli pääsy finaaliin ja onnistuin siinä hyvin. Pääsinkin hyvään kilvan ajon fiilikseen. Finaali kulki multa suht hyvillä sijoilla. Yritin olla varovainen, koska enduro on se päälaji. Pienet "ilmaveivit" kuitenkin sain aikaan pattisuoralla ja pyörä lähti lapasesta sillä seurauksella, että löin kantapään lujaa maahan. En edes kaatunut, mutta sattui niin pirusti. Ajelin kisan nilkutellen maaliin. Seuraavan päivän cross country -kisat Hämeenlinnassa jäi väliin ja vieläkään jalka ei ole täysin kunnossa. Olen onneksi päässyt ajamaan, mutta varovasti pitää edelleen mennä. Nyt ei pääse lepattamaan.

Olin tosi huolissani tilanteesta ennen Riksun SM:ää, koska siellä tehtiin lopulliset maajoukkuevalinnat. Onnistuin onneksi hyvin ja sain annettua tarvittavat näytöt ISDE-joukkueeseen. Sitten odoteltiin vuorokausi valintoja. Maajoukkueessa ollaan ja se oli mulle "iso jytky". Halusin päästä joukkueeseen vain ja ainoastaan suorituksillani. Se tavoite toteutui. Oon ajanut jo yhdeksän sixiä maailmalla ja nyt kun vielä pääsen edustamaan Suomea kotikisoissa, niin onhan se hienoo. Nyt treenataan kovaa sitä kisaa silmällä pitäen ja toivottavasti pystyn hyvään suoritukseen. Kaiken näköisiä keskusteluja olen valinnoista nähnyt. Joukkueet ovat kovat, vaikka doupinkia ei enskapenat ole varmasti käyttäneetkään.

Kesä kukoistaa ja treenit jatkuu töiden ohella normaalisti. Emännällä on vatta edelleen pystyssä ja se hetki on jo ovella, että vaipan vaihto alkaa olemaan myös meidän perheen arkea. Jospa kuitenkin vielä kerkeis lähtee viikonloppuna Vantaalle Motocrossin MM:iä katselemaan.

Matto #31